1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Robert Sundman: Suomessa vietetään jälleen pykäläviikkoja

Juridisoitunut koronakeskustelu voi peittää alleen poliittiset valinnat, kirjoittaa Ylen toimittaja Robert Sundman blogissaan. Blogin voi myös kuunnella.

koronavirus
Robert Sundman, Yle, 25.11.2019
Antti Haanpää / Yle

Maanantaina hallitus ja tasavallan presidentti totesivat Suomessa vallitsevan poikkeusolot. Keskiviikkona eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei olisi tarvinnut (siirryt toiseen palveluun)– ainakaan, jos tavoitteena oli vain sulkea ravintolat.

Oikeustieteilijät ovat moittineet hallitusta laittomuuksista (siirryt toiseen palveluun), kun valmiuslain pykälien 106 ja 107 olemusta on pohdittu. Voiko niitä ”soveltaa osittain”, antamatta eduskunnalle käyttöönottoasetuksia? (Ei voi, arvioi perustuslakivaliokunta.)

Entä kumpi tulkitsee tartuntatautilain pykälää 58 g oikein, ministeriö vai aluehallintovirastot? Lehtien sivuilla käyty kiista päättyi hetkeksi tiistaina, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi televisiossa, että eduskuntaan on vietävä täsmennys ”g-pykälästä”.

Voidaan todeta, että Suomessa vietetään jälleen pykäläviikkoja.

Lainsäädännön rakenteen hajoaminen aiheuttaa ristiriitoja, joista taas syntyvät tulkintaerimielisyydet. Siksi oikeusoppineet ja hallitus ovat julkisuudessa usein vastakkain.

Suomessa koronakeskustelu on juridisoitunut. Näin arvioi oikeuskansleri Tuomas Pöysti maanantaina Ylen A-studiossa.

Lainsäädäntömme ei ole ollut koronan kaltaiseen pandemiaan valmis. Puutteita on paikattu täsmälainsäädännöllä. Hallituksen esityksiä on annettu nopeasti, juuri tiettyihin kipukohtiin puuttuen.

Tämä on oikeuskanslerin mukaan johtanut lainsäädännön rakenteen hajoamiseen. Se puolestaan aiheuttaa ristiriitoja, joista taas syntyvät tulkintaerimielisyydet. Siksi oikeusoppineet ja hallitus ovat julkisuudessa usein vastakkain.

Syytä keskustelun pykäläpainotteisuuteen voi etsiä myös suomalaisesta poliittisesta ja oikeudellisesta järjestelmästä. Kun puhutaan perusoikeuksien rajoittamisesta, on ytimessä eduskunnan perustuslakivaliokunta ja sen etukäteiskontrolli.

Monissa maissa niin kutsutulla jälkikontrollilla on suurempi rooli. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että asiat, joita meillä pohditaan ennalta perustuslakivaliokunnassa, ovat Saksassa jälkikäteen perustuslakituomioistuimen pöydällä.

Kansalaiset alkavat pitää turhaan perusoikeuksia hömpötyksinä ja perustuslakia jäykkänä, vaikka joskus syyttävä sormi voisi osoittaa myös poliitikkoihin.

Perusoikeuksista, perustuslaista ja muistakin pykälistä on tärkeää puhua. Soitan oikeusoppineille mielelläni.

Juristerian ongelma on, että se kätkee alleen poliittiset valinnat. Kansalaiset alkavat pitää turhaan perusoikeuksia hidastavina hömpötyksinä ja perustuslakia jäykkänä, vaikka joskus syyttävä sormi voisi osoittaa myös poliitikkoihin.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta näpäytti keskiviikkona hallitusta samalla, kun se näytti vihreää valoa ravintolat sulkevalle lainsäädännölle.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikainen muutos on toteutettu perustuslain 23. pykälään nojaten. Se on järeä toimi, joka vaatii harkintaa. Hallituksen piiristä on tähän asti arvioitu, ettei ravintoloita voitaisi sulkea muilla keinoin.

Perustuslakivaliokunta oli toista mieltä.

– Valiokunnan käsityksen mukaan ei olisi valtiosääntöoikeudellista estettä säännellä ravitsemisliikkeiden tilojen tilapäistä sulkemista perusoikeusrajoituksena samaan tapaan kuin eräiden muiden elinkeinojen suhteen on tehty (tartuntatautilain 58 g §), se toteaa lausunnossaan.

Suomeksi sanottuna: Ei olisi tarvinnut mennä vaikeimman kautta. Mutta poliitikot ovat juuri poliittisilla valinnoillaan tehneet eron ravintoloiden ja muun elinkeinotoiminnan välille. Näin arvioi esimerkiksi valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen Ylen Jaa, ei, tyhjiä, poissa -podcastissa. Tiettävästi myös alan lobbareita on kuultu asiassa.

Korkeakouluopiskelijat ovat ilmaisseet tällä viikolla sosiaalisessa mediassa pettymyksensä, kun hallituksen tiedotustilaisuus ei tarjonnutkaan juuri muuta kuin tsemppejä.

Poliittisia valintoja tehdään pandemian keskellä jatkuvasti.

Hallitus on esimerkiksi valinnut auttaa yrityksiä erilaisin tuin vaikeiden aikojen yli. Se on ymmärrettävää, eikä kovin poikkeuksellista. Maailmalla valtiot velkaantuvat ja ottavat iskua vastaan.

Eilen torstaina eduskuntaan annettiin lakiesitys niin kutsutun kustannustuen kolmannesta kierroksesta. Tuen enimmäismäärä nousee nyt miljoonaan euroon.

Samaan aikaan apua pyytävät myös muut. Korkeakouluopiskelijat ovat ilmaisseet tällä viikolla sosiaalisessa mediassa pettymyksensä, kun hallituksen tiedotustilaisuus ei tarjonnutkaan juuri muuta kuin tsemppejä.

Tälle vuodelle ei luvattu lisää joustoja opintotukeen tai lisäresursseja mielenterveyspalveluihin. Hallitus tietysti olisi voinut nämä luvata, jos olisi halunnut. Esteenä ei ole yksikään pykälä.

Robert Sundman

Kirjoittaja on Ylen toimittaja, joka seuraa mielellään politiikkaa ja media-alaa.

Voit keskustella aiheesta huomiseen lauantaihin 6.3. klo 23 saakka.

Juttua on täsmennetty klo 11.56 opintotukijoustojen osalta.

Lue myös:

Hallitus ottaa aikalisän valmiuslain pykälien käyttöönotossa – iltapäivällä kerrottu päätös valmiuslaista on laiton, sanoo oikeusoppinut

Professori: Hallitus jätti oven auki uusille, entistä tiukemmille rajoituksille – "Luodaan tilanne, jossa valtioneuvosto hallitsee maata"

Robert Sundman: Jos hallitus ei kuvaile riittävästi omaa koronastrategiaansa, joku muu tekee sen kyllä

Lue seuraavaksi