1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Venäjän pakotteet

Näin Kremlin ja EU:n suhteet nitkahtelevat kriisistä toiseen – Unioni otti Venäjä-pakotteet työkalukseen vasta Krimin valtauksen jälkeen

Pakotteista on tullut 2000-luvulla yhä tärkeämpi EU:n ulkopolitiikan työkalu, mutta onko niillä toivottua vaikutusta?

Venäjän pakotteet
Venäjän lippu Sevastopolissa, Krimissä.
Ukrainan konfliktista tuli Venäjän ja EU:n suhteiden koetinkivi. Sergei Malgavko / Getty Images

Euroopan unioni on YK:n ja Yhdysvaltain ohella maailman merkittävimpiä pakotetoimijoita. Se voi asettaa erilaisia talouspakotteita yksimielisesti joko yksin tai yhdessä YK:n tai Yhdysvaltain kanssa.

Viime vuosina monet EU:n asettamista pakotteista ovat kohdistuneet Venäjään. Tämä on osaltaan vaikuttanut myös Suomen talouteen, sillä Venäjä on naapurimaana merkittävä kauppakumppani.

Kokoamme tässä jutussa yhteen EU:n Venäjää vastaan nostamia pakotteita ja katsomme, onko niistä ollut hyötyä.

Ihmisoikeusloukkauksista henkilöpakotteita

Uusin työkalu EU:n pakotepakkiin ovat henkilöpakotteet.

Unionin ulkoministerit hyväksyivät joulukuussa 2020 sanktiomekanismin, joka mahdollistaa pakotteiden asettamisen ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneitä yksityishenkilöitä vastaan kaikkialla maailmassa.

Venäjää koskevalla pakotelistalla on nyt 177 ihmistä ja 48 yhteisöä. Pakotteiden voimassaoloa jatketaan lyhimmillään puolen vuoden määräajaksi.

EU:n henkilöpakotteiden taustalla on Yhdysvalloissa säädetty Magnitski-laki. Se on nimetty epämääräisissä olosuhteissa moskovalaisessa vankilassa kuolleen juristin Sergei Magnitskin mukaan.

Magnitskin arvioitiin olevan ratkaisevassa asemassa laajan veronkiertovyyhdin paljastamisessa. Magnitskin kuolemasta vastuullisina pidettyjä venäläisiä virkamiehiä vastaan asetettiin varainjäädytyspakotteita

2000-luvun alkupuolella – ennen pakotepolitiikan alkamista – Venäjää lähinnä arvosteltiin EU:n piirissä huonosta viranomaistoiminnasta, etenkin selvittämättömistä rikoksista.

Kuvassa venäläinen toimittaja Anna Politkovskaya.
Toimittaja Anna Politkovskaja arvosteli kovin sanoin muun muassa Venäjän toimia Tshetsheniassa. Hänet ammuttiin vuonna 2006 teloitustyyliin kotinsa rappukäytävään. EU paheksui tapausta ja sen heikkoa tutkintaa, mutta Venäjään vastaan ei nostettu pakotteita.Getty Images

Esimerkiksi toimittaja Anna Politkovskajan murha vuonna 2006 ja Venäjän entinen tiedustelupalvelun agentti Alexander Litvinenkon myrkyttäminen samana vuonna herättivät Euroopan unionissa laajaa arvostelua Kremliä kohtaan.

Kuitenkin vasta Krimin valtaaminen ja Itä-Ukrainan kriisi vuonna 2014 toivat pakotteet EU:n Venäjän politiikkaan. Myös Yhdysvallat kovensi pakotelinjaa Ukrainan kriisin myötä.

Entinen KGB:n agentti Alexander Litvinenko.
Venäjän entinen tiedustelupalvelun agentti Alexander Litvinenko kuoli marraskuussa 2006. Hänen kehostaan löydettiin radioaktiivista poloniumia. Natasja Weitsz / Getty Images

Ukrainan kriisi muutti EU:n pakotepolitiikkaa

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Niklas Helwig on perehtynyt EU:n pakotepolitiikkaan.

Hän sanoo, että Krimin liittäminen ja Ukrainan kriisi Donetskin alueella toivat pakotteet Venäjää vastaan EU:n ulkopolitiikkaan, vaikka muualla EU oli käyttänyt niitä jo aiemmin.

Myöskään Yhdysvalloilla ei ollut voimakkaita pakotteita Venäjää vastaan ennen vuotta 2014.

– Aiemmin yhteistyötä oli tehty Irania vastaan YK:n turvallisuusneuvoston kanssa. 2010-luvulla EU otti pakotelistalleen myös Syyrian ja Latinalaisen Amerikan ja Aasian maita. Pakotteista on tullut tärkeä instrumentti EU:n työkaluna, sanoo Helwig.

Venäjän vastaiset pakotteet olivat uusi avaus EU:n politiikassa, koska kyseessä on unionin kauppakumppani, naapurimaa ja voimakas alueellinen toimija. Pakotteista keskusteltiin tosin jo Georgian operaation jälkimainingeissa, mutta tuolloin erityisesti Saksa, Ranska ja Italia vastustivat niiden asettamista muun muassa energiariippuvuuden vuoksi.

– Ukrainan kriisi oli käännekohta, jossa EU päätti asettaa merkittäviä pakotteita kuten talouspakotteita Venäjää vastaan.

Ukranalaiset sotilaat bunkkerissa.
Ukrainan joukkojen ja Venäjä-mielisten separatistien yhteenotoissa on kuollut yli 13 000 ihmistä. 1,5 miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa. Anatolii Stepanov / AFP

Pakotteista oltava myös tie ulos

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Niklas Helwig muistuttaa, että pakotteet eivät toimi yksin vaan niiden täytyy olla yhteydessä diplomatiaan ja EU:n strategiaan yleensä.

– Myös pakotteiden kohteelle täytyy olla selvää, mitkä ovat askelmerkit ja miten pakotteiden alta pääsee pois.

Esimerkiksi Ukrainan kriisissä on kahdenlaisia pakotteita, niitä, jotka liittyvät Krimiin ja niitä, jotka liittyvät itäiseen Ukrainaan.

– Ukrainan rauhanprosessi on jumiutunut. Jos se etenee, pakotteista on mahdollista luopua.

Helwig selvittää, että esimerkiksi Iranin ydinohjelmassa neuvottelut onnistuivat, koska talouspakotteiden paine oli kova.

– Lopuksi neuvottelut toivat tuloksen. Ne voivat olla erittäin merkityksellisiä, jos ne kytketään oikeisiin diplomaattisiin keinoihin.

Iranin tapauksessa pakotteita asetti myös YK:n turvallisuusneuvosto.

Venäjän kyseessä ollessa turvallisuusneuvosto ei ole etusijalla, sillä Venäjä voi sen pysyvänä jäsenenä kumota sitä kohtaan nostetut päätöslauselmat.

Muistokukkasia MH17 alas ammutun malesialaiskoneen uhreille.
Malesialaisen MH-17-matkustajakoneen alas ampumisessa kuoli 298 ihmistä. Paikalliset asukkaat toivat kukkatervehdyksiä turman viidentenä vuosipäivänä Grabovossa vuonna 2019. EPA/DAVE MUSTAINE

Vanhan diplomaattisanonnan mukaan tehottomimmat pakotteet ovat niitä, joita ei aseteta. Tutkija Niklas Helwigin mukaan kyse on myös uskottavuudesta.

– Jos punainen viiva asetetaan johonkin, eikä toimia tule, uskottavuus katoaa.

Helwig selvittää, että pakotteilla on merkitystä myös niiden asettajille eikä pakotteiden kohteen käyttäytymisen muuttaminen ole ainoa tavoite, vaan keino muiden joukossa.

– Pakotteilla lähetetään viesti myös omille kansalaisille, että puolustamme tiettyjä arvoja ja toimimme niiden hyväksi. Esimerkiksi Myanmarissa mielenosoittajille on annettu tiettyyn rajaan saakka tukea. Heille lähetetään viestiä, että he eivät ole yksin.

Sanktiot ovat tärkeä työväline, mutta pitää olla realistinen, mitä niillä saavutetaan, Helwig sanoo.

EU ja Yhdysvallat usein yksituumaisia Venäjä-pakotteista

Euroopan unionin ja YK:n yhteisellä pakotelistalla oli 17 hallintoa toukokuussa 2020. Niitä ovat muun muassa Somalia, Mali ja Irak.

EU:n omalla pakotelistalla on lisäksi 26 hallintoa, jotka eivät ole YK:n pakotelistalla, kuten edellä mainittu Venäjä.

EU ja Yhdysvallat ovat usein olleet pakotepolitiikassaan samoilla linjoilla. Taustalla on perinteinen transatlanttinen suhde.

– Esimerkiksi Venäjän pakotteet ovat kouluesimerkki yhteistyöstä. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama keskusteli henkilökohtaisesti Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa Ukrainan kriisin puhjettua, Helwig sanoo.

Skripalien puistonpenkkiä tutkitaan.
Viranomaiset vievät tutkimuksiin puistonpenkin, jolla 66-vuotias Sergei Skripal ja hänen tyttärensä Julija istuivat myrkytysyrityksen jälkeen vuonna 2018. EPA-EFE/WILL OLIVER

Yhdysvaltain hallinnon vaihdokset heijastuvat myös pakotepolitiikkaan.

Presidentti Donald Trumpin kaudella Yhdysvallat irtautui ydinsulkusopimuksesta samaan aikaan kun EU yritti rakentaa kauppasuhteita. Iran aloitti jälleen kiistanalaisen uraanin rikastamisen.

– Pakotteet eivät olleet tuolloin kovin tehokkaita, Helwig arvioi.

Venäjän tapauksessa Yhdysvallat on ollut usein EU:ta valmiimpi kovempiiin toimiin. Se on kauempana maantieteellisesti ja kauppaa on vähemmän.

Vaatimuksia nousi esimerkiksi vuoden 2016 presidentinvaalien aikaan, kun Venäjän epäiltiin häirinneen Hillary Clintonin vaalikampanjaa. Aleksei Navalnyin tapauksessa Yhdysvallat ja EU näyttävät jälleen olevan pakotepolitiikan suhteen läheisessä yhteistyössä, mukana on myös unionin jättänyt Britannia.

Lisää pakotteita Yhdysvalloilta voi olla luvassa jo ennen huhtikuun alkua.

Yhdysvaltain tiedustelupalvelujen raportin mukaan Venäjä yritti vaikuttaa vaalitulokseen myös Joe Bidenin voittoon johtaneissa edellisissä vaaleissa. Venäjä koitti raportin mukaan edistää silloisen presidentin Donald Trumpin kampanjaa harhaanjohtavilla väitteillä Bidenista. Presidentti Bidenin mukaan vaikuttamisyrityksillä on seurauksensa.

Venäjä ei näytä pakotteita kavahtavan

Venäjän hallitus pitää pakotteita tehottomina.

Venäjän presidentin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi keskiviikkona, että raportin avulla yritetään löytää tekosyitä uusille sanktioille.

Venäjä on asettanut omia pakotteitaan pitkin matkaa ja muun muassa karkottanut läntisiä diplomaatteja. Vuonna 2014 se asetti EU:n elintarvikkeille tuontikiellon.

Pakotteiden tehosta on keskusteltu kautta niiden historian. Esimerkiksi yleisesti käytettyjä varojen jäädyttämistä koskevia pakotteita kierretään ulkomaisten välittäjien ja yhtiöiden avulla. Yhtenä keinona pidetään rahanpesua kitkevän lainsäädännön kehittämistä.

Kaleva-sanomalehden (siirryt toiseen palveluun)haastattelema taloustutkija Anders Åslund arvioi, että läpinäkyvyyden lisääminen vähentäisi talousrikoksia sekä unionissa että Venäjällä.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -radio-ohjelmassa haastateltu professori Vladmir Gel'man Aleksanteri-instituutista sanoi helmikuussa, että esimerkiksi Nordstream 2-kaasuputken rakentamisen keskeyttämisellä ei olisi vaikutusta Venäjän toimintaan.

Ainoita tehokkaita toimia olisivat hänen mukaansa öljyn tai kaasun oston lopettaminen. Samanaikaisesti Venäjälle tulee professori Gel'manin mukaan tarjota myös mahdollisuutta yhteistyöhön.

Lue myös:

Joe Biden kutsuu Vladimir Putinia tappajaksi ja uhkaa seurauksilla Venäjän vaalihäirinnän takia

EU:n edustaja tapaa Venäjän ulkoministeriä – asiantuntija: EU:lla ei ole käytännössä juuri keinoja vaikuttaa Navalnyin kohteluun

Putin: Eurooppalaisten elintarvikkeiden tuontikieltoa jatketaan vuoden 2020 loppuun

Maaseudun tulevaisuuden kysely: Yli 40 prosenttia haluaa eroon Venäjä-pakotteista

Yhdysvallat määräsi uusia pakotteita: listalle Skripalien myrkyttäjät ja trollitehtaan kirjanpitäjä

EU: sanctionsmap (englanniksi) (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: Reuters, AFP

Lue seuraavaksi