1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Marinin hallitus

Hallitus valmistelee neljää valmiuslain pykälää: potilaiden siirtämistä julkiselta yksityiselle sekä hoitotakuun joustoa – myös rokotejärjestyksen muuttaminen esillä

Mikäli vaalit pidetään ajallaan, koronarokote voidaan hallituksen mukaan antaa kotiäänestystä suorittaville vaalitoimitsijoille.

Marinin hallitus
Sanna Marin
Hallitus neuvotteli keskiviikkona neljän valmiuslain pykälän toimeenpanosta.Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen neuvottelut koronatoimista ja valmiuslakien käyttöönotosta päättyivät Säätytalossa iltakahdeksan jälkeen.

Hallitus neuvotteli neljän valmiuslain pykälän toimeenpanosta, mutta valmistelua jatketaan vielä, tiedottaa valtioneuvosto.

Päätös asetuksista on tarkoitus tehdä valtioneuvoston istunnossa perjantaina 5. maaliskuuta. Tämän jälkeen eduskunta käsittelee ne.

Keskusteluissa on kyse neljästä valmiuslain pykälästä (siirryt toiseen palveluun): pykälä 86 sallisi potilaiden siirtämisen tarvittaessa hoitoon toiselle paikkakunnalle tai julkisesta sairaalasta yksityiseen sairaalaan; pykälä 88 taas sallisi terveydenhuollon kiirettömien toimenpiteiden lykkäämisen eli hoitotakuusta joustamisen.

Jälkimmäistä pykälää on Ylen tietojen mukaan tarkoitus soveltaa nimenomaan terveydenhuoltoon, ei sosiaalihuoltoon.

Lisäksi hallitus valmistelee käyttöönottoasetuksia valtionhallinnon viestintää keskittävästä pykälä 106:sta sekä pykälä 107:stä, joka antaa hallitukselle rahkeet ratkaista, mille viranomaiselle päätösvalta kiistatilanteissa kuuluu.

Hallitus otti näiden kahden valmiuslain pykälän suhteen jo alkuviikosta aikalisän sen jälkeen, kun Marin oli puhunut niiden "osittaisesta" käyttöönotosta ilman käyttöönottoasetusta.

Rokotejärjestystä voidaan muuttaa vaalien takia

Hallituksella on myös valmius muuttaa rokottamisjärjestystä siinä tapauksessa, että huhtikuun kuntavaalit pidetään alkuperäisenä ajankohtana. Rokotejärjestys muutettaisiin valtioneuvoston asetuksella.

Koronarokote voidaan valtioneuvoston mukaan antaa niille vaalitoimitsijoille, jotka suorittavat kotiäänestyksiä. Riskiryhmiin kuuluvien sekä yli 70-vuotiaiden vaalitoimitsijoiden rokottamisesta huolehtivat kunnat.

Kevään kunnallisvaaleissa kotiäänestykseen ilmoittautuvien määrän ennakoidaan nousevan. Kotiäänestykseen voivat ilmoittautua myös korona-altistuksen vuoksi karanteeniin määrätyt henkilöt.

Ulkonaliikkumiskieltokin keskusteluissa

Euroopassa on otettu koronan torjumiseksi käyttöön esimerkiksi ulkonaliikkumiskieltoja.

Hallitus arvioi lähiaikoina myös sitä, pitäisikö Suomen ottaa käyttöön ulkonaliikkumisrajoituksia koronaviruksen takia. Raskaassa rajoituskeinossa olisi kyse valmiuslain pykälästä 118.

Pääministeri Marin sanoi tiistaina Ylen A-studiossa, että vaikka ulkonaliikkumisen rajoittaminen ei keskiviikkona nousisikaan keskusteluun, valmistelutyötä myös sen suhteen tehdään.

Perimmäinen motiivi: terveydenhuollon kantokyky

Ministerit painottivat saapuessaan Säätytalon neuvotteluun, että hallituksen koronatoimien ykköstavoitteena on kontaktien ja siten tartuntojen rajoittaminen.

Valmiuslaeilla taas turvataan terveydenhuollon kantokyky, kuten lääkärien ja hoitajien ja sairaalapaikkojen määrä tilanteessa, jossa koronapotilaita tulee huomattavasti lisää.

– Se perimmäinen motiivi tälle kaikelle on se, että terveydenhuollon kyky vastaanottaa kaikki koronasta sairastuneet ja muut vakavasti sairaat, että se ei vaarantuisi. Se on lähtökohta kaikelle toiminnalle, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi.

Tänään kerrottiin lähes 800 uudesta koronatartunnasta.

Tilanne on huolestuttava, totesivat niin oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kuin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) Säätytalolle tullessaan.

Kiuru kertoo olevansa huolissaan ja suruissaan siitä, sitoutuvatko kaikki rajoituksista vastaavat toimijat hallituksen ilmoittamaan kolmen viikon sulkuun täysimääräisesti.

– Aletaan olla ison kansallisen kysymyksen äärellä – aiommeko me suomalaiset tämän asian hoitaa, Kiuru kommentoi pitkittynyttä epidemiaa.

Aluehallintoviraston ja Kiurun ministeriön STM:n kesken on ollut isoja näkemyseroja siitä, miten yksityisiä tiloja, kuten liikuntapaikkoja suljetaan. Hallitus olisi halunnut tiukemmat rajoitukset kuin mihin tartuntatautilaki Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan taipuu.

– Aika hiljaiseksi vetää se, että vaikka työvälineitä on pyritty myös hankkimaan, helppoa ei ole narulla työntää, Kiuru kommentoi.

Suomalaisten sietokyky kortilla?

Kiurun ja Saarikon mukaan tartuntojen määrän nousu ja koronaepidemian jatkuminen herättää terveydenhuollon kantokyvyn lisäksi huolen ihmisten sietokyvystä eli jaksamisesta.

Kyse on noidankehästä: jos rajoituksia ei noudateta, tartunnat leviävät, ja sitä tiukempia ja sitä pidempään rajoituksia otetaan käyttöön.

– Sietokyvystähän tästä on kysymys, Kiuru muotoili.

– Yhä enemmän pitää kiinnittää huomiota, ei niinkään siihen mitkä kaikki rajoitukset ovat käytössä vaan mitä kaikki rajoituksia suomalaiset jaksavat noudattaa, Saarikko sanoi ennen neuvotteluja.

Säätytaloon tullessaan ministerit painottivat myös itse kunkin vastuuta siitä, ettei korona leviä.

– On oikein, että puhutaan pykälistä, puhutaan rajoituksista, puhutaan sanktioista – mutta lopulta pitää pystyä puhumaan siitä, että tautia torjutaan pitämällä etäisyyksiä, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.).

– Turvavälit, käsien pesu ja maskin käyttö, summasi eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.).

Lue seuraavaksi