1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vanhemmuus

7-vuotiaan Millan äiti ja isä erosivat jo ennen tyttären syntymää, mutta jakavat tämän elämässä kaiken – eroperheiden arjessa on tapahtunut hiljalleen iso muutos

Väestöliitossa ja Ensi- ja turvakotien liitossa on huomattu, että yhä useammin äiti ja isä jakavat vanhemmuuden eron jälkeen.

vanhemmuus
isä äiti ja lapsi pöydän ääressä
Aki Koskela ja Laura Haka ovat sitoutuneet toimimaan aina Milla-tyttärensä etu edellä ja pystyvät arvostamaan toistensa panosta.Kaje Komulainen / Yle

Seitsemänvuotias Milla Koskela astuu ovesta sisään. Hänen äitinsä Laura Haka ottaa tyttären vastaan.

Isä Aki Koskela tulee myös sisälle.

On tyttären hoitovastuun vaihdon aika. Aikuiset vaihtavat kuulumiset, minkä jälkeen isä lähtee kotiinsa ja Milla jää äidin luo.

– Mulla on jano, sanoo Milla ja painelee jääkaapille.

Koskela ja Haka eivät ole olleet naimisissa tai seurustelusuhteessa Millan elämän aikana. Kun Milla syntyi, pariskunta oli jo eronnut. Se ei kuitenkaan ole estänyt vanhemmuuden jakamista.

– Viikko-viikko -systeemillä ollaan menty heti syntymästä lähtien, Aki Koskela kertoo.

– Joo, ja nyt kun opiskelen ja olen työharjoittelussa, Milla on isällään kuusi päivää ja sitten minulla neljä päivää, Laura Haka täydentää.

Koskela ja Haka päättivät aikanaan jakaa Millan vanhemmuuden. Heidän tapauksessaan se tarkoittaa tyttären vuoroasumisen lisäksi hyvää ja läheistä yhteistyötä vanhempien välillä. Molemmat ovat valmiit tekemään kompromisseja ja sitoutuneet toimimaan aina lapsen etu edellä.

Lue seuraavaksi: Lapsilisä puoliksi, asumistuki molemmille – nämä muutokset voisivat edistää eroperheiden tasa-arvoa, kun lapsi asuu molempien vanhempiensa luona

Muutos asenteissa

Erovanhemmat päättävät yhä useammin jakaa lasten vanhemmuuden ja asumisen.

Valtioneuvoston Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva -selvityksen (siirryt toiseen palveluun) (2020) mukaan lasten vuoroasuminen on yleistynyt viime vuosina. Vuonna 2010 asumissopimuksista noin 10 prosentissa sovittiin vuoroasumisesta, vuonna 2019 osuus oli lähes 20 prosenttia.

THL:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) vuoroasumisesta puhutaan, kun lapsi asuu 40 prosenttia vuodesta kummankin vanhempansa luona.

lapsi ja isää halaa äiti katsoo
Milla hyvästelee isänsä neljäksi päiväksi roikkumalla hänen kaulassaan.Kaje Komulainen / Yle

Tämä myötäilee myös pohjoismaista trendiä. Ruotsissa järjestelyyn päätyy lähes neljä kymmenestä pariskunnasta ja Norjassa joka kolmas pariskunta.

"Muutos oli yllätys"

Myös Ensi- ja Turvakotien liiton tilastojen mukaan viimeisen kahden vuoden aikana on tapahtunut radikaali muutos, sillä puolet heidänkin asiakkaistaan päätyy jakamaan vanhemmuuden ja lastensa asumisen.

Ensi- ja Turvakodissa puhutaan yhteistyövanhemmuudesta, joka mahdollistaa lapsen oikeuden molempiin vanhempiinsa ja suojaa lasta eron kielteisiltä vaikutuksilta, kuten esimekiksi ihmissuhteiden katkeamisilta.

Ennen vanhemmuuden ja lapsen asumisen jakamiseen päätyi vain joka neljäs pariskunta.

– Muutos oli meille yllätys. Ajateltiin, että asia olisi yhä kuin se on perinteisesti ollut, kertoo Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Jussi Pulli.

Viime vuosina myös päättäjät ovat kiinnittäneet perheiden asioihin erityistä huomiota.

Yhteiskunnassa on tapahtunut yleisein asenneilmapiirin muutos, johon ovat vaikuttaneet hallitusten ulostulot molempien vanhempien vanhemmuuden tukemiseen.

äiti ja lapsi kaupassa
Kauppareissut sujuvat kuten kenen tahansa seitsemän vuotiaan kanssa. Normaalia vääntöä herkuista.Kaje Komulainen / Yle

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen (2015-2019) Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma on yksi näistä kärkihankkeista, jonka teema oli sovinnollisuus. Sama teema on myös Sanna Marinin (sd.) hallituksen (2019 -) perhevapaauudistuksessa, joka pyrkii antamaan isälle mahdollisuuden olla pienten lasten elämässä ilman taloudellista painetta.

Jussi Pulli kehuu vanhemmuuden tukemiseen pyrkivää yhteiskunnallista keskustelua.

– Lähtökohta näissä uudistukseissa on vanhemmuuden tukeminen ja isän roolin vahvistaminen vanhempana. Lapsille on tärkeää, että heillä on tasavertainen suhde molempiin vanhempiin. Tämä yhteiskuntaan lähetetty viesti näkyy nyt, Pulli sanoo.

Pullin mukaan riitaisissa erotilanteissa joskus esille tuleva valtataistelu ei ole lapsen edun mukainen. Jos aikuiset yrittävät ajaa vain omia etujaan, lapsi jää usein sivustakatsojaksi. Jos lapsi muuttuu toisen vanhemman pelinappulaksi, hän pahimmillaan traumatisoituu, koska ei tiedä keneen voi luottaa.

– Jos toinen vanhempi mustamaalaa toista, lapsi saattaa lähteä manipulointiin mukaan. Trauma voi jäädä päälle vuosikymmeniksi ja lapset saattavat syyttää itseään erosta, Pulli sanoo.

Väestöliitossakin huomattu

Vanhemmuuden jakamiseen liittyvien asenteiden muutos on huomattu myös Väestöliitossa.

– Olemme menossa enemmän siihen suuntaan, että vanhemmuutta jaetaan tasaisemmin niin, että isät ovat myös lasten elämässä. Koko yhteiskunnan ilmapiiri on menossa sitä kohti että suhde molempiin vanhempiin säilyy, sanoo Väestöliiton perhesuhteiden asiantuntija Milla Sinnemäki.

Lapsen etu on suhde molempiin vanhempiin.

– Jos taustalla on vakavaa päihteiden käyttöä tai vakavia mielenterveydellisiä ongelmia, niin asia on tietenkin toisin, Sinnemäki sanoo.

Alussa oli vaikeaa

Aki Koskelalla ja Laura Hakalla oli omat vaikeutensa, kun tytär syntyi.

– Koska Laura oli lähivanhempi, hän olisi voinut halutessaan jättää minut pois tyttäremme elämästä. Onneksi hän on sen verran täysjärkinen nainen, että halusi isin olevan tyttären elämässä, Aki Koskela sanoo.

isä kiikuttaa lasta
Milla keinuu ja Ari Koskela antaa vauhtia. Isän kanssa tehdään eri asioita kuinä äidin kanssa. Kaje Komulainen / Yle

Laura Haka myöntää, että hänellä olisi ollut tähän mahdollisuus.

– Mutta enhän minä olisi voinut tehdä niin, että lapsi ei ois saanut olla isänsä kanssa. Vaikka Aki ei ollut paras kumppani, hän on Millalle aivan mahtava isä.

Haka ja Koskela hoitavat tyttärensä huoltoon liittyvät asiat sulassa sovussa. Ongelmista kasvatuksessa keskustellaan Whatsappissa niin, ettei lapsi ole kuulemassa.

Mutta enhän minä olisi voinut tehdä niin, että lapsi ei ois saanut olla isänsä kanssa. Vaikka Aki ei ollut paras kumppani, hän on Millalle aivan mahtava isä.

Laura Haka

Myös raha-asiat on saatu selvitettyä.

– Se maksaa kummalla on rahaa, Laura Haka sanoo.

– Eikä Milla nyt niin kallis vielä ole. Eri asia on ehkä sitten, kun tyttö on teini. Vaikka työtön olen ollut, niin on tässä pärjätty, Aki Koskela toteaa.

Muiden erovanhempien riitelyä Haka ja Koskela kertovat joskus ihmetelleensä.

– Kyllä se on aivan järkyttävää kuunnella. Olen ajatellut, että kyllä meillä menee hyvin, kertoo Haka.

– Se voi olla silkkaa katkeruutta ja kostamista, varsinkin silloin, kun toinen löytää uuden. Lasten kautta on helppo kostaa, Koskela miettii.

Ystäviä vai ei?

Koskelan ja Hakan jaettu vanhemmuus menee jo omalla painollaan seitsemän vuoden jälkeen. Mutta ovatko he ystäviä?

– Kyllä me jutellaan monista muistakin asioista, kuin vain lapsen huollosta, kertoo Laura Haka.

– Mutta ollaanko me ystäviä, Koskela heittää, ja nauraa päälle.

Lue seuraavaksi:

Sovittelumenettely on mullistanut käräjäoikeuksien huoltokiistat – Noin viisi prosenttia eronneista päätyy käräjille

Noin 110 000 lasta asuu kahdessa kodissa – Alle 15-vuotiaiden vuoroasumista selvitettiin ensimmäistä kertaa

Millaisia kokemuksia sinulla on lapsen asumisesta vuoroin molempien vanhempien kotona? Sujuuko kahdessa eri taloudessa asuvan lapsen vanhemmuus? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23 saakka.

Lue seuraavaksi