1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kasvisruoat

Pitäisikö kasvisruoan määrää julkisissa ruokaloissa lisätä? Suomalaiset jakautuvat kahteen leiriin, kertoo Ylen kysely

Naiset ja nuoret kannattavat kasvisruoan lisäämistä, vanhemmat ikäluokat ja miehet ovat toista mieltä.

kasvisruoat
Työpaikkaravintolan kasvisruoka-annoksia
Lounasruokaloiden kasvisvaihtoehdot ovat lisääntyneet.Petteri Sopanen / Yle

Otetaan tuhat suomalaista riviin ja kysytään kysymys.

Pitäisikö julkisin varoin tuetussa ruokailussa – kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja puolustusvoimissa – painottaa nykyistä enemmän kasvisruokaa?

Ketkä kannattavat?

Neljäsataaneljäkymmentä kättä nousee.

Ketkä vastustavat?

Neljäsataaviisikymmentä kättä nousee.

Ketkä eivät osaa sanoa?

Runsaat sata kättä nousee.

Suomalaisten näkemykset jakautuvat tässä asiassa tasan kahteen leiriin: 44 prosenttia kannattaa, 45 prosenttia vastustaa.

Ylen Taloustutkimuksella 19.–22. helmikuuta teettämään kyselyyn vastasi 1 024 suomalaista, ja virhemarginaali on noin kolme prosenttia suuntaansa.

Jakolinjat paljastuvat nopeasti.

Naisista valtaosa kannattaa ajatusta, miehistä valtaosa vastustaa. Erot ovat kuitenkin pieniä: miehistäkin lähes 40 prosenttia kannattaa kasvisruoan lisäämistä ja naisistakin lähes 40 prosenttia vastustaa sitä.

Mitä vanhempi vastaaja, sitä skeptisempi hän on kasvisruoan lisäämiseen.

Vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kannattajat ovat lisäämisen puolella. Perussuomalaisten, kokoomuksen, keskustan ja kristillisdemokraattien kannattajat vastaan. SDP on siltä väliltä.

"Homma ei etene vain ylhäältä alaspäin"

Suomalaisten mielipide on jauhautunut jatkuvasti myönteisemmäksi kasvisruoalle.

Tämä näkyy muun muassa Taloustutkimuksen kahden vuoden välein tekemissä Suomi syö -kyselyissä. Tuorein kysely tehtiin viime vuonna, ja siinä kaksi kolmesta suomalaisesta sanoi lisänneensä kasvisruoan osuutta (siirryt toiseen palveluun) ruokavaliossaan.

– Näen muutoshalukkuutta, mutta näen myös vastarintaa, sanoo tutkimusprofessori Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Kaljonen tutkii ruokajärjestelmiä ja julkisen ruokailun osuutta ruokavaliossa.

Ruoan pitää maistua, hän sanoo, ja erityisesti koululaisilla pitää olla tunne että ruokaa tehdään heitä ajatellen. Siksi koululaiset tulisi ottaa paremmin mukaan yhteisen ruoan suunnitteluun. Tästä on jo menossa pilottiprojekteja ympäri Suomea.

– Homma ei etene vain ylhäältä alaspäin. Meidän pitää ymmärtää, mitä lapset ja nuoret ajattelevat syömisestä ja miten heitä voidaan ottaa mukaan vaikkapa kasvisruokareseptiikan kehittämiseen, Kaljonen sanoo.

Julkisin varoin tuettu yhteisruokailu kouluissa, päiväkodeissa, laitoksissa ja työpaikoilla on suomalainen erikoisuus. Yhteisruokailuilla on Suomessa vahvempi rooli kuin missään muussa maassa koko Euroopassa, kenties jopa maailmassa.

Siksi julkisesti tuetun ruokailun rooli on niin tärkeä. Yhteisruokailussa suomalaiset ovat vähitellen oppineet syömään paremmin kuin olisivat itse halunneet.

– Klassinen esimerkki on, että koulussa ja lounasruokaloissa suomalaiset oppivat syömään salaattia, Kaljonen sanoo.

Varusmiehet hakevat linjastolta ruokaa
Lounastarjoilua Ilmasotakoulussa Tikkakoskella.Jarkko Riikonen / Yle

Aiheesta voidaan jo puhua normaalisti

Kasvisruokaa pyritään lisäämään ruokavaliossa, sillä suomalaiset syövät liikaa lihaa sen ilmasto- ja terveysvaikutuksiin nähden. Miehistä neljä viidestä syö lihaa yli ravitsemussuositusten. Niiden mukaan punaista lihaa tulisi syödä korkeintaan puoli kiloa viikossa.

Kyse on valtaosin tottumuksesta. Tästä kertoo myös se, että kyselytutkimuksessa vanhemmat ikäluokat pitävät kiinni lihansyönnistä, kun taas nuorista valtaosa on valmis luopumaan siitä.

Keskustelu lihansyönnin vähentämistarpeista on herkästi ymmärretty ideologiseksi tuputukseksi.

Kun vuonna 2018 uutisoitiin, että armeijan ruokahuollosta vastaava Leijona Catering aikoi tarjota varusmiesten omasta aloitteesta kaksi kasvisruoka-ateriaa viikossa, alkoi räiskyvä keskustelu.

Muun muassa tuolloinen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) kommentoi, että "mikään armeija ei taistele linssikeiton ja kukkakaalipirtelön voimalla" ja halusi asiasta selvityksen. Jatkokeskustelussa ministeriä näpäytettiin sillä, että muun muassa jatkosodassa suomalaisten sotilaiden ruokavalio oli kasvispainotteinen.

Parissa vuodessa keskustelu on normalisoitunut. Armeijassa syödään edelleen kaksi kasvisateriaa viikossa. Leijona Catering kertoo seuraavansa pohjoismaisten ruokasuositusten päivittämistä ja miettivänsä tapoja pienentää ruoan ilmastovaikutusta edelleen.

– Mutta Leijonassa ei ole kasvisruokastrategiaa. Kasviproteiinien käytön ohella tutkimme myös muita vaihtoehtoja ilmastovaikutusten vähentämiseksi, liiketoimintajohtaja Petra Granqvist sanoo.

Juttua muokattu kello 9.10: alun grafiikan lukuja korjattu.

Kiinnostuitko aiheesta? Lisää Yle Areenassa:

Voiko tätä syödä? -dokumenttisarjassa huippukokki Henri Alén ja biotekniikan tohtori Lauri Reuter selvittävät, pitääkö eläinproteiineista luopua ja mikä olisi ympäristön kannalta paras ruokavalio.

Tarvitaanko eläintä, kysytään sarjan kolmannessa osassa. Neljäkymmentä tieteentekijää on kehittänyt planeetan pelastavan ruokavalion.

Lue lisää:

Suomi on koukussa halpaan lihaan vaikka terveys, lihantuottajat ja ilmasto kärsivät – Lihaa pitäisi syödä vähemmän, sanovat suomalaiset Ylen kyselyssä

Kasvisruoan määrää on lisätty armeijassa, mutta monet pitävät sitä mauttomimpana inttiruokana – alikersantti: Pitsapuhelin kävi kuumana

Päiväkoteihin suunnitellaan kasvisruoan lisäämistä – lapset syövät suositeltua enemmän lihaa ja maitoa

Lue seuraavaksi