Kiina halusi lentotukikohdan Kemijärvelle arktisia tutkimuslentoja varten – Suomen puolustushallinto tyrmäsi hankkeen

Rovajärven ampuma-alueen naapurista olisi tehty tutkimuslentoja Pohjoisnavalle.

Kemijärven lentokentällä on hiljaista. Jos Kiinan suunnitelmat olisivat toteutuneet, kentältä saatettaisiin nyt lentää tutkimuslentoja Arktiselle alueelle ja Pohjoisnavalle. Kuva: Jarmo Honkanen / Yle

Kiinan valtion arktinen tutkimuslaitos halusi ostaa tai vuokrata Kemijärven lentokentän Rovajärven sotaharjoitusalueen naapurista.

Ostamista esitti Kemijärven kaupungille Kiinan tutkimuslaitosten ja sotilasasiantuntijan delegaatio tammikuussa 2018. Asia on pidetty tähän asti piilossa julkisuudesta.

Delegaatioon kuuluivat johtajina Kiinan polaaritutkimuslaitoksen (Polar Research Institute of China) johtaja Xia Zhang ja Kiinan Arktisen ja Antarktisen hallinnon (Chinese Arctic and Antarctic Administration) johtaja Xu Shije. Seurueeseen kuului myös Kiinan Suomen suurlähetystön sotilasasiamiehen avustaja, majuri Lie Ji.

Kiinan tutkimuslaitosten tavoite oli saada lentotukikohta Pohjoisnavalle ulottuville arktisen ilmaston ja ympäristön tutkimuslennoille, kertoo Kemijärven kaupunginjohtaja Atte Rantanen.

– Heidän tarkoituksenaan olisi ollut tehdä arktista tutkimusta napajäätiköllä ja he olisivat tarvinneet tukikohdan tälle toiminnalle Kemijärveltä. Tänne olisi tullut iso suihkukone, jossa olisi ollut erilaista mittauslaitteistoa ja he olisivat lentäneet Pohjoisnavalle, tehneet mittauksensa ja lentäneet takaisin.

Lentoreitiltä voisi tehdä havaintoja Jäämereltä ja myös Koillisväylästä, joka on Kiinan ja Venäjän kiinnostuksen kohde.

– Koillisväylä on merkittävä asia ja tietysti kaikki supervallat ovat kiinnostuneita minkälaista liikennettä siellä on mahdollista tehdä, pohtii Rantanen.

Tutkimuslentojen aloittaminen olisi vaatinut kentän parantamista ja jatkamista. Kaupunginjohtaja Atte Rantasen käsityksen mukaan kiinalaiset olisivat sen maksaneet. Kuva: Tapani Leisti / Yle

Kemijärven lentokentän pienkoneille tarkoitettu 1400 metrin kiitorata olisi Rantasen mukaan pitänyt pidentää raskaalle suihkukoneelle kolmen kilometrin mittaiseksi.

Pelkkä kiitoradan uusiminen maksaisi vähintään 40 miljoonaa euroa. Lisäksi tulisivat kaikki lentokentän ja tutkimuslaboratorion vaatimat rakennukset. Nykyään kentällä on vaatimattomia vanhoja rakennuksia.

Rantasen käsityksen mukaan Kiinan tutkimuslaitokset olisivat olleet valmiita rahoittamaan investoinnin.

Armeija tyrmäsi hankkeen alkuunsa

Kemijärven lentokenttä ja lentoalue on Ketolan kylän kupeessa ja aivan Rovajärven ampuma-alueen naapurissa. Myös puolustusvoimat on käyttänyt silloin tällöin kenttää.

Kaupunki tiedusteli puolustusvoimien kantaa asiaan.

– Armeijalta tuli selkeä näkemys siitä, että tämäntyyppistä toimintaa ei voi siinä harjoittaa. Se on liian lähellä Rovajärveä, sanoo Rantanen.

Rantasen mukaan asia jäi alkutunnustelujen jälkeen sikseen eikä siihen ole palattu.

Puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Anu Sallinen sanoo, että tieto Kemijärven lentokentän ostoajatuksesta tuli puolustusministeriöön kolme vuotta sitten. Sallisen mukaan on epätodennäköistä että valtiolliselle toimijalle myytäisiin kiinteistöä strategisesti tärkeän ampuma-alueen vierestä.

Sallisen mukaan esteeksi voisi Suomen omien lakien lisäksi nousta myös viime lokakuussa voimaan tullut EU:n ulkomaalaisia investointeja rajoittava direktiivi.

Myös Venäjä ja sen Kuolan niemimaa sotilastukikohtineen on Kemijärven lähellä. Itärajalle on matkaa linnuntietä vain satakunta kilometriä. Kiinan tutkimuslaitoksen lentotukikohta Kemijärvellä kiinnostaisi myös Venäjää.

Venäjän kuten muidenkin naapurimaiden läheisyys olisi otettava puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen Anu Sallisen mukaan harkinnassa huomioon.

Kemijärven lentokenttä sijaitsee aivan Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen vieressä.. Kuva: Tapani Leisti / Yle

Tutkija: Kuvastaa Kiinan suurvaltapoliittisia pyrkimyksiä

Lapin yliopiston ja sen Arktisen keskuksen professorit eivät ole aiemmin kuulleet asiasta. Heidän mielestään tieto Kiinan tutkimuslaitosten halusta saada lentotukikohta Kemijärveltä on mielenkiintoinen ja kertoo Kiinan suurvaltapolitiikasta.

Kiinaan erikoistuneen Lapin yliopiston professori Matti Nojosen mukaan vastaavista hankkeista on kuultu muualta maailmalta muttei Suomesta.

Nojosen mukaan lentokentän ostoidea kuvastaa Kiinan suurvaltapoliittisia pyrkimyksiä.

– Tämä oli kyllä vähän yllättävää, että Suomen kohdalla oli tehty näin iso suurvaltapoliittinen liike. Muualta maailmasta kyllä kuulee, että Kiina on pyrkinyt aktivoitumaan, mutta minulla ei ollut tästä aikaisemmin tietoa. Tämä oli siinä mielessä yllättävä tieto, toteaa professori Nojonen.

Nojosen mukaan kenttää havitelleet tutkimuslaitokset ovat Kiinan merkittävimpiä arktista alueita tutkivia instituutteja ja myös valtion rahoittamina hyvin lähellä poliittista johtoa.

– Se, että myös sotilasasiamies osallistuu tähän oli kyllä voisi jopa sanoa kömpelö yritys Kiinalta, pohtii Nojonen.

Kaupunginjohtaja Atte Rantasen mielestä Kiinan sotilasasiantuntijan mukanaolo delegaatiossa ei ollut yllättävää.

– Se on ihan normaali käytäntö heillä niin kuin Venäjälläkin. Siellä on aina joku ikään kuin tarkkailemassa tilannetta ja neuvonantajana. Se sillä tavalla ollut mitään poikkeuksellista.

Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Timo Koivurova on tehnyt yhteistyötä Kiinan polaaritutkimuslaitoksen kanssa, mutta lentokenttähankkeesta hänkään ei ollut kuullut mitään. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Kiinan merkittäviä tutkimuslaitoksia

Myös Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Timo Koivurova on yllättynyt Kiinan hankkeesta.

Koivurova on tehnyt tutkimusyhteistyötä Kiinan polaaritutkimuslaitoksen kanssa. Tutkijavaihtoa ja arktisia tutkijakonferensseja on järjestetty Suomessa ja Kiinassa ja yhdessä pohjoismaisten yliopistojen kanssa.

– Se, että siellä on sotilasasiamies mukana on kyllä hyvin suuri yllätys. Kaikilla suurvalloillahan on olemassa keinot ujuttaa delegaatioihin sotilasasiantuntemusta omaavia henkilöitä jos niin halutaan, Koivurova sanoo.

Koivurovan mielestä sotilasasiantuntijan mukanaolo on voinut liittyä siihen, että tutkimustukikohdaksi haviteltu lentopaikka on niin lähellä Rovajärven ampuma-aluetta.

Koivurovan mukaan hänellä ei ollut mitään tietoa Kiinan polaaritutkimuslaitoksen kiinnostuksesta Kemijärven lentokenttään tai muuhun kohteeseen Suomessa. Tällainen tiedonvaihto ei Koivurovan mukaan kuulu tutkimusyhteistyöhön.

Koivurovan mukaan Kiina on panostanut voimakkaasti Arktisen alueen ja Etelämantereen tutkimukseen. Kiinalla on tutkimustukikohtia Grönlannissa, Islannissa ja Huippuvuorilla.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella perjantaihin 5.3. kello 23 saakka.