1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Työllisyys ja työttömyys

Nuorten asema työmarkkinoilla heikkenee – Katso 6 grafiikkaa siitä, miten koronavuosi vaikutti eri ammateissa, ikäryhmissä ja alueilla

Ikääntyneet ovat pärjänneet aiempaa paremmin pandemiasta huolimatta. Entistä pienempi joukko ihmisiä saa parempaa palkkaa kuin ennen koronaa.

Kuva: Silja Viitala / Yle, grafiikka: Samuli Huttunen / Yle

Suomalaisille maksettujen palkkojen kokonaissumma laski tammikuussa selvästi viime vuoden alkua pienemmäksi. Se kertoo työnteon vähentymisestä eli työllisyyden heikentymisestä.

Kaikkein selvimmin viime kuukausina on kuitenkin kutistunut nuorten palkkapotti.

Osaksi tätä selittää se, että nuoret työskentelevät palvelualoilla, jotka ovat kärsineet kriisistä eniten. Lisäksi he reagoivat taloussuhdanteisiin muita ikäryhmiä nopeammin.

– He voivat siirtyä kokonaan työvoiman ulkopuolelle – esimerkiksi opiskelemaan – eivätkä enää haekaan töitä, Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Merja Kauhanen selittää.

Voi syntyä jo toinen väliinputoajien ikäluokka – sellainen, joka ei koronakriisin vuoksi onnistu löytämään töitä valmistuttuaan.

– Heidän sijoittumisensa työmarkkinoille pysyvämminkin on iso kysymys, jolla voi olla pitkän aikavälin seurauksia. On erittäin tärkeätä, että saisimme nämä nuoret nopeasti kiinnittymään työmarkkinoille, työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen sanoo.

Helsinki GSE (Graduate School of Economics) selvittää säännöllisesti suomalaisten palkkasumman ja työllisyyden kehitystä verottajan tuloverorekisterien pohjalta.

Palkkasumma tarkoittaa kaikkia työntekijöille maksettuja ennakonpidätyksen alaisia palkkoja. Optiotulot eivät ole luvuissa mukana. Tammikuun luvut ovat vasta alustavia.

Suomen kokonaistyöllisyyden heikentyminen koronakuukausina johtuu etupäässä siitä, että nuoret käyvät töissä aiempaa harvemmin.

Tilastokeskuksen torstaina julkaiseman työvoimatutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan työllisyysaste laski koronavuonna 2020 eniten 15–24-vuotiailla. Töitä vailla oli 11 000 nuorta enemmän kuin vuotta aiemmin. 25–34-vuotiaissakin oli 6 000 työtöntä enemmän kuin edellisvuonna.

Ikääntyneet taas ovat pärjänneet työmarkkinoilla jopa aiempaa paremmin poikkeusoloista huolimatta.

Työttömistä vajaa kolmannes on nuoria

Töiden loppuminen näkyy sukupuolten välillä eri tavoin (siirryt toiseen palveluun): nuoret miehet jäävät useammin työttömiksi, kun taas naiset opiskelevat.

Nuorten työttömyys kasvoi viime vuonna yli neljä prosenttiyksikköä. Yhteensä heitä oli työttömänä 66 000. Se vastaa liki kolmasosaa kaikista työttömistä.

Nuorena koetulla työttömyydellä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia ihmisen työuralle.

– Tulot jäävät usein myöhemmällä uralla pienemmäksi kuin heillä, jotka ovat päässeet valmistumisen jälkeen töihin, Merja Kauhanen sanoo. Kesätyötkin ovat tärkeitä, ja niitä on ollut korona-aikana tarjolla vähemmän kuin ennen.

Huonoina aikoina työmarkkinoille tuleva nuori ei saa työkokemusta, kontakteja tai osaamista kuten normaaliaikoina saisi. Jos työttömyys pitkittyy, jo hankittu osaaminen voi rapautua.

Tilastokeskuksen mukaan kokonaistyöllisyys väheni Suomessa prosenttiyksiköllä viime vuonna. Etenkin osa-aikatyöt loppuivat monelta.

Suoritus ei ole kuitenkaan huono "näissä olosuhteissa" TEM:in Heikki Räisäsen mukaan. Hän laskee, että työllisyyys laski noin Kajaanin kaupungin väkiluvun verran eli 37 000 ihmisellä.

– Paljon enemmän se olisi ollut, jos ei olisi ollut näitä kriisitoimia, joilla koronan vaikutusta lievennettiin, Räisänen sanoo.

Toisin kuin finanssikriisissä vuonna 2008, jolloin miesten työllisyys heikkeni, nyt koronakriisissä erityisen paljon ovat vähentyneet naisten työt. Työllisiä naisia oli 25 000 ja miehiä 12 000 vähemmän kuin edellisvuonna.

Iäkkäiden miesten eli 55–74-vuotiaiden työllisyys jopa parani, kun taas naisilla töitä oli aiempaa vähemmän kaikissa ikäryhmissä.

Saksalaisilla ja hollantilaisilla nuorilla parhaat näkymät

Suomi ei pärjää nuorten työllistämisessä kovin hyvin eurooppalaisittainkaan. Suomalaisten nuorten työtilanne on parempi kuin esimerkiksi Espanjassa tai Kreikassa, mutta heikompi kuin Saksassa, Ranskassa, Hollannissa tai Tanskassa.

Tämä johtuu siitä, että nuoret tekevät meillä enemmän töitä opintojen ohessa – ja juuri osa-aikatyöt ovat loppuneet korona-aikana.

Espanjassa liki joka toinen alle 25-vuotias on työtön. Maan nuorisotyöttömyys räjähti finanssikriisin jälkeen eikä ikinä palannut ennalleen.

Espanjalaiset lopettavat opinnot suomalaisia nuorempana, jolloin työllistyminen on vaikeampaa. Osin sikäläinen työttömyys johtuu työmarkkinoiden jäykkyyksistä: vanhojen työntekijöiden edut on hyvin suojattu.

Erot nuorisotyöttömyyden ja yleisen työttömyysasteen välillä saattavat olla hurjia maiden sisällä.

Esimerkiksi Italiassa työttömänä on noin yhdeksän prosenttia koko työväestöstä, mutta alle 25-vuotiasta 30 prosenttia. Italia on kuitenkin onnistunut parantamaan nuorten asemaa Espanjaa paremmin erilaisilla työllisyystoimilla finanssikriisin jälkeen.

Ruotsissakin nuorisotyöttömyys on nyt yleisempää kuin Suomessa, käy ilmi Eurostatin (siirryt toiseen palveluun) työttömyysluvuista. Ruotsin talouden käänne tapahtui juuri koronan alla.

Parhaiten nuoret työllistyvät Saksassa, Hollannissa ja Tšekissä. Saksassa tilannetta auttaa esimerkiksi oppisopimuskoulutus.

Metsäteollisuudessa palkat nousivat

Ravintola- ja matkailupalvelujen työntekijät tuntevat koronapandemian sulkutoimet muita selvemmin kukkaroissaan ja työllisyydessä. Näillä aloilla on suhteessa paljon nuoria työntekijöitä.

Esimerkiksi lentoliikenteen päälliköiden, konduktöörien, hotellinjohtajien tai oppaiden ohella pahiten palkkasumma on pienentynyt toimitusjohtajien ja taiteilijoiden ammattiryhmissä.

Työmarkkinat näyttävätkin repeävän kahtia, sillä samaan aikaan joidenkin työntekijäryhmien palkkasumma on kasvanut.

Esimerkiksi saha- ja paperiteollisuudessa on Tilastokeskuksen mukaan vähemmän työntekijöitä kuin vuosi sitten. Siitä huolimatta siellä palkkasumma oli joulukuussa selvästi korkeampi kuin 2019 vastaavaan aikaan.

Tämä tarkoittaa, että pienemmälle joukolle työntekijöitä on maksettu parempaa palkkaa. Toisaalta he ovat voineet myös tehdä enemmän työtunteja kuin aiemmin.

Maakuntakaupungeissa palkkasumma kasvoi

Myös alueiden ja kaupunkien työllisyys on kehittynyt eri suuntiin korona-aikana. Esimerkiksi Porvoossa ja Vantaalla palkkasumma on pienentynyt, kun metsäteollisuuspaikkakunnilla Äänekoskella ja Kemissä maksettujen palkkojen kokonaismäärä on kasvanut.

Naantalissa palkkojen summa pieneni joulukuussa selvimmin, mikä johtuu osaksi Nesteen jalostamon lakkauttamisesta.

Maakuntien suurimmissa kaupungeissa kuten Jyväskylässä, Tampereella, Oulussa, Lappeenrannassa ja Joensuussa palkkasumma kasvoi 4–7,5 prosenttia, kun pääkaupunkisedulla Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä se pieneni tai pysyi ennallaan.

Aiheesta lisää:

Työvoimasta puuttui tammikuussa edelleen kymmeniätuhansia työllisiä

Mikä 75 prosentin työllisyysaste, kuinka paljon Suomessa on työttömiä? Ota ainakin nämä työllisyysluvut haltuun

Tilastot ovat täynnä tunnin viikossa töitä tekeviä valetyöllisiä ja 5 muuta väitettä – voiko työllisyystilastoihin luottaa?