1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Julkisen sanan neuvosto

Ylelle langettava päätös Julkisen sanan neuvostolta

Langettava päätös 7477/YLE/20

Julkisen sanan neuvosto
Kuvassa liehuu Suomen lippu, taustalla näkyy Pasilan linkkitorni.
Silja Viitala / Yle

Yle

Asiat: Yksityisyydensuoja, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Päihtynyt kantelija oli tunnistettavissa koronapandemiaan liittyvän Ylen tv-uutisjutun kuvituksena olleesta videosta. Se loukkasi hänen yksityisyyttään.

Kantelu 19.10.2020

Kantelu kohdistuu Ylen tv-uutislähetyksessään 15.10.2020 esittämään inserttiin, jossa kerrottiin eduskunnan perustuslakivaliokunnan pysäyttäneen käsittelyssään hallituksen suunnittelemat ravintolarajoitukset ja maahantulon testimallin. Jutun kuvituksena oli videokooste eri ravintoloissa kesällä kuvatusta materiaalista.

Kyseessä on asianomaiskantelu. Kantelija on videokoosteesta tunnistettava henkilö.

Kantelun mukaan uutisessa esitettiin videomateriaalia Helsingin yöelämästä. Materiaali oli kantelun mukaan ainakin osittain kuvattu vuoden 2020 heinäkuussa. Kantelun mukaan uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli arkistomateriaali, ja ettei se liittynyt ravintolarajoituksiin, joista uutinen kertoi. Kantelijan mukaan Yle jätti kertomatta nämä tiedot, koska uutisessa luotiin tietoisesti katsojalle mielikuva siitä, että ihmiset eivät välitä ohjeistuksista tai ota COVID-19-tilannetta vakavasti. Kantelijan mukaan tämä oli erittäin kiusallista sekä hänelle että hänen ystävälleen, sillä heitä oli kuvattu siten, että he olivat selkeästi tunnistettavissa.

Kantelun mukaan video, jossa kuvatiin kantelijaa ja hänen ystäväänsä, oli kuvattu helsinkiläisessä yökerhossa. Kyseessä ei kantelijan mukaan ollut yleistilanteen kuvaaminen, kuten muissa videossa, vaan siinä oli kuvattu kantelijaa ja hänen ystäväänsä läheltä. Kantelun mukaan kummallekaan ei ollut kerrottu, että heitä kuvattiin, tai kysytty lupaa videon julkaisemiseen uutisessa ja sen jälkeen kenen tahansa saataville verkossa. Kantelun mukaan heistä kuvattu video ei liittynyt suoranaisesti uutiseen ja siinä esitettiin tahallisesti kantelija ja hänen ystävänsä huonossa valossa; molemmat olivat päihtyneitä ja lauloivat karaokea olutlasit käsissään.

Kantelun mukaan on moraalisesti arveluttavaa, että Ylen toimittajat kiertävät yökerhoissa kuvaamassa yksityishenkilöitä ja julkaisevat myöhemmin näitä videoita uutisissa, joilla ei ole mitään tekemistä kuvatun videon kanssa. Kantelijan mieleistä tilannetta pahensi vielä, että video oli julkaistu ilman alkuperäistä asiayhteyttä ja se oli yhdistetty toiseen asiayhteyteen tavoitteena sensaatiomaisen uutisen luominen ja kantelijan sekä hänen ystävänsä maineen pilaaminen.

Kantelun mukaan jutussa oli virhe, kun siinä ei kerrottu, että kuvakooste oli tehty arkistomateriaalista. Kantelija oli yhteydessä Yleen ja pyysi Yleä korjaamaan tilanteen. Yle poisti uutisen väliaikaisesti verkkosivuiltaan, mutta ei kertonut minkä vuoksi.

Kantelijan mukaan vahinko oli jo kuitenkin tapahtunut; uutinen oli tavoittanut lähetyksen aikana 1 112 000 suomalaista, ja ennen sen poistamista verkkosivuilta sitä oli katsellut noin 40 000 ihmistä. Virheestä ei kerrottu lainkaan, uutinen oli ainoastaan poistettu.

Kantelun mukaan kantelijasta ja hänen ystävästään esitettiin tietoja, jotka asettivat heidät kielteiseen julkisuuteen; katsojalle luotiin kuva siitä, että he eivät suhtautuneet COVID-19-virukseen sen vaatimalla vakavuudella. Lisäksi katsoja sai uutisesta sellaisen kuvan, että kantelija olisi ollut yökerhossa keskellä arkiviikkoa, vaikka video oli kantelun mukaan kuvattu viikonloppuna.

Neuvosto on lisännyt käsittelyynottopäätöksessään kanteluun Journalistin ohjeen 11.

Päätoimittajan vastaus 4.10.2020

Ylen vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen sijainen Riikka Räisänen toteaa, että asian käsittely uutislähetyksessä oli äärimmäisen perusteltua yhteiskunnallisesta näkökulmasta ja jutun juonnossa sekä heti jutun alussa tehtiin selväksi, että kyse oli koronaviruksen aiheuttamasta haasteesta ravintolatoiminnalle sekä perustuslakivaliokunnan kannasta asiaan.

Päätoimittajan mukaan katsojalle ei voinut jäädä epäselväksi, että jutun alussa käytetty kuvitus oli koronakesältä ja liittyi aiheeseen eli ravintolassa käymiseen. Lähetyksen julkaisuhetkellä oli lokakuu ja Suomessa jo etelää myöten yöpakkasia. Heinäkuun kuvituksessa tanssittiin ulkona kesävaatteissa, ja sisätiloissakin ihmisillä oli aurinkolasit. Päätoimittajan mukaan kuvituksella ei pyritty johtamaan katsojaa harhaan vaan päinvastoin, kuvitus kosketteli tarkkaan aihetta. Ilman tällaista kuvitusta tv-juttua olisi erittäin hankalaa tehdä.

Päätoimittajan mukaan kuvat on otettu sellaisista paikoista, joihin yleisöllä on vapaa pääsy. Päätoimittajan mukaan kuvaamisen ei tarvittu lupaa. Päätoimittajan mukaan kuvien julkaisemisessa on noudatettu neutraaliuden periaatetta, eikä kuvien julkaisemisella loukattu näin kenenkään yksityisyyttä tai kunniaa.

Päätoimittajan mukaan ravintolassa normaalin oleskelun kuvaaminen ja näyttäminen ei ole nykyään poikkeuksellista, eikä tällaiseen julkisella paikalla otetun kuvan julkaisemiseen tarvita ennakkoon kuvan kohteiden lupaa.

Päätoimittajan mukaan kantelija ja hänen ystävänsä näkyivät jutun alun kuvituskuvissa muutaman sekunnin ajan. Heidän käyttäytymisensä ei poikennut normaalista käyttäytymisestä ravintolassa. Julkaistu materiaali antoi päätoimittajan mukaan henkilöiden käyttäytymisestä hyväntuulisen kuvan, eivätkä he olleet kuvissa tekemässä mitään laitonta tai arveluttavaa, eikä jutussa näin myöskään väitetty. Kantelijan väite hänen maineensa pilaamisesta on päätoimittajan mukaan perusteeton.

Päätoimittaja toteaa, että jutussa ei väitetty, että ihmiset eivät toimisi koronan leviämisen estämiseksi esitettyjen rajoitteiden mukaisesti, eikä jutussa käsitelty sitä, noudattivatko ihmiset rajoitteita tai sitä oliko tauti ylipäänsä levinnyt ravintoloissa. Juttu keskittyi perustuslakivaliokunnan näkemykseen siitä, olivatko käsiteltävät rajoitukset perustuslain vastaisia. Koronan leviämisen asiallinen käsittely oli päätoimittajan mukaan jutun julkaisemisen aikaan jo muutenkin normaalia yhteiskunnallista keskustelua, ei kansalaisten leimaamista asiassa.

Päätoimittaja toteaa, että on totta, että kantelijan aivan lähimmät ihmiset ovat hänet voineet jutusta tunnistaa. Päätoimittaja toteaa myös, että mikäli tunnistamisen raja viedään tälle tasolle, on juttujen tekeminen tällaisista aiheista, tällaisella näkökulmalla ja tällaisella kuvituksella mahdotonta.

Päätoimittajan mukaan kantelija on reklamoinut Ylen uutistoimitukselle kuvan näyttämisestä kokemastaan haitasta. Kuvan käyttämisessä tv-lähetyksessä ei toimituksen mielestä tehty virhettä Journalistin ohjeiden näkökulmasta. Kuvitusta ei päätoimittajan mukaan olisi tarvinnut vaihtaa myöskään lähetyksen Yle Areena -versiossa. Päätoimittajan mukaan toimitus vaihtoi kuitenkin kuvan omalla päätöksellään kohteliaisuussyistä. Koska kuvien julkaisemisessa ei ollut tehty virhettä, kuvituksen vaihtamisesta ei tehty myöskään merkintää. Tällaisen merkinnän lisääminen olisi vain lisännyt kuvaan kohdistunutta mielenkiintoa, eikä vähentänyt sitä.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21 Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Yle julkaisi tv-uutisissaan insertin, jossa kerrottiin eduskunnan perustuslakivaliokunnan pysäyttäneen käsittelyssään hallituksen suunnittelemat ravintolarajoitukset ja maahantulon testimallin. Jutun kuvituksena oli kesällä eri ravintoloissa kuvatusta videomateriaalista tehty kooste. Selkeästi päihtynyt kantelija oli jutussa tunnistettavissa. Videokoosteen yhteydessä ei ollut mainintaa siitä, että kyseessä oli arkistokuva.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että ravintoloissa kuvatun materiaalin julkaiseminen on lähtökohtaisesti sallittua varsinkin, jos kyse on yleiskuvasta. Tässä tapauksessa läheltä kuvatun, päihtyneen kantelijan videokuvien julkaiseminen ilman hänen lupaansa televisiouutisten päälähetyksessä kuitenkin loukkasi kantelijan yksityisyyttä erityisesti kontekstissa, jossa käsiteltiin koronapandemian rajoituksia.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että arkistokuvamerkinnän puuttuessa videokuvista saattoi saada käsityksen, että se on kuvattu lähempänä uutisen julkaisuhetkeä kuin edeltävässä heinäkuussa. Tästä huolimatta kantelija ei joutunut jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen JO 21:ssä kuvatulla tavalla. Yle myös poisti videokoosteen jutustaan kantelijan oltua yhteydessä toimitukseen.

Neuvosto toteaa myös, että videokooste ei antanut virheellistä käsitystä jutussa käsitellystä aiheesta, kuten JO 11 kieltää tekemästä. Neuvosto kuitenkin muistuttaa, että tiedotusvälineiden tulee aina varmistaa, etteivät ne käytä videokuvaa harhaanjohtavasti. Jos kuvituskuvan käyttö saattaa antaa asiasta virheellisen käsityksen, väärän mielikuvan syntyminen on torjuttava selkeyttämällä kuvan yhteys käsiteltävään aiheeseen nimeämällä se arkistokuvaksi. Neuvosto toteaa, että arkistokuva-merkinnän puuttuminen ei ollut JO 20:n mukainen olennainen asiavirhe, joka Ylen olisi pitänyt korjata.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 27 ja 30 ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisu tehty:

3.3.2021

Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Valpuri Mäkinen, Niko Nurminen, Alma Onali, Heli Parikka, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki ja Henrik Rydenfelt.

Lue seuraavaksi