1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tapahtumat

Tapahtumateollisuus tarjosi koronavuonna turvallisuusosaamista mutta se ei kelvannut – Ville Ketonen: "Käsittämätöntä että ala jäi näistä talkoista paitsioon"

Koronatestaukset ja -rokotukset olisivat hyötyneet tapahtumaturvallisuuden osaajista. Kriisi paljasti myös kulttuurikentän epätasa-arvon.

tapahtumat
Joukkorokotus käynnissä Hämeenlinnan Verkatehtaan lasipihalla
Tapahtumateollisuuden osaamista tämäkin. Joukkorokotustilaisuus Hämeenlinnan Verkatehtaalla.Miki Wallenius / Yle

Hämeenlinnan Verkatehdas on muuttunut rokotusareenaksi. Konsertit, kokousvieraat ja lounasasiakkaat ovat vaihtuneet terveysalan ammattilaisiin ja iäkkäisiin rokotettaviin.

Verkatehtaalla osataan terveydenhuoltoalan kriteerit täyttävän tilaisuuden turvallisuusjärjestelyt, jossa “yleisö” on ainoastaan riskiryhmäläisiä. Mutta konsertteja samalla turvallisuusosaamisella ei pystytä järjestämään.

Tämä painaa Verkatehtaan toimitusjohtaja Janne Auvista.

Kulunut vuosi on ollut tapahtumateollisuudelle synkkä taival. Vuoden aikana Verkatehtaan henkilökunta on ollut lomautettuna kolmesti. Kulttuuri- ja kongressikeskuksen muuttaminen rokotusareenaksi on ollut valopilkku pimeässä.

Janne Auvinen järjestelee sulkunauhaa Verkatehtaalla.
Verkatehtaan muuttaminen rokotusareenaksi on tuonut osalle Verkatehtaan väestä töitä. Toimitusjohtaja Janne Auvinen toivoo yhteistyön jatkuvan.Dani Branthin / Yle

Rokotuksien ansiosta muutama ihminen on päässyt töihin. Jos toiminta saa laajentua Hämeenlinnassa, lisää henkilökuntaa pääsee takaisin töihin.

– Tapahtumateollisuuden turvallisuusosaaminen on ollut täysin hyödyntämätön asia koronan aikana. Kuka muu osaa huolehtia paremmin turvallisesti ihmisten liikuttamisesta kuin tapahtumaturvallisuuden osaajat, sanoo Janne Auvinen.

Turvallisuusasiantuntijoilla olisi ollut töitä

Hämeenlinnalaisella Local Crew -yrityksellä on kokemusta ihmisjoukkojen turvallisesta liikuttamisesta. Yritys on vastannut Suomen suurimpien konserttien ja festivaalien turvallisuusjärjestelyistä. Yritystä luotsaava Ville Ketonen sanoo, että töitä olisi ollut vuoden aikana, jos osaamista olisi osattu hyödyntää.

– Kauppakeskuksissa liikkuminen, koronatesteihin jonottaminen tai rokotusten järjestäminen olisivat sujuneet turvallisemmin ja helpommin, jos tapahtuma-alan osaamista olisi osattu käyttää, sanoo Ketonen.

Ketonen ei peittele turhautumistaan. Silloin kun tapahtumia vielä järjestettiin, alan yritykset satsasivat paljon esimerkiksi turvallisuuteen ja hygieniaan. Jos turvaväleistä halutaan pitää kiinni, pitää hallita liikkumisen koko ketju parkkipaikalta asti.

Vill Ketonen Hämeenlinnan Verkatehtaalla.
Yrittäjä Ville Ketonen toivoo, että tapahtumateollisuus nähtäisiin myös osana ratkaisua, ei pelkkänä ongelmana.Dani Branthin / Yle

– Mutta kaikki tehtiin turhaan. On ihan käsittämätöntä, että tapahtumateollisuus on näistä talkoista paitsiossa, kun päivittäin näkee tilanteita, jossa turvaväleistä huolehditaan vain viimeiset kaksi metriä ja loppu hoidetaan varoitustarroilla.

Mutta myöhäistä ei ole vieläkään. Parhaillaan yritys hoitaa HUSin palkkaamana Helsingin satamissa koronatesteihin menemisen, muun opastamisen ja matkustajien tiedottamisen.

– Ei ole ihan yhdentekevää, millainen ihminen on satamassa tai lentoasemalla vastassa. Turvallisuusalan ammattilaiset osaavat opastaa ihmisiä niin, että epävarmuuksilta ja turhilta odotteluilta vältytään, sanoo Ketonen.

Tulossa on myös kuntavaalit, joiden järjestelyissä turvallisuusala voi Ketosen mukaan työllistyä.

Kulttuuriväki on kahden kerroksen väkeä

Verkatehtaan toimitusjohtaja Janne Auvisen mukaan korona teki näkyväksi kulttuurityöläisten eriarvoisuuden julmalla tavalla. Yhteiskunnan valmiiksi tukemat tahot saavat valtaosan koronatuista. Ne, jotka joutuvat muutenkin pysymään pystyssä ilman tukea, jäävät kriisissä nuolemaan näppejään.

– Tapahtumateollisuutta on sanottu tilkkutäkiksi. Oikeasti se on täkki, jonka jokainen tilkku on oma tilkkutäkkinsä. Tuet, joita saadaan, eivät valu toimintaketjun loppuun, kuvaa Auvinen.

Tapahtumateollisuuden arvoksi ennen koronaa on arvioitu yli 2,3 miljardia euroa. Toistaiseksi tuilla on pystytty korvaamaan menetyksistä vain murto-osa. Auvisen mukaan tapahtumateollisuuden kenttä hahmottuu huonosti.

– Freelancerit ja pienyritykset eivät saa tukea, sillä ne eivät ole työttömiä, vaan yrityksiä. Töiden puuttuessa ei ole kuluja, joille voisi hakea korvausta. Tapahtumateollisuudessa näiden yritysten määrä on suuri, sanoo Auvinen.

Kriisi nosti esiin tutun aiheen kulttuurikentällä

Juuri nyt kulttuuriala yrittää vain selvitä korona-ajan yli. Kulisseissa viritellään yhteistyötä, ja mahdollisuuksia työllistää ja samalla pitää alan tarjonta rikkaana ja monipuolisena. Monipuolinen tarjonta ja kuluttaja tulevat kärsimään eniten, sanoo Auvinen.

Kriisissä kirkastui sekin, että valtion tukea saavat tahot ovat melko haluttomia muuttumaan. Esittävien taiteiden osalta valtionosuusjärjestelmää uudistettiin 2018, mutta Auvisen mukaan lopputulos jäi puolitiehen. Aitoa uudistamista ei tehty, vaan vanhat tukirakenteet jäivät.

Teatersalong där varannan sits är bortplockad på grund av coronaepidemin.
Tyhjät katsomot raastavat kaikkia, mutta osa kulttuurikentästä pärjää toisia paremmin.Yle/Elin Willows

– Jos rohkenee kysyä, voisiko tukijärjestelmää muuttaa tasa-arvoisemmaksi, saa silmilleen sellaisen huutokuoron, ettei kenenkään hermo kestä pitkään yrittää muuttaa tilannetta. On kai ajettava täyttä vauhtia seinään, ennen kuin järjestelmää katsotaan uusin silmin, sanoo Auvinen.

Tapahtumateollisuuden järjestäytyminen

Kurjasta vuodesta on seurannut jotain hyvääkin: tapahtumateollisuuden järjestäytyminen. Tapahtumateollisuus ry. perustettiin kesällä 2020. Valtakunnallisesti toimialalla on yli 3 000 yritystä ja se työllistää noin 200 000 ihmistä.

Alan yritykset toimivat kymmenillä eri toimialoilla. Tapahtumateollisuus ry:n vaikuttamisjohtaja Maria Sahlstedt sanoo, että tapahtumateollisuus ei ole tilastoissa näkyvä toimiala, mutta työ asian muuttamiseksi etenee.

Kansainvälistä toimialaluokitusta uudistetaan parhaillaan, ja valmista pitäisi olla tänä vuonna. Suomesta on esitetty, että tapahtumateollisuus olisi oma toimialansa.

– Näin laajan kansainvälisen järjestelmän radikaali muokkaaminen tarvitsee taakseen laajan tuen ja osoituksen tarpeellisuudesta. Muissa maissa tapahtumateollisuuden yhdistyminen ei ole vielä lähelläkään sitä, missä Suomessa mennään, sanoo Sahlstedt.

Lue seuraavaksi