1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Rehtorit saavat nyt kertoa koronatartunnoista suoraan vanhemmille Helsingissä – altistuneen lapsen voi silti lähettää kouluun, jos karanteenimääräys viipyy

Monelle omaehtoiseen karanteeniin jääminen ennen epidemiologisen yksikön päätöstä on kuitenkin taloudellinen riski.

koronavirus
Lähiopetusta luokkahuoneessa.
Koronatartuntojen jäljitys on ylikuormittunut, joten oppilaiden vanhemmat saattavat saada tiedon koulussa saadusta altistumisesta vasta päiväkausien päästä. Kuvituskuva.Benjamin Suomela / Yle

Helsinki muuttaa tapaa, jolla kouluissa ja päiväkodeissa todetuista koronatartunnoista viestitään vanhemmille.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen kertoo, että asiasta tehtiin päätös torstaina alkuiltapäivästä.

– Nyt kouluille lähtee tieto, että kun rehtori saa tietää tartunnasta, hän voi laittaa asiasta yleisen tiedotteen vanhemmille, Pohjolainen sanoo.

Tähänkin asti näin on monissa päiväkodeissa ja kouluissa toimittu, mutta nyt ohjeistus on yksiselitteinen.

Nopean, koulusta suoraan vanhemmille tulevan viestinnän merkitys on viime viikkoina kasvanut, sillä koronajäljitys on Helsingissä kuormittunut tartuntamäärien noustessa.

Tämä on johtanut siihen, että joissain tapauksissa vanhemmat ovat saaneet virallisen, kaupungin epidemiologisen yksikön välittämän tiedon altistumisesta pahimmillaan vasta kahden viikon kuluttua tapahtuneesta.

Vanhemmat ovat kertoneet kokemuksistaan muun muassa kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarisen avoimessa keskusteluryhmässä (siirryt toiseen palveluun) Facebookissa.

Pakarinen ehtikin jo keskiviikkona ehdottaa, että ennen jäljityksen tilanteen paranemista päiväkodit ja koulut voisivat aina olla suoraan yhteydessä perheisiin, joita mahdollinen altistuminen koskee.

Hänen mukaansa viivästyneet yhteydenotot ovat aiheuttaneet vanhemmissa huolta.

– Jos heistä tuntuu, että tieto tulee liian myöhään tai muusta lähteestä kuten toiselta vanhemmalta, se herättää epäluottamusta kaupungin toimijoihin. Tätä meidän pitää tässä kriisitilanteessa välttää.

"Jos vasta viikko oireiden alusta hakeudutaan testiin, niin vanhemmille näyttää siltä, että viive on suuri"

Kaupunki julkaisi keskiviikkona tuoreet tiedot (siirryt toiseen palveluun) koulujen ja päiväkotien tartunnoista ja altistuksista. Valtaosassa tartunnat ovat yksittäisiä ja tuoreimmat luvut ovat edellisviikkoja pienempiä talvilomaviikon vuoksi. Tästä huolimatta usean päiväkodin ja koulun kohdalla jäljitystyö on yhä kesken.

– Kun tapaukset ovat lähteneet nousuun, niin valitettavasti viiveitä on, ylilääkäri Sanna Isosomppi Helsingin epidemiologisesta toiminnasta myöntää.

Isosomppi kehottaa vanhempia viemään lapsensa testattavaksi jo lievistä oireista, vaikka sairastumisen ensioireita ei ole aina helppoa tunnistaa.

– Jos vasta viikko oireiden alusta hakeudutaan testiin, niin altistumisia on tapahtunut jo niin paljon aiemmin, että vaikka jäljitys toimisi ihan ilman viiveitä, niin vanhemmille näyttää siltä, että viive on suuri. Tartuttavuus alkaa eli altistumista voi tapahtua jo kaksi päivää ennen oireiden alkua.

Vesikansa: "Omaehtoisen karanteenin edellyttäminen ei ole niin yksinkertainen ratkaisu, kuin saattaa kuulostaa"

Helsinki korvasi keskiviikkoiltana valtuuston kyselytunnin koronatilanteeseen liittyvällä keskustelulla ja heti kokouksen kärkeen myös kaksi kaupunginvaltuutettua nosti päiväkoteihin ja kouluihin liittyvät jäljitysviiveet esiin.

Kokoomuksen valtuutetun Matti Parpalan mielestä päiväkodin henkilökunnalla tulisi olla tietosuojaa vaarantamatta mahdollisuus informoida päiväkotiryhmän vanhempia heti, kun se on saanut tartunnasta tiedon.

– Ehdottomana prioriteettina pitäisi olla tartuntaketjujen katkaisu ja nykyiseen käytäntöön sisältyvä pallottelu päiväkodin ja epidemiologisen yksikön välillä kuulostaa siihen nähden liian byrokraattiselta, Parpala sanoi.

Myös vihreiden Mari Holopainen kysyi, onko lainsäädännöstä kiinni, kun päiväkoti- tai kouluryhmille ei ilmoiteta riittävän nopeasti altistumisesta.

– Ei ole sellaista vaihtoehtoa, että voisimme jatkaa tätä tilannetta, että on viikon ja jopa parinkin viiveitä, koska niillä on valtavia kerrannaisvaikutuksia, Holopainen lisäsi.

Valtuutetuille vastannut sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr.) muistutti, että karanteenipäätöksen pystyy tartuntatautilain mukaan tekemään ainoastaan sote-ammattilainen. Monelle perheelle karanteenipäätös on toimeentulon kannalta tärkeä.

– Sen takia esimerkiksi omaehtoisen karanteenin edellyttäminen ei ole niin yksinkertainen ratkaisu, kuin saattaa kuulostaa.

Myös Pakarinen tunnistaa ongelman siinä, että jos karanteeni koulun tai päiväkodin toimesta alun perin määritellään liian laajaksi ja epidemologinen yksikkö myöhemmin supistaa sitä, tartuntapäiväraha jää vanhemmalta saamatta.

– Uskon silti, että moni vanhempi tälläkin riskillä mieluummin haluaa tiedon altistumisesta, toteaa Pakarinen.

Mahdollisesti altistuneen lapsen saa lähettää kouluun, jos virallista karanteenimääräystä ei ole

Vanhemmat ovat olleet ymmällään myös tilanteissa, joissa perhe on saanut päiväkodista tai koulusta tiedon lapsen altistumisesta, mutta jäljitystä tekevä yksikkö ei ole ehtinyt olla perheeseen yhteydessä.

Myös rehtoreiden kädet ovat tilanteessa sidotut.

– Rehtoreilla ei ole valtuutusta asettaa oppilaita etäopetukseen, Liisa Pohjolainen vahvistaa.

Poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä, jotka koskevat kokonaisia oppilasryhmiä tai luokkia, päättää toimialajohtaja eli Pohjolainen itse. Hänenkin on tätä ennen kuultava terveysviranomaisten lausunto tilanteesta.

– Jos vanhemmat koululta tuleen ensitiedon jälkeen ajattelevat, että oppilas jää omaehtoiseen karanteeniin, he ilmoittavat, että oppilas on poissa koulusta. Silloin hänelle voidaan koulusta esimerkiksi lähettää tehtäviä, Pohjolainen sanoo.

Näin voidaan hänen mukaansa toimia koko sen ajan, että virallinen tieto karanteenista saadaan, vaikka varsinaista päätöstä etäopetuksesta ei tehtäisikään.

Mahdollisesti altistuneen lapsen saa myös lähettää päiväkotiin tai kouluun, jos epidemiologinen yksikkö ei ole ehtinyt olla perheeseen yhteydessä ja tehdä karanteenimääräystä. Pohjolaisen mukaan silloin toimitaan samoin kuin kouluissa muutoinkin ja luotetaan muun muassa turvaväleihin ja lisättyyn hygieniaan.

Isosomppi pitää oikeana järjestystä, jossa toimialajohtaja tekee mahdollisen etäopetuspäätöksen vasta epidemiologisen selvitystyön jälkeen.

– Teemme todella paljon nyt töitä, että nämä viiveet saadaan mahdollisimman lyhyiksi, Isosomppi vakuuttaa.

Helsinki rekrytoi parhaillaan 120 henkilöä jäljitystyöhön nykyisten 300 jäljittäjän tueksi.

Lehtonen: Tartuntatautilaki ei tunne ikärajoja – opettajia ja rehtoreita koskee oppilaan suojeluvelvoite

HUSin diagnostiikkajohtajan, terveysoikeuden professori Lasse Lehtosen mukaan lähtökohtana on se, että altistuneen tulee aina noudattaa karanteeniohjeita ja ohjeet ovat kaikenikäisille samat.

– Jos altistumisilmoituksen saaneen lapsen perheessä omaehtoiseen karanteeniin jääminen pidemmäksi aikaa on hankalaa esimerkiksi työtilanteen vuoksi, on lapsen vienti koronatestiin ensisijainen keino varmistaa kaikkien osalta turvallisempaa paluuta kouluun tai päiväkotiin.

Opettajia ja rehtoreita koskee kuitenkin myös oppilaan suojeluvelvoite, Lehtonen painottaa.

– Suojeluvelvoitteen mukaan syyllistytään virheeseen, jos lapset asetetaan vaaralle alttiiksi.

– Tartuntatautilaissa ei ole ikärajoja. Mitään lainmukaista perustetta sille, että koululaisia kohdeltaisiin eri tavalla kuin muita kansalaisia, ei siis ole. Viruksetkin leviävät kaikkien keskuudessa samalla tavoin iästä huolimatta.

Viranomaisella on neuvontavelvollisuus tilanteissa, joissa lapsi tai aikuinen on osa altistusrypästä.

– Hyvään hallintoon kuuluu kuntalaisten neuvonta ja sitä voitaisiin jäljitysviivetilanteissa toteuttaa olemalla ensimmäiseksi yhteydessä koulun rehtoriin tai päiväkodin johtajaan, joka voisi antaa jatko-ohjeet koteihin.

Työturvallisuusehtojen toteutuminen tilanteissa, joissa pienet lapset palaavat päiväkotiin mahdollisesti altistuneina on Lehtosen mukaan juridinen haaste, koska esimerkiksi turvavälisuosituksia on mahdotonta noudattaa.

– Päiväkodin ja koulun henkilöstön osalta kunnan tulee kuitenkin varmistaa, että suojaustoimet ovat riittävät.

– Riskiryhmiin kuuluvia työntekijöitä on monilla työpaikoilla siirretty toisiin tehtäviin suurimman tartuntariskin alueelta. Tässä on kuitenkin se epäkohta, että työntekijät joutuvat ilmoittelemaan terveystietojaan työnantajille suojaa saadakseen.

Työterveyslaitos ohjeistaa toimenpiteissä tartuntariskin vähentämiseksi. (siirryt toiseen palveluun)

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 5.3. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Yleensä karanteeniin määrätään koko koululuokka, Helsingissä vain osa luokasta – virusmuunnosepäilyt laajentavat karanteeneja

Lue seuraavaksi