– Se on jyskyttävää, viiltävää kipua. Pää on niin kipeä, että välillä miettii, selviääkö tästä hengissä.
Näin kuvailee oululainen Veera Tikkinen, 34, vaikeaa migreenikohtausta. Siihen liittyy hänen mukaansa usein myös pahoinvointia: jos yrittää ottaa migreenilääkkeen, se ei pysy välttämättä sisällä.
Lopulta voi käydä niin, että vasta sairaalassa annettu suonensisäinen kivunlievitys auttaa.
Ensimmäisen migreenikohtauksen Tikkinen sai jo viisivuotiaana päiväkodissa.
– Minuun iski toispuoleinen päänsärky, ja oksensin. Päiväkodissa luultiin, että minulla on oksennustauti.
Näin tapahtui useita kertoja. Syyksi epäiltiin aina oksennustautia. Yläkoulussa kohtaukset lisääntyivät, ja lopulta magneettikuvaus paljasti virallisen diagnoosin.
Suomen migreeniyhdistyksen kuntoutuskoordinaattorin Sari Viitasaaren mukaan migreeni on hyvin yksilöllinen sairaus. Laukaisevissa tekijöissä on suurta vaihtelua.
Esimerkiksi säähän liittyvät seikat, kuten ilmanpaineen muutokset ja auringonvalo, ovat yleisiä migreeniä aiheuttavia tekijöitä. Keväällä valon lisääntyessä hangilta hohtava valo voi tuoda haasteita ulkona olemiseen.
– Kevät on ihanaa aikaa, ja rakastan valoa ja aurinkoa, mutta minulle tämä on kaikista pahinta aikaa vuodesta. Silloin minulla on kaikista pahimmat migreenikohtaukset. Ilman aurinkolaseja ulos ei ole asiaa, Veera Tikkinen kertoo.
Neurologian erikoislääkärin, dosentti Ville Artton mukaan maailmalla on raportoitu, että 38 prosentilla migreenipotilaista valo on yksi kohtauksia laukaiseva tekijä.
– Voimakkaat valoärsykkeet, kuten vaikkapa aurinkoinen keväthanki, ovat suurimmalle osasta meistä miellyttävä kokemus. Mutta migreenipotilaalle se voi olla jotain aivan muuta.
Kuin salama kirkkaalta taivaalta
Migreenikohtaus voi iskeä kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tämän on myös Tikkinen kokenut harmittavan usein, varsinkin keväisin.
– Kerran se iski kesken hiihtolenkin, vaikka olo oli ollut koko ajan hyvä. Ladulta lähdettiin suoraan Oulun yliopistolliseen sairaalaan tiputukseen, hän toteaa.
Tikkisellä migreenikohtauksen kesto voi vaihdella muutamasta tunnista jopa kolmeen päivään. Pahimmillaan hän on joutunut kärsimään migreenistä kokonaisen viikon, ennen kuin on päässyt taas tolpilleen.
Dosentti Ville Artton mukaan migreenikohtaukset ovat pahimmillaan täysin lamaannuttavia. Kohtauksen alkaessa tai sen päällä ollessa valoherkkyys on yleistä ja valo pahentaa oloa.
Silloin kannattaa yleensä hakeutua lepäämään pimennettyyn tilaan.
– Ei siinä mitään samanaikaisesti pysty tekemään. On parempi vetäytyä pois kaikista toiminnoista, Artto sanoo.
Migreeni rajoittaa elämää
Migreeni on aikuisiän yleisin kohtauksellinen neurologinen sairaus. Sille altistavat tekijät on hyvä tunnistaa, jotta niitä pystyy välttämään.
– Migreeni on vakavasti otettava ja usein myös alidiagnosoitu sairaus. Kun sitä ei ihan ymmärretä, se voi johtaa jopa syrjintään työpaikoilla tai opiskelussa, sanoo migreeniyhdistyksen kuntoutuskoordinaattori Sari Viitasaari.
Migreeni rajoittaa myös Veera Tikkisen elämää. Kohtauksen minimoimiseksi elämäntyylin tulisi olla mahdollisimman säännöllinen. Esimerkiksi epäsäännöllinen vuorokausirytmi tai syömisrytmi lisää migreenin riskiä.
– En nauti siitä, että valvoisin pitkään. Mutta kohtaus voi iskeä huolimatta siitä, että on tehnyt kaikkensa sen eteen, että sitä ei tulisi.
Kun Tikkisen kohtaukset ovat pahimmillaan, hän ei pysty huolehtimaan esimerkiksi tyttärestään. Onneksi tukea on saatavilla: muun muassa isovanhemmat auttavat silloin, kun Tikkinen joutuu sairaalaan tiputukseen.
Puuttuuko sisältö?
Ylen artikkeleiden yhteydessä voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkistamalla evästeasetuksesi alta olevasta linkistä voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.
Katso sisältö InstagramissaTikkisellä on käytössään migreenin estolääke. Se pitää migreenin kurissa niin, että kohtauksia tulee vain muutaman kerran vuodessa.
– Niitä ei tule enää viikoittain. Estolääkityksellä ja omilla elämäntavoilla pystyy vaikuttamaan tilanteeseen hyvin paljon.
Kuuntele, kun Veera Tikkinen kertoo migreenistä:
Valo antaa myös voimaa
Kuntoutuskoordinaattori Sari Viitasaaren mukaan kevät tuo voimaa ja toivoa (siirryt toiseen palveluun) poikkeusolojen keskelle. Monet migreeniä sairastavat kertovat valon lisääntymisen tuovan iloa, vaikka siitä nauttiminen tarkoittaakin lisäpanostusta suojautumiseen ja varautumista migreeniin.
– Esimerkiksi hyvin istuvat aurinkolasit leveillä sangoilla sekä päähineet, jotka suojaavat auringolta, auttavat monia migreenin kanssa eläviä.
Oululaisen Veera Tikkisen mukaan migreenin kanssa pitää vain oppia elämään. Hän on kirjoittanut aiheesta myös blogissaan (siirryt toiseen palveluun).
– Kevät on ihanaa aikaa, ja aurinkolasien kanssa voin nauttia jopa hohtavista hangista.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 7. maaliskuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi:
Migreeniä ei aina tunnisteta – "Minut leimattiin vuosia psykiatriseksi potilaaksi"
"Äiti tapa minut, niin tämä kipu loppuu" – Lasten migreeni yleistyy, raju kohtaus iskee yllättäen