1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Suuri Journalistipalkinto

Suuri Journalistipalkinto: Vastaamon tietomurron paljastanut Henrik Kärkkäinen palkittiin vuoden jutusta

Vuoden 2020 ansioituneimmat journalistit julkistettiin keskiviikkoiltana palkintogaalassa.

Suuri Journalistipalkinto
Suuri journalistipalkinto 2020. Vuoden juttu: Henrik Kärkkäinen: Vastaamo-jutut. Ilta-Sanomat.
Suuri journalistipalkinto -gaalassa vuoden juttu -palkinto meni Henrik Kärkkäiselle Ilta-Sanomista, joka paljasti Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron.Kimmo Räisänen / Yle

Suuren Journalistipalkinnon saajat julkistettiin keskiviikkona Ylen lähettämässä suorassa lähetyksessä. Palkintoja jaettiin neljässä sarjassa.

Vuoden juttu: Henrik Kärkkäinen, Vastaamo-jutut Ilta-Sanomissa

Henrik Kärkkäinen paljasti Psykoterapiakeskus Vastaamon joutuneen tietomurron kohteeksi. Hän oli myös sen jälkeen johtavassa roolissa tapauksen raportoinnissa ja uusien tietojen kaivamisessa. Kärkkäinen kertoi tapauksen laajuudesta, kiristäjän vaatimuksista ja murron tekotavasta.

Palkintoperustelujen mukaan tietoturvaan perehtyneenä toimittajana Kärkkäinen teki useita kommenttikirjoituksia, jotka avasivat lukijoille tapauksen poikkeuksellisia piirteitä.

Vuoden jutusta palkittiin Ilta-Sanomien Henrik Kärkkäinen, joka paljasti Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron.

Kärkkäinen sanoi palkinnon voitettuaan, että suomalaisessa yhteiskunnassa ymmärretään enenevissä määrin, että tieto on nykyisin myös rikoksen kohde ja kauppatavaraa.

– Ei kuitenkaan riittävästi. Valitettavasti näiden asioiden merkitys valkenee silloin, kun joutuu itse tietovuodon uhriksi. Paljon on vielä tehtävää.

Hän ei usko ihmisten tietävän tarpeeksi siitä, mitä tietoja he antavat ulkopuolisten käyttöön.

– En minäkään tiedä. Yritän lukea käyttöehtoja ja -sopimuksia niin paljon kuin mahdollista, mutta se ei ole tehty hirvittävän helpoksi.

Kärkkäinen aikoo seuraavaksi seurata Vastaamo-jutun oikeuskäsittelyä, jossa käsitellään yrityskaupan laillisuutta, mahdollista tietosuojarikosta Vastaamossa. Hän toivoo, että myös syyllinen saadaan oikeuden eteen törkeästä tietomurrosta ja kiristyksestä.

Vuoden jutusta kilpailivat myös Heikki Aittokoski Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen jutulla Mies Mechelininkadulla, joka kertoi itsemurhien vähenemisestä vuonna 1979 tapahtuneen itsemurhan kautta sekä Karoliina Paananen ja Jarno Liski Suomen Kuvalehdessä julkaistulla jutulla Kallista konsultointia, joka paljasti valtionvarainministeri Katri Kulmunin käyttäneen kahden ministeriön varoja yli 50 000 euroa viestintävalmennukseensa.

Vuoden journalistinen teko: Terhi Pirilä-Porvali, Ilmajoki-lehti

Ilmajoki-lehden päätoimittajaa Terhi Pirilä-Porvalia painostettiin olemaan julkaisematta uutista, jossa kerrottiin kunnanvaltuutetun osallistumisesta valtuuston kokoukseen, vaikka tämä oli koronakaranteenissa. Pirilä-Porvali ei taipunut painostusyritykseen, minkä jälkeen hänet lomautettiin. Myöhemmin hän irtisanoutui tehtävästään.

Palkintoraadin mukaan tapaus muistutti, kuinka tärkeää on, ettei journalistista päätösvaltaa luovuteta koskaan toimituksen ulkopuolelle.

Palkinnon saatuaan Pirilä-Porvali sanoi, ettei hetkeäkään miettinyt jutun julkaisemista painostuksesta huolimatta. Hänen päätöksensä on herättänyt paljon keskustelua niin median sisällä kuin yleisön keskuudessa.

– Mitkä ovat journalismin periaatteet ja miksi tätä työtä tehdään, ja miksi päätösvalta aina pysyy toimituksessa. Lehdistön vapaus on äärimmäisen tärkeä osa suomalaista demokratiaa.

Pirilä-Porvali työskentelee tällä hetkellä Yle Keski-Suomen ja Etelä-Savon verkkotuottajana.

Vuoden journalistinen teko -palkinnon sai Terhi Pirilä-Porvali, joka erosi Ilmajoki-lehden päätoimittajan tehtävästä painostuksen takia.

Palkintoluokassa olivat ehdolla myös Yle Uutisten Erityisprojekti covid-19: koronatietoutta arabiaksi, somaliksi, kurdiksi ja persiaksi sekä Helsingin Sanomien toimittajan Susanna Reinbothin Poliisihallituksen salauslinjan kyseenalaistanut valitus hallinto-oikeuteen.

Vuoden journalistinen pomo: Aino Heikkonen, päivätuottaja, Etelä-Saimaa

Aino Heikkonen työskentelee maakuntalehden päivätuottajana, vastuullaan hieman yli 20 hengen toimitus. Etelä-Saimaa on koronavuotena onnistunut nostamaan digitilausten määrää yli 30 prosenttia.

Palkintoraadin mukaan Heikkosella on sisältöjohtamisessaan sekä inhimillinen ote että jykevä journalistinen pohja. Hänellä on kyky pohtia journalismin eettisiä kysymyksiä niin yhteiskunnan kuin haastateltavienkin kannalta. Alaiset kiittävät häntä järjestelmällisyydestä, hyvästä organisointikyvystä, selkeästä viestinnästä ja siitä, että hän pystyy antamaan myös tiukkaa kehittävää palautetta reilulla otteella.

– Paras palkkio tulee lukijoilta, koska heille tätä journalismia tehdään. Viime vuosi oli vaikea ja pienissä toimituksissa ollaan tiukoilla, koska jokainen päivä on valtavan kiireinen uutispäivä.

Heikkonen on tällä hetkellä työkierrossa saman mediatalon Sunnuntaisuomalainen-toimituksessa toimittajana, sillä hän kokee, että hyvä pomo tuntee työkenttänsä myös ruohonjuuritasolta.

Vuoden journalistisena pomona palkittiin Etelä-Saimaan päivätuottaja Aino Heikkonen.

Ehdolla Vuoden journalistiseksi pomoksi olivat myös Kauppalehden uutispäällikkö Anna Juvonen ja MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.

Vuoden journalisti: Anna-Lena Laurén, Hufvudstadsbladetin ja Dagens Nyheterin Venäjän kirjeenvaihtaja

Palkintoperustelujen mukaan Anna-Lena Laurén kirjoittaa asiantuntevasti ajankohtaisista asioista, politiikasta, toisinajattelijoista ja tavallisista ihmisistä eri puolilla Venäjää. Palkintolautakunnan mielestä Laurénin artikkelit ovat hyvin kirjoitettuja ja niissä on aina kiinnostava näkökulma. Ne auttavat ainutlaatuisella tavalla ymmärtämään, mihin maa on menossa ja mitä tavalliset venäläiset ajattelevat.

Laurén sanoi kisan ratkettua, että hänen saamansa palkinto on merkittävä ruotsinkieliselle journalismille sekä kirjeenvaihtajan työlle. Hän kokee voivansa tehdä toimittajan työtä Venäjällä riippumattomammin kuin paikalliset journalistit.

– Pahinta mitä minulle voisi tapahtua on se, että en saa enää viisumia tai että minut karkoitetaan maasta. Mutta minuahan ei tapeta, kiduteta tai heitetä vankilaan ja siksi olen etuoikeutetussa asemassa venäläisiin kollegoihin verrattuna. Mutta ihailen heitä suuresti. He ovat sankareita ja he tekevät oikeita toimittajan töitä Venäjällä.

Vuoden journalistina palkittiin Anna-Lena Laurén, joka työskentelee Hufvudstadsbladetin ja Dangens Nyheterin Venäjän kirjeenvaihtajana.

Anna-Lena Laurénin lisäksi ehdolla Vuoden journalistiksi olivat Helsingin Sanomien Annamari Sipilä ja Ylen Seija Vaaherkumpu.

Suuri Journalistipalkinto on jaettu vuodesta 2001 lähtien. Se on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus.

Palkinnon saajat valitsee vuosittain palkintolautakunta, johon kuuluu journalismin ammattilaisia eri tiedotusvälineistä. Lautakunnan jäsenet eivät osallistu omasta mediasta tulleiden ehdotusten arviointiin.

Palkinnolla halutaan tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassa.

Kilpailun järjestäminen on nykyisin vuorovuosin MTV:n, Sanoman ja Yleisradion vastuulla. Tänä vuonna kilpailusta vastasi Yle.

Suuri Journalistipalkinto -gaala on katsottavissa Yle Areenassa.

Lue myös:

Ilmajoki-lehden päätoimittajan ero on herättänyt keskustelua sananvapaudesta – onko paikallislehtien painostaminen maan tapa?

Lue seuraavaksi