1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntavaalit

Puolueet kaipaisivat kuntavaaleihin lisää maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita – tärkeintä on jakaa yhteiset arvot

Kuntavaalien ehdokasasettelu päättyy ensi tiistaina. Ehdokkaiden etsiminen jatkuu loppuun asti.

kuntavaalit
Två kandidater från konkurrerande partier kampanjar tillsammans
Feministisen puolueen ja vasemmistoliiton kampanjointia kuntavaaleissa vuonna 2017. Yle/Bengt Östling

Kuntavaaleissa on ehdokkaana noin 30 000 suomalaista ja myös muiden maiden kansalaisia. Kuntavaalien erikoisuus on, että Suomessa kirjoilla oleva toisen maan kansalainen saa asettua ehdolle ja äänestää, jos asuu vakituisesti Suomessa.

Vuoden 2017 kuntavaaleissa oli 60 eri äidinkieltä puhuvaa ehdokasta. Siitä huolimatta erityisesti Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa ehdokaslistat eivät ole niin monimuotoisia kuin äänestäjäkunta. Maahanmuuttajien äänestysaktiivisuuskin on alhaisempi kuin kantaväestön.

Kristiina Kokko, puoluesihteeri, kokoomus
Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko. Berislav Jurišić / Yle

Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko lähtisi siitä, että äänestysaktiivisuus saataisiin nousemaan.

– Maahanmuuttajat olisivat päätöksenteossa tärkeitä, niin äänestäjinä kuin ehdokkaina. Ilman muuta toivomme heitä ehdokkaiksi. Heillä on esimerkiksi usein suuria perheitä ja paljon lapsia. Valtuustoissa päätetään perheisiin liittyvistä asioista.

Myös perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos toivottaisi kaikenlaiset ehdokkaat puolueen kuntavaaliehdokkaiksi. Perussuomalaisilla on ylipäänsä tänä keväänä reilusti enemmän kuntavaaliehdokkaita kuin neljä vuotta sitten.

Simo Grönroos
Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos. Seppo Ahava / YLE

Rekrytointi jatkuu vielä loppuviikon ajan. Perussuomalaisilla on ollut ja tulee olemaan listoillaan maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita jonkin verran. Vuonna 2012 uutisoitiin maahanmuuttajien löytäneen tiensä myös perussuomalaisiin.

Nuoret vaikeimmin tavoitettavissa

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm pitää kuntavaaleihin ehdokkaiden löytämisessä ongelmana sitä, että etenkin nuorille ajankäyttö yhteisten asioiden hoitoon on kynnys.

– Kuntapolitiikka vie aikaa, se on fakta.

Rönnholm kertoo, että demareilla on listoillaan paljon eritaustaisia ihmisiä, myös maahanmuuttajia, mutta kertoo ettei puolue ole tehnyt itse tilastoja kenenkään taustoista.

Myös Rönnholm uskoo ja toivoo muutoksen lähtevän uurnilla.

– Soisin maahanmuuttajien äänestysaktiivisuuden nousevan. Äänioikeutta voisi nostaa enemmän esiin, sillä yhteiskuntaan vaikuttaminen lisää osallisuutta oman ympäristön asioihin.

Antton Rönnholm, puoluesihteeri, SDP
Antton Rönnholm on SDP:n puoluesihteeri. Berislav Jurišić / Yle

Ilomantsista löytyy erikoisuus

Jasmin Muqolli on syntynyt Jugoslavian Zagrebissa syntynyt ja asunut 15 vuotta Suomessa. Hän on perin ilomantsilainen, vaikka Suomen kansalaisuutta hän aikoo hakea vasta lähiaikoina.

Jasmi Muqolli pipo päässään talvimaisemassa.
Jasmin Muqolli on ollut 4 vuotta Ilomantsin valtuustossa. Heikki Haapalainen / Yle

Muqolli on 30-vuotias maahanmuuttaja, jonka jokainen puolue varmaan haluaisi ehdokkaakseen. Hän on palkittu yrittäjä ja kaikkien tuntema vastuunkantaja. Istuva keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen rekrytoi Muqollin Ilomantsin kuntavaaleissa ehdolle 4 vuotta sitten.

Kovin uskollista keskustasoturia Muqollista ei ole tullut.

– Vaikka kannan keskustan värejä, niin olen ollut Ilomantsia eteenpäin viemässä enkä mitään muuta.

Jasmin Muqolli näkee nuorten aktivoimisen olevan vaikeampaa kuin ihmisten ylipäänsä. Nuoret eivät tutkimusten mukaan tunne kuntapolitiikkaa itselleen läheiseksi. Pienillä paikkakunnilla pelkästään nuorten vähäisyys muuttaa tilastoja.

– Äänestäkää, niin voitte valittaa. Lähtekää ehdolle, niin voitte vaikuttaa. Minä näen suurimpana saavutuksenani sen, että olen näin perheellisenä voinut vaikuttaa varhaiskasvatukseen ja nuorten asioihin Ilomantsissa. Ennakkoluuloja en ole kohdannut.

Lue lisää:

Moni maahanmuuttaja jättää äänioikeutensa käyttämättä – "Taustalla heikko kielitaito, tiedon puute tai tunne, ettei kuuluta yhteiskuntaan"

Alle 30-vuotiailla kova luotto äänestämiseen, mutta silti he eivät äänestä

Lue seuraavaksi