1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ruokahävikki

Ruokahävikki vastaa jopa kymmenesosaa maailman kasvihuonekaasuista – Suomessa ruokahävikki on keskimääräistä vähäisempää

YK:n ympäristöohjelman UNEP:n tuoreen raportin mukaan kaikkiaan arviolta kolmasosa ruoasta jää syömättä.

ruokahävikki
Koira kaatopaikalla Lujanissa, Argentiinassa. Arviolta noin puolet ruokajätteestä on syömiskelpoista ja puolet syömäkelvotonta, kuten kuoria ja luita.
Koira kaatopaikalla Lujanissa, Argentiinassa. Arviolta noin puolet ruokajätteestä on syömiskelpoista ja puolet syömäkelvotonta, kuten kuoria ja luita.Juan Ignacio Roncoroni / EPA

Ruokaa tuhlataan kaikilla ruoantuotannon portailla: alkutuotannossa, kaupassa, ravintoloissa ja kodeissa.

Ongelmalla on laajat ympäristövaikutukset. YK:n ympäristöohjelma UNEP arvioi tuoreessa raportissaan, että kaupoissa, kodeissa ja ravintoloissa keskimäärin 17 prosenttia ruoasta menee hävikkiin.

Kun lukuun lisätään tuotannon hävikki, jopa kolmasosa ruoasta jää syömättä. Voit ladata raportin tästä. (siirryt toiseen palveluun)

Bankokilaismies toimittaa kotiin ruokaa.
Bangkokilaismies toimittaa kotiin ruokaa. Thaimaassa kotitalouksien ruokahävikki arvioidaan 79 kiloksi henkeä kohden vuodessa.Diego Azubel / EPA

Jo 17 prosenttiakin ruoasta tarkoittaa valtavaa massaa: 931 miljoonaa tonnia ruokaa. (siirryt toiseen palveluun)Se vastaa 23 miljoonaa täyteen lastattua 40 tonnin lastissa olevaa rekkaa, jotka ulottuisivat peräkkäisenä jonona seitsemän kertaa maapallon ympäri.

Kodeissa ruokaa tuhlataan eniten

Pahin ruoan tuhlaaja ovat kotitaloudet, joissa ruoasta 11 prosenttia joutuu roskiin. Henkilöä kohden ruokahävikki on maailmanlaajuisesti keskimäärin vuodessa 121 kiloa, josta kotien hävikin osuus on 74 kiloa.

UNEP on laskenut mukaan syömäkelvottomankin hävikin, kuten luut, kivet ja kuoret. Karkeasti ottaen noin puolet hävikistä arvioidaan olevan syömäkelvotonta jätettä.

Hävikin määrä vaihtelee suuresti eri maissa. Suomessa kotitalouksien ruokahävikin määräksi arvioidaan 65 kiloa. Esimerkiksi Ruotsissa luku on 81 kiloa ja Venäjällä 33 kiloa.

Ravintoloiden ja ruokaloiden ruokahävikki lasketaan Suomessa 23–24 kiloksi, kauppojen hävikistä ei Suomesta ole UNEP:n raportiin saatu lukua. Se vaikuttaisi ainakin Päivittäistavarakauppa ry:n toissavuotisen arvion mukaan olevan keskimääräistä tasoa eli kaksi prosenttia. Kiloissa se vastaa runsasta kymmentä kiloa henkeä kohden.

Näin ollen Suomen ruoan kokonaishävikin voi arvioida globaalia keskiarvoa pienemmäksi.

Hävikki riippuu paljon myös maiden ruokakulttuurista.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa kotien ruokahävikki on samaa tasoa kuin Suomessakin, 59 kiloa henkeä kohden. Mutta ravintoloissa, baareissa ja ruokaloissa ruokaa joutuu Yhdysvalloissa roskiin 64 kiloa henkeä kohden – koska amerikkalaiset syövät usein kodin ulkopuolella. Vuosi 2010 oli amerikkalaistutkimuksen mukaan käänne (siirryt toiseen palveluun), silloin jo yli puolet ruoasta ostettiin valmiina ravintoloista.

Samaan aikaa aliravitsemus on ongelma

Hävikillä on ympäristövaikutuksia. UNEP arvioi, että hävikki vastaa 8–10 prosentista kasvihuonekaasuja.

– Hävikin pienentäminen vähentäisi kasvihuonekaasujen päästöjä sekä hidastaisi maankäytön ja saastumisen aiheuttamaa luonnon tuhoutumista. Se myös edistäisi ruoan saatavuutta ja siten vähentäisi nälkää sekä säästäisi rahaa globaalin taantuman aikana, luettelee UNEP:n tanskalainen pääjohtaja Inger Andersen.

Maailmassa arvioitiin olevan vuonna 2019 (siirryt toiseen palveluun) jopa 690 miljoonaa nälkää näkevää tai aliravittua ihmistä. Luvun uskotaan nousevan koronapandemian takia.

Kokki valmistelee keittoa itävaltalaisessa ravintolassa. Ravintoloissa, ruokaloissa ja baareissa ruoasta keskimäärin viisi prosenttia menee hävikkiin.
Kokki valmistelee keittoa itävaltalaisessa ravintolassa. Ravintoloissa, ruokaloissa ja baareissa ruoasta keskimäärin viisi prosenttia menee hävikkiin.Christian Bruna / EPA

Köyhissä maissa hävikkiä on enemmän

Kotitalouksien ruokahävikki on jopa suurempaa köyhissä maissa. Siinä missä rikkaissa maissa kotitalouksissa tärvellään ruokaa 76 kiloa henkeä kohden, alemman tulotason maissa määrä on 91 kiloa. Köyhistä maista on tosin niukasti saatavilla vertailukelpoista tietoa.

Selitystä on haettu muun muassa siitä, että köyhissä maissa ruokaa valmistetaan enemmän juuri kodeissa, ja syömäkelvottomia osia ravinnosta heitetään kodeissa paljon roskiin. Samoin ruoan puutteelliset säilytysmahdollisuudet lisäävät hävikkiä.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. UNEP:n ruokahävikki-indeksi tarjoaa sen arviointiin välineitä. Vertailtavan tiedon keruuta aiotaan kehittää ensi vuoden raporttiin mennessä alueellisissa työryhmissä.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin klo 23 saakka.

Lue lisää:

Miksi ruoan ja puun hintaa tulisi nostaa sekä geenimuuntelua suosia? Näin vastaa luontokatoa ja talouskasvua tutkinut professori Partha Dasgupta Ylelle

Korona vähensi hetkellisesti ravintoloiden ruokahävikkiä – moni ravintola pohtii nyt uusia keinoja ylijäämän hallintaan

Kotitalouksien hävikistä löytyi yllätys: keitettyä kahvia menee hurjasti hukkaan – ruokahävikin puolittamiseen halutaan sitouttaa koko Suomi

Lautanen tyhjäksi tai sakkoja – Kiina kaavailee ruokahävikin vastaista lakia

Lue seuraavaksi