1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. konservointi

Pahamaineisen orjapäällikön sauva ja muut harvinaiset esineet pääsevät esille Kansallismuseoon – perusnäyttelyn uudistusurakka valmistuu pian

Kansallismuseolla on puolen miljoonan esineen kokoelma.

konservointi
Orjapäällikön sauva.
Pahamaineisen Pamppu-Iivanan sauvaan kiinnitetyt renkaat ovat vallan merkkejä.Tiina Jutila / Yle

Vuosia valmisteltu Kansallismuseon perusnäyttelyn uudistusurakka alkaa olla valmis. Viimeisiä esineitä konservoidaan Kokoelma- ja konservointikeskuksessa Vantaalla.

– Vanhoilla esineillä on mielenkiintoisia tarinoita, sanoo taidekonservaattori Jukkapekka Etäsalo.

Hän korjaa vauriokohtia ruotsalaissyntyisen taidemaalari Emanuel Thelningin taulusta pienellä pensselillä.

Jukkapekka Etäsalo
Taidekonservaattori Jukkapekka Etäsalo ja upseerin muotokuva vuodelta 1801. Tiina Jutila / Yle
Jukkapekka Etäsalo
Taidekonservaattori tarvitsee työssään pensseleiden ja värien lisäksi muun muassa pumpulia, lakkaa ja liuottimia.Tiina Jutila / Yle

– Maalaus oli hyvin samea. Ensin siitä poistettiin lika, ja taulu lakattiin, Etäsalo kertoo.

– Tärkeintä on, ettei alkuperäinen maalikerros vaurioidu.

Pelkästään tämän taulun ehostus kestää useita päiviä, mutta sen jälkeen teos saa olla rauhassa hyvän aikaa.

– Seuraavan kerran taulu tarvitsee konservaattorin käsittelyä vasta 50 vuoden päästä, Jukkapekka Etäsalo arvio.

Konservointi ei ole etätyötä

Vanhat, kolttasaamelaisen naisen jalkineet ovat olleet kosteuskäsittelyssä kosteuskammiossa.

Esinekonservaattori Anna Hyppönen nostaa jalkineet pöydälle. Hansikkaat käsissään hän muokkaa jalkineita oikeaan muotoonsa.

– Vanhetessaan nahka kovettuu ja menettää kimmoisuutensa. Kosteuskäsittelyssä yritetään palauttaa nahan pehmeys.

Hauraita esineitä on käsiteltävä varoen.

Anna Hyppönen
Vanhoja saamelaisjalkineita pidettiin kosteuskammiossa pari viikkoa.Tiina Jutila / Yle
Karvakengät.
Littaan painuneet jalkineet saavat Anna Hyppösen käsittelyssä alkuperäisen muotonsa.Tiina Jutila / Yle

Pandemia-aikanakaan konservointia ei voi tehdä etänä.

– Se on hyvin aikaa vievää ja pikkutarkkaa puuhaa. Konservointi vaatii paljon kärsivällisyyttä ja keskittymistä, Anna Hyppönen kertoo työstään.

Orjapäällikön sauva kertoo vallasta

Kansallismuseolla on puolen miljoonan esineen kokoelma pikkiriikkisistä nukkekodin kahvikupeista suuriin hevoskärryihin.

Esineitä säilytetään huolellisesti pakattuina valtavissa varastohalleissa. Oikeaoppiset säilytysolosuhteet suojaavat niitä valon ja kosteuden haittavaikutuksilta.

– Vain hyvin pieni osa kaikista mahdollisista esineistämme valikoituu esille näyttelyihin, Kansallismuseon konservointiyksikön päällikkö Eero Ehanti toteaa.

Yksi perusnäyttelyyn tulevista esineistä on arviolta satoja vuosia vanha sauva. Sauva kuului Salmin pitäjässä eläneelle orjapäällikkö Pamppu-Iivanalle.

Orjapäällikön sauva.
Sauvan historia ulottuu 1700-luvulle. Sauva säilytyslaatikossa oikealla.Tiina Jutila / Yle

Ryhmysauvaan on renkailla merkitty, kuinka monta perhettä, pariskuntaa tai yksittäistä orjaa päällikön hallussa on ollut.

Lisää kuvia ja sauvan historiaa löydät täältä (siirryt toiseen palveluun).

Sauva pääsee esille Kansallismuseossa parhaillaan viimeisteltävään näyttelyyn nimeltään Toista maata. (siirryt toiseen palveluun)

Museo uudistaa perusnäyttelynsä osan (siirryt toiseen palveluun), joka kertoo ajanjaksosta 1100–1917. Toista maata on Kansallismuseon perusnäyttelyn viimeinen ja laajin osa.

Aiemmin ovat valmistuneet näyttelyt Esihistoria ja Itsenäisyyden ajasta kertova Suomen tarina.

– Toista maata ei kerro vain suurmiehistä, vaan tarkoitus on tuoda esille myös naisten ja lasten asema. Näytteillä on arjen esineitä, konservointiyksikön päällikkö Ehanti sanoo.

Maalaus konservointikeskuksessa.
Konservoitu taidemaalari Margareta Capsian vuonna 1725 maalaama alttaritaulu odottaa kuljetusta Kansallismuseoon.Tiina Jutila / Yle
Kokoelma- ja konservointikeskuksen varasto.
Vantaalla Kokoelma- ja konservointikeskuksessa säilytettävistä esineistä vain hyvin pieni osa valikoituu näytteille Kansallismuseon perusnäyttelyyn. Edessä oikealla vanhat hevoskärryt. Tiina Jutila / Yle

Näyttelyssä on muun muassa keskiaikaisia pyhimysveistoksia, tietäjien taikaesineitä ja lasten leluja.

– Haluamme kertoa, millaista elämä on ollut ja miltä se on tuntunut. Jos jotain valitaan näytteille, sen pitää kertoa myös ihmisyydestä, Ehanti toteaa.

Jos on käynyt museossa koululuokkansa kanssa vuosikymmeniä sitten, mitä ennestään tuttua voi nyt nähdä?

– Klassikot ovat perusnäyttelyssä edelleen esillä.

Ehantin omiin suosikkeihin klassikoiden joukosta kuuluu savutupa.

– Se on elämyksellisyydessään aivan huikea, Ehanti toteaa.

Eero Ehanti
– Vaikka museo on pandemian takia kiinni, kulissien takana työt jatkuvat, jotta esineet saadaan esille näyttelyihin, Eero Ehanti sanoo.Tiina Jutila / Yle
Kansallismuseota peruskorjataan.
Uudistettu perusnäyttely avautuu kansallismuseossa Helsingissä 9. huhtikuuta.Tiina Jutila / Yle

Arkkitehtikolmikko Herman Geselliusiuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnittelema Kansallismuseo avattiin yleisölle vuonna 1916.

Parhaillaan on meneillään hanke uudisosan rakentamiseksi. Päärakennuksen, lisäosan ja pihapuiston muodostama kokonaisuus valmistuu alkuvuodesta 2026.

Lue myös:

Saamelaisesineistön palautus alkaa kansallismuseon näyttelyllä – museon ylijohtaja: "Tunnustamme sen, että kokoelmat kuuluvat saamelaisille"

Tältä näyttää tuleva Kansallismuseon lisärakennus – arkkitehtuurikilpailun voitti JKMM Arkkitehtien Atlas

Lue seuraavaksi