1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. suojatieonnettomuudet

Näkövammaiselta Hannele Juutiselta meni suojatieonnettomuudessa taju, terveys ja opaskoira – "Olen nyt aika romu nainen, mutta pahimmat kivut on psyykkisellä puolella"

Kuljettaja luotti, ettei nainen astu suojatielle, koska näkee bussin tulevan. Ei nähnyt, ja törmäys oli väistämätön.

suojatieonnettomuudet
Hannele Juutinen istuu olohuoneessaan
Onnettomuuden tapahtuessa Hannele Juutinen oli juuri aloittanut uuden työnsä Tampereen seurakuntien diakonia- ja yhteiskuntavastuuyksikön näkövammais- ja ihmisoikeustyössä. Sitä ennen hän oli toiminut kymmenen vuotta seurakuntapastorina.Jani Aarnio / Yle

Hannele Juutinen sai onnettomuudessa kymmeniä luunmurtumia ja kallonmurtuman.

Perna poistettiin sisäisten verenvuotojen takia. Aivoverenvuodoista on seurannut epileptisiä oireita.

Heni meni 'koirien taikaaseen'

Taimi 2,5 v

Näkövammaisen uskollinen opaskoira Heni loukkaantui niin pahoin, ettei eläinlääkäri voinut pelastaa sitä edes eläkekoiraksi.

– Heni menehtyi vammoihinsa. Tai hänet päästettiin vielä samana iltana 'koirien taikaaseen', niin kuin kaksi- ja puolivuotias tyttäreni Taimi nykyään sanoo.

Hannele Juutinen kertoo onnettomuudesta, kun siitä on kuukaudenpäivät. Kertomuksellaan hän haluaa herättää vakavaa keskustelua tamperelaisesta liikennekulttuurista. Hänellä on toive kaikille liikkujille:

– Ajatelkaa toinen toistenne turvallisuutta liikenteessä. Hiljentäkää, kun jollakulla on liikkumisen erityishaasteita.

"Saimme aikamoisen tällin molemmat"

Pitkään seurakuntapastorina toiminut Hannele Juutinen oli juuri aloittanut uudenlaisen työn Tampereen seurakuntien diakonia- ja yhteiskuntavastuun yksikössä, näkövammais- ja ihmisoikeustyössä.

Talvinen pakkaspäivä oli vapaa, kun hän lähti lenkille opaskoiransa Henin kanssa kotikulmillaan Hervannassa.

– Pääsin aika pitkälle ja pysähdyin tuttuun risteykseen. Koira pysähtyi fiksusti ennen suojatietä. Sitten lähdimme ylittämään katua. Sen jälkeen tapahtuneet asiat eivät enää perustu omaan muistiini vaan silminnäkijöiden ja ystävällisen rikospoliisin kertomuksiin.

Juutiselle kerrottiin, että juuri pysäkiltä lähtenyt TKL:n bussi lasketteli hyvää vauhtia alamäkeä kohti samaa suojatietä. Paikka on Arkkitehdinkadun ja Ahvenisraitin risteyksessä.

Törmäyksessä Heni jäi minun ja bussin väliin

Hannele Juutinen

Kuljettaja oli arvioinut, että nainen ja koira eivät ole astumassa suojatielle. Juutiselle kerrottiin hänen sanoneen, ettei uskonut kävelijän tulevan, koska 'näkeehän ihminen nyt sen, että bussi on tulossa'. Risteyksen tuntumassa oli myös lumikasa.

Hannele Juutinen ihmettelee itse, ettei kuullut bussin tulevan.

– Varmaankin siksi, ettei sen tarvinnut alamäessä kaasutella.

Liukkaalla tiellä bussi ei enää pystynyt jarruttamaan. Törmäys oli väistämätön, ja Heni jäi naisen ja bussin väliin. Juutinen arvelee itse, että koira vaimensi hänen saamaansa iskua.

– Kyllä me silti saimme molemmat aikamoisen tällin.

Hannele loukkaantui vakavasti ja on nyt pitkällä sairaslomalla. Heni ei selvinnyt.

Ensihoitaja toi Henin emäntänsä luo

Hannele Juutinen kertoo, että koiralta repesi törmäyksessä toinen keuhko ja lonkka murtui.

Se ajatteli varmaan, että tuota ihmistä suojelen niin kauan kun henki pihisee. Siitä tuli meidän jäähyväishetkemme

Hannele Juutinen

Onnettomuuden silminnäkijöistä toinen yritti auttaa opaskoiraa ja toinen tämän emäntää.

– Heni lähti onnettomuuspaikalta paniikissa kohti kotia varmaankin hakemaan apua. Ensihoitaja sai koiran kiinni ja toi sen viereeni ambulanssiin.

Koira rauhoittui emäntänsä viereen ja laski kuonon tassujensa päälle.

– Tätä hetkeä en valitettavasti muista. Varovasti arvelen, että siinä Heni katseli minua ja varmaan ajatteli, että tuota ihmistä minä suojelen niin kauan kun henki pihisee. Siitä tuli meidän jäähyväishetkemme, Hannele Juutinen sanoo.

Helmikuun ensimmäisenä päivänä bussi ajoi Hannele Juutisen päälle Tampereen Hervannassa.

Lue lisää:

Yle kertoi vajaa vuosi sitten, millaista on Hannele Juutisen työ seurakuntapastorina korona-aikana (Yle 19.4.2020):

Poikkeustila vei näkövammaiselta papilta yhden aistin lisää: "Lapsi on vaikea kastaa koskematta"

Yli tuhat suomalaista on jo jakanut tarinansa tutkimuskäyttöön – “Erityisesti kaivataan nuorten kertomuksia, kuinka vaikeudet ovat voitettavissa”

Lue seuraavaksi