1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. valmiuslaki

Hallitus yrittää padota koronan leviämistä ja haluaa valmiuslain pykäliä sosiaali- ja terveydenhuoltoon – mitä se tarkoittaisi käytännössä?

Valmiuslailla voidaan määrätä muun muassa työntekijöiden työvelvoitteesta ja kiireettömän hoidon lykkäämisestä.

valmiuslaki
Carita Vuorenpää ja Lotta Lantto leikkausalihoitajat Jorvin sairaalan Anestesia- ja leikkausosasto K:n leikkaussalissa.
Valmiuslain käytön on oltava välttämätöntä, jotta sen pykäliä voidaan soveltaa. Yksi peruste valmiuslakien käyttämiseksi on tehohoidon kapasiteetin turvaaminen. Henrietta Hassinen / Yle

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus valmistelee uusia tiukempia toimia koronaviruksen leviämisen rajoittamiseksi. Osaan niistä tarvitaan valmiuslakia.

Jotta hallitus voi käyttää koronataisteluun valmiuslain pykäliä, niiden käytön on oltava välttämätöntä epidemian torjumiseksi tai esimerkiksi tehohoidon turvaamiseksi.

Arvion välttämättömyydestä tekevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Välttämättömyys voi koskea koko maata tai vain tiettyä aluetta.

Ylen tietojen mukaan tehohoidon tilanne on STM:ssä arvioitu hälyttäväksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella, mutta ei koko maassa.

Kun hallitus on antanut valmiuslain käyttöönottoasetukset, ne on viipymättä annettava eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta päättää, jäävätkö ne voimaan.

Tämä voi tapahtua nopeasti: esimerkiksi vuosi sitten eduskunta hyväksyi hallituksen antamien valmiuslakien käyttöönottoasetukset yksimielisesti jo seuraavana päivänä.

Pääministeri Marin ilmoitti jo eilen tiistaina A-studiossa, että hallitus valmistelee valmiuslain pykälien 106 ja 107 käyttöönottoa, mutta myös useiden muiden valmiuslain sosiaali- ja terveydenhuollon pykälien käyttöönottoa.

Valmiuslain pykälät 106 ja 107 liittyvät viestintään sekä eri hallinnonalojen riitatilanteiden ratkaisuun.

Hallitus keskustelee suunnitelmistaan tänään keskiviikkona Säätytalossa.

Konkreettisimmin ihmisten elämään vaikuttaisivat juuri terveydenhuollon pykälät. Mitkä näistä valmiuslain pykälistä otetaan todennäköisemmin käyttöön?

Valmiuslain "sote-pykäliä" ovat 86, 87 ja 88

Marinin mainitsemia sosiaali- ja terveydenhuollon pykäliä on valmiuslaissa useita, ja niistä moni oli viime keväänäkin käytössä.

Pykälä 86:n valtuuksin voidaan esimerkiksi ohjata potilaita hoidettavaksi julkiselta puolelta yksityisiin sairaaloihin.

Terveydenhuollon resursseja voidaan tarvittaessa siirtää toiselle paikkakunnalle. Hoito-osastojen toimintaa voitaisiin muuttaa, esimerkiksi sairaalaosastoja ottaa käyttöön koronapotilaiden hoitamiseen tai koronapotilaiden hoitamiseksi tarkoitettuja osastoja laajentaa.

Pykälä 87:lla puututaan esimerkiksi lääkkeiden hamstraamiseen eli sillä voidaan rajoittaa lääkkeiden ulosmyyntiä apteekeista. Pykälä 87 otettiin viime maaliskuussa käyttöön välittömästi sen jälkeen kun ihmiset olivat hamstranneet lääkkeitä.

Muun muassa hoitotakuusta mainitaan pykälässa 88. Se oikeuttaa muun muassa lykkäämään kiireetöntä hoitoa odottavien potilaiden hoidon määräaikoja, jos se on tarpeen kiireellisen hoidon järjestämiseksi.

Määräaikojen lykkääminen pätee myös sosiaalihuollon asiakkaan avuntarpeen arviointiin, joka normaalioloissa tulee tehdä sosiaalihuoltolain mukaan (siirryt toiseen palveluun) viipymättä. Tällainen voisi olla esimerkiksi erityistä tukea saavan lapsen suojelun tarve tai yli 75-vuotiaan tai vammaisen ihmisen palvelun tarve.

Järeä keino: työvelvoite 18–67-vuotiaille

Valmiuslain "ylityöpykälä" 93 sallisi tilapäisesti työaikalain (siirryt toiseen palveluun) lepoaikamääräysten, ylityötä ja vuosilomaa koskevien säädösten sivuuttamisen. Viime vuonna koronaepidemia vei monelta hoitajalta talvilomat ja lyhensi kesälomia.

Valmiuslain pykälä 94 taas rajoittaa työnantajan irtisanomisoikeutta, terveydenhuollon kapasiteetin turvaamiseksi.

Valmiuslain pykälä 95 määrää terveydenhuoltoalalle koulutettujen työvelvoitteesta. Se on järeä toimi, ja viime keväänä eduskunta torjuikin sen käyttöönoton ja palautti sen takaisin hallituksen valmisteluun.

Pykälän mukaan jokainen, joka on saanut terveydenhuollon koulutusta, esimerkiksi eläkkeellä olevat hoitajat, voitaisiin määrätä töihin enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan. Velvoite koskisi jokaista 18 vuotta mutta ei 68 vuotta täyttänyttä.

Tulossa ehkä seuraavaksi: liikkumisrajoitukset

Pääministeri Marin on kertonut myös valmiuslain pykälä 118:n eli liikkumisrajoituspykälän käyttöönoton valmistelusta siltä varalta, että epidemia pahenee.

Kielto otettaisiin käyttöön pahimmilla korona-alueilla, jos tartuntoja ei saada kuriin muilla tavoilla.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Hallitus haluaa jopa eläköityneet hoitajat tartuntatautitaistoon – Työhön voitaisiin määrätä jokainen alalle koulutettu

Lue seuraavaksi