1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Metsä- ja paperiteollisuus

Paperin kulutus kasvaa, mutta Suomen tehtaat eivät pääse siihen kiinni – viennin lähitulevaisuus on alhaisen jalostusasteen sellun varassa

Kasvua on pehmopapereissa ja kartongissa, ennen kaikkea Aasiassa. Suomen tehtaiden markkinoilla Euroopassa on yhä ylikapasiteettia.

Metsä- ja paperiteollisuus
Paperirullia kuljettimella.
Paino- ja kirjoituspaperin kysyntä on laskenut 15 vuotta viiden prosentin vuosivauhtia. Korona vei nyt kerralla viidenneksen kysynnästä.Petri Aaltonen / Yle

Suomessa valmistetaan yhä vähemmän paperia, vaikka sen käyttö maailmalla kasvaa.

Syynä on se, että Suomen paperikoneet on viritetty paino- ja kirjoituspapereiden valmistamiseen. Verkkokauppa lisää pakkausmateriaalien tarvetta, ja elintason nousu sekä väestönkasvu lisäävät pehmopapereiden tarvetta.

Kansainvälinen suunnittelu- ja konsultointiyhtiö AFRY (siirryt toiseen palveluun) julkaisi joulukuussa raportin, jonka mukaan koko maailman paperin kokonaismarkkina kasvaa 400 miljoonasta tonnista 480 miljoonaan tonniin vuoteen 2035 mennessä. Markkinoiden kokonaiskasvu on keskimäärin yhden prosentin luokkaa vuodessa.

– Paino- ja kirjoituspaperien kysyntä on pienenemässä voimakkaasti. Kokonaiskulutus kasvaa lähinnä aaltopahviraaka-aineissa, kotelokartongeissa ja pehmopapereissa, sanoo AFRY:n senior principal Timo Suhonen.

Kasvu on Aasia-vetoista, mutta myös latinalaisessa Amerikassa ja Itä-Euroopassa kulutus kasvaa. Pohjois-Amerikan, Länsi-Euroopan ja Japanin paperin kokonaismarkkinat ovat tasaiset tai jopa laskevat.

Paino- ja kirjoituspapereiden osuuden kaikkien paperilajien kysynnästä ennustetaan laskevan 16 prosenttiin vuonna 2035, kun 2019 osuus oli vielä 28 prosenttia.

Lue myös: Metsäjätti UPM:n kylmä viesti: Paperien kysyntä vähenee edelleen ja kulukuurit jatkuvat – "Kaikki yksiköt arvioidaan samalta viivalta"

Korona ja digitalisaatio jylläävät markkinoita

Analyysiyhtiö Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen on samoilla linjoilla Suhosen kanssa.

– On arvioitu, että viime vuoden aikana tehdyistä mittavista leikkaustoimista huolimatta Euroopassa olisi karkeasti kymmenen prosenttia liikaa paino- ja kirjoituspaperikapasiteettia.

Viimeisten 15 vuoden aikana paperin kysyntä on laskenut keskimäärin noin viiden prosentin vuosivauhtia. Nyt korona aiheutti parhaimmillaankin 4–5 vuoden pudotuksen yhdessä vuodessa.

– Koronakriisissä kysyntä putosi karkeasti 20 prosenttia, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että parhaimmillaankin vain hyvin pieni osa tästä pudotuksesta saadaan takaisin, Viljakainen sanoo.

Pääekonomisti Maarit Lindström Metsäteollisuus ry:stä jakaa saman arvion: mikään ei viittaa siihen, että suunta muuttuisi digitalisaation jyllätessä maailmalla.

– Palautumista pandemiaa edeltäneelle tasolle ei ennusteiden mukaan tule tapahtumaan. Euroopassa oli ennen koronaa tapana töihin mennessä ostaa lehti kioskilta. Työpaikoilla myös tulostettiin papereita. Nyt näiden on arvioitu vähenevän oleellisesti.

Markkinoilla käydään nyt erittäin kovaa kansainvälistä kilpailua, jossa menestyvät kaikkein kilpailukykyisimmät.

– Suomalaiset ovat tässä kilpailussa mukana. Suomen tuottama osuus maailman paino- ja kirjoituspapereista on noin viisi prosenttia. Se määrä globaaleille maailmanmarkkinoille toki mahtuu. Kyse on pikemminkin siitä, kuka sen tuottaa ja missä, sanoo Lindström.

Ilmakuva Kaipolan paperitehtaasta.
UPM:n Kaipolan paperitehtaan lopettaminen oli iso menetys Jämsässä.Petri Aaltonen / Yle

Suomen paperi menee Euroopan hiipuville markkinoille

Kiina on myös paperimarkkinoilla merkittävä tekijä. Se on suurin yksittäinen paperin kulutus- ja tuotantomaa. Kiinassa kulutetaan 110 miljoonaa tonnia eli neljäsosa koko maailman paperista.

Kiinan paino- ja kirjoituspaperin näkymät keskipitkällä aikavälillä ovat edelleen tasaiset lukuunottamatta sanomalehtipaperia, joka on sielläkin menossa alaspäin. Päällystämättömän hienopaperin markkina on Kiinassa vielä hyvin tasainen eli kysyntä pysyy entisellään.

– Tämä tilanne ei ainakaan viiden vuoden sisällä muutu, AFRY:n Timo Suhonen arvioi.

Suomen päämarkkina-aluetta on Länsi-Eurooppa, jossa kulutus laskee. Paperin tulevaisuus riippuu siitä, saadaanko paino- ja kirjoituspaperille korvaavia tuotteita.

Suomen paperiteollisuuden tilannetta on monella savupiippupaikkakunnalla seurattu huolestuneena.

Talouselämä kohautti elokuussa jutulla paperiteollisuuden tulevaisuudesta. (siirryt toiseen palveluun)Siinä nimettöminä pysyttelevät asiantuntijat uskoivat metsäteollisuusyhtiöiden lakkauttavan lähitulevaisuudessa kokonaisia tehtaita.

Maarit Lindström kertoo, että vuosina 2002–2020 Suomessa suljettiin 32 paperikonetta.

– Suomessa suljettiin paperikapasiteettia vuosituhannen kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä lähes kuuden miljoonan tonnin edestä. Aikakausilehtipaperi on suurin yksittäinen paperilaji, jonka kapasiteettia on Suomessa poistettu.

Tuoreimpia ovat UPM:n Rauman paperikoneen sulkeminen ja Stora Enson paperikoneen sulkeminen Oulussa, jossa muutettiin toinen paperikone lainerille. UPM:n Kaipolan tehtaan sulkemisen myötä hiljenee kolme paperikonetta, joiden kokonaiskapasiteetti on noin 750 000 tonnia.

Viimeisen kahden vuoden aikana paino- ja kirjoituspaperin tuotanto on supistunut melkein kahdella miljoonaa tonnia. Koneiden tuotantosuuntaa on myös muutettu.

Muun muassa Varkauden hienopaperikoneen muutettiin lainerille vuonna 2015, ja nyt viimeisimpänä Oulun hienopaperikoneen uusittiin lainerille tämän vuoden alussa.

Lue lisää: Sellutehtaiden savuissa muhii Suomen uusi kultasuoni – ratkaisisi valtavan ympäristöongelman ja toisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja taantuville alueille

Pakkauksien ja pehmon kysyntä kasvaa – Suomi vie kuitua

Metsäteollisuus investoi sellaisiin kohteisiin, joilla on kysyntää.

Tällä hetkellä uskotaan lujasti selluun. Se markkinatilanne on tällä hetkellä hyvä, ja myös pitkällä aikavälillä sen kysyntä jatkaa 2–3 prosentin vuosivauhtia.

Suomen kannalta olennaista on pehmopaperin kysynnän kasvu. Paino- ja kirjoituspaperin käytön vähenemisen vuoksi kierrätyskuidun saatavuus on pienentynyt. Sellulla on kysyntää Kiinassa ja muissa kuituköyhistä maissa.

– He tarvitsevat meiltä neitseellistä kuitua pehmopaperin tuotantoon. Tavara on kaikkein edullisinta kuljettaa selluna, Suhonen sanoo.

Paperirullasta otetaan poikkiratanäytettä.
Tämän vuosituhannen puolella Suomessa on hiljetynyt 32 paperikonetta.Petri Aaltonen / Yle

Sellu on vielä matalamman jalostusasteen tavaraa kuin pehmopaperi, mutta pitkällä tähtäimellä sellu on lupaava tuote. Sen oheen ja siihen pohjautuen kehitetään mielenkiintoisia biotuotteita. Näitä ovat tärpätti, mäntyöljy, energian tuotanto, tekstiilikuidut ja ligniinituotteet.

Sellupohjaisia tekstiilikuituja kehitetään Metsä Groupin Äänekosken tehtaalla. Niitä on koetehtaalla ollut jo tuotannossa syksystä 2020 lähtien. Selluun pohjautuville tekstiilikuiduille voi olla kysyntää, koska nykyinen vaatetuotanto rasittaa luontoa.

Vaikka Metsä Group kutsuu Äänekosken ja Kemin laitoksiaan biotuotetehtaiksi, on biotuotteilla vielä pitkä matka kaupallisesti merkittäviksi tuotteiksi, joten niistä ei ole merkittävää apu paperin syöksykierteeseen.

Suhosen mielestä tässä vaiheessa pitäisi yrittää vallata markkinoita erikoispaperi- ja pakkauskartonkipuolelta. Paperikoneiden konversiomahdollisuuksia voitaisiin hänen mielestään selvittää lisääkin, kuten Stora Enson Oulun tehtaalla tehtiin.

– Sitä kehittämällä pystytään kyllä kompensoimaan paino- ja kirjoituspaperin alamäkeä.

Metsäteollisuusanalyytikko Antti Viljakainen uskoo, että koneiden muutostyöt auttaisivat – mutta vain jonkin verran.

– Se on yksi ratkaisu, mutta määräänsä enempää sitä ei pysty kasvattamaan, koska pakkausmateriaalimarkkinatkaan eivät vedä rajattomasti uutta kapasiteettia.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella perjantaihin 5.3. kello 23 saakka.

*Lue myös: *Kuinka monta sellutehdasta Suomeen mahtuu? Asiantuntijoiden mukaan kysyntää riittää, mutta pelkän bulkin tekemisestä olisi hyvä päästä eteenpäin

Lue seuraavaksi