1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. öljyntuotanto

Analyysi: Maailman paistinrasvoja ei kannata kuljettaa Porvooseen asti jalostettavaksi – Siksi Rotterdam taitaa voittaa kisan Nesteen jättitehtaasta

Kotka voi menestyä Rotterdamia vastaan Porvoota paremmin, kun UPM miettii paikkaa tehtaalleen, kirjoittaa taloustoimittaja Juha-Matti Mäntylä.

öljyntuotanto
UPM Lappeenrannan biojalostamo
UPM:n biojalostamo Lappeenrannassa. Nouseeko seuraava Kotkaan - vai vetääkö Rotterdam jälleen pidemmän korren?Kari Saastamoinen/ Yle

Kauppalehden tietojen mukaan Porvoo ja Suomi ovat häviämässä kisan Nesteen biopolttoainelaitoksesta Rotterdamille.

Valtio on Nesteen suurin omistaja, mutta kotimaisuus ei päätöksessä paina. Noin puolentoista miljardin euron investoinnin menetys kirveltäisi.

Nesteen mukaan valintaa kahden kaupungin välillä ei vielä ole tehty. Yhtiön toimitusjohtaja Peter Vanacker kuvasi kuitenkin taannoin valintakriteerejä Ylelle.

– Sääntely, saatavilla oleva infrastruktuuri, rakennuskulut, työvoiman saatavuus, mahdolliset kannustimet ja riskit, Vanacker luetteli.

Avataanpa näitä vähän.

Sääntelyssä on kyse tuotantolaitokselle asetettavista vaatimuksista ja esimerkiksi polttoaineiden laaduista. Kahden läntisen EU-maan välillä tuskin on merkittäviä eroja.

Rakentamiseen tarvittava tonttimaa lienee Rotterdamissa Porvoota kalliimpaa, vaikka rakennusmateriaalien kuljetuksessa tulisikin säästöä.

Infrastruktuurin suhteen Rotterdamilla on etunaan valtava satama ja logistiikkakeskukset. Rotterdamissa saattaisi myös olla helpompi pitää kiinni ilmastotavoitteista. Siellä voi varastoida päästöt meren pohjaan, kuten Helsingin Sanomat tänään kertoi (siirryt toiseen palveluun).

Kannustimet ovat oma taiteenlajinsa. Suorien tukien antaminen on EU:n sääntöjenkin vuoksi vaikeaa. Valtiot voivat kuitenkin tehdä investointeja yritysten toimintaa tukevaan infrastruktuuriin – tiestöön, ratayhteyksiin ja niin eteenpäin.

Jos alueella on paljon muutakin yritystoimintaa, kuten Rotterdamissa on, tällaisten lupausten tekeminen on helpompaa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) lupasi kääntää kaikki kivet, sijoitus saataisiin Suomeen. Eilisen Kauppalehden mukaan Rotterdamiin rakentaminen tulisi kuitenkin peräti puoli miljardia euroa edullisemmaksi.

Sellaista kiveä ei taida ollakaan, että puolen miljardin ero kääntyisi Suomen eduksi.

Lopulta Porvoo saattaa hävitä kisan jo puhtaasti maantieteen vuoksi, jos Neste ei halua kuljettaa aasialaisten teurastamojen paistinrasvoja Itämeren perukoille asti jalostettavaksi.

Seuraavaksi Rotterdamia vastaan kisaa Kotka

Nesteen Vanacker mainitsi myös riskit yhtenä valinnan kriteerinä, mutta niissä tuskin on kahden länsimaan välillä isoja eroja. Vaan miten on poliittisten riskien laita?

Esimerkiksi UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska antoi viime syksynä Talouselämä-lehdessä (siirryt toiseen palveluun) pyyhkeitä suomalaisille päättäjille.

– Saksassa päättäjät toimivat yrityslähtöisemmin kuin Suomessa. Heidän kanssaan on helppo päästä samalle aaltopituudelle, koska he tuntuvat ymmärtävän, missä syntyy tulo, joka mahdollistaa kaiken hyvän jakamisen ympäröivään yhteiskuntaan, Ovaska sanoi.

UPM oli juuri päättänyt sijoittaa erään uuden tuotantolaitoksensa Saksaan. Suomi ei tuolloin ollut kisassa mukana, mutta seuraavassa kisassa on paljon pelissä. UPM:n miljardiluokan biopolttoainejalostamo saatetaan nimittäin rakentaa Kotkaan.

Vaan miten mahtaa käydä, kun vastassa on jälleen kerran Rotterdam?

Nyt on elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) vuoro puhua kivien kääntelystä, jotta miljardiluokan investointi saadaan Suomeen.

Matka metsästä markkinoille?

UPM:n tapauksessa lähtökohta saattaa olla Suomelle helpompi, onhan kyseessä metsäyhtiö. Kotka olisi sopivasti matkan varrella, kun raaka-aine kulkee metsästä markkinoille.

Suomi on viime vuosina menestynyt investointien kohdemaana, kun raaka-aine tulee kotimaasta. Tästä kertovat metsäteollisuuden miljardi-investoinnit biotuotetehtaisiin ja kaivosteollisuuden kyljessä kasvava akkuklusteri. Esimerkkiyrityksiä ovat mm. Terrafamen, Keliberin, Uudenkaupungin autotehtaan ja saksalaisen Basf-yhtiön tuotantoinvestoinnit).

Hieman huolestuttava merkki on, että UPM testailee useita vaihtoehtoisia raaka-aineita – mukaan lukien paistinrasvat ja muut tähteet (siirryt toiseen palveluun). Niitä sen pitää haalia kauempaa kuin suomalaisista metsistä.

Lienee kuitenkin ilmeistä, että metsäyhtiön pääraaka-aine on jatkossakin puu.

Lue seuraavaksi