1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

Toisiko Sputnik avun Suomen epidemiatilanteeseen? Rokoteasiantuntija Mika Rämet Venäjän tarjouksesta: Sputnikista ei välttämättä olisi apua tarpeeksi nopeasti

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoo, ettei rokotteen käyttöön ottaminen ole poliittinen kysymys.

koronarokote
Semmelweis-yliopiston rehtori Bela Merkely esittelee venäläisen Sputnik V -rokotteen pulloa sen jälkeen, kun hänet oli rokotettu Budapestissa, 18. helmikuuta.
Semmelweis-yliopiston rehtori Bela Merkely esittelee venäläisen Sputnik V -rokotteen pulloa sen jälkeen, kun hänet oli rokotettu Budapestissa, 18. helmikuuta.Szilard Koszticsak / EPA

Pääministeri Sanna Marin sanoo, ettei Sputnik V -koronarokotteen käyttöön ottaminen ole poliittinen kysymys. Asia tuli esille hallituksen tämänpäiväisessä tiedotustilaisuudessa.

Marin sanoo, että Euroopan lääkeviranomainen EMA arvioi rokotteiden myyntilupia, ja myyntiluvan saatuaan myös Suomessa voidaan ottaa rokote käyttöön.

– Itse toivon, että mahdollisimman moni rokotevalmistaja tekee myyntilupahakemuksen, ja EMA voi tarvittaessa myyntilupia myöntää. Me tarvitsemme rokotteita, eikä tässä mielestäni ole kyse politiikasta vaan siitä, mitkä rokotteet ovat tehokkaita ja turvallisia.

Presidentti Tarja Halonen vahvisti eilen Venäjän tarjonneen Sputknik V -koronavirusrokotteen valmistusteknologiaa Suomen käyttöön. Asiasta kertoi ensimmäisenä MTV Uutiset (siirryt toiseen palveluun).

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoo, että rokotetuotanto kuuluu elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk.), ja tieto Venäjän tarjouksesta on välitetty Lintilälle.

Rokoteasiantuntija Rämet: tilat ja osaamista on Suomessa, mutta aikataulu ei välttämättä kannattava

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet näkee, että Suomessa olisi osaamista ja tiloja tuottaa omaa koronarokotetta.

Hän sanoo, että Kuopion ja Helsingin yliopistojen yhteistyössä kehitetty nenäsumutteena annettava koronarokote perustuu samaan toimintamalliin kuin Sputnik V -rokote.

Rämetin mukaan kysymys onkin siitä, kannattaako Suomessa ryhtyä tekemään koronarokotetta.

– Jos aloitettaisiin Sputnikin tekeminen Suomessa, olisiko realistista odottaa, että sitä pystyttäisiin tuottamaan sellaisella aikataululla, että se auttaisi pandemian tukahduttamisessa?

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet katsoo, ettei Sputnikia saataisi välttämättä tuotettua tarpeeksi nopeasti Suomen epidemiatilanteeseen nähden. Joni Tammela / Yle

Vaikka rokotteen tuottaminen olisi siis teknisesti mahdollista, suurempi kysymys on Rämetin mukaan se, onko se tällä aikataululla kannattavaa. Koronarokotteita on Euroopassakin käytössä jo useita, eikä Suomessa välttämättä saataisi tarpeeksi nopeasti tuotantokapasiteettia niin korkealle, että se auttaisi epidemian hallinnassa.

Suomessa on rokotettu tällä hetkellä yli 400 000 ja maailmalla 280 miljoonaa ihmistä. Rämet sanoo, että rokotusvauhti tulee keväällä kiihtymään, kun saatavuus paranee.

Maaliskuun loppuun mennessä Suomeen on Rämetin arvion mukaan tulossa hieman alle 1,5 miljoonaa rokoteannosta ja maaliskuun jälkeen saatavuus paranee, kun Pzifer-Biontechin kapasiteetti kasvaa. Myös Johnson & Johnsonin koronarokotteelle odotetaan suositusta myyntiluvasta ensi viikolla. Se olisi neljäs EU:ssa hyväksytty koronarokote.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Sputnikissa itsessään ei Rämetin mukaan ole vikaa: sen teho on todettu olevan yli 90 prosenttia (siirryt toiseen palveluun), ja kysyntä rokotteelle on valtava. Rokotetta käytetään useissa maissa ympäri maailman, ja myös Euroopan lääkeviranomainen EMA on ottanut Sputnikin arviointiin myyntilupahakemusta varten.

Suomi luopui rokotetuotannosta parikymmentä vuotta sitten

Suomella on ollut omaa rokotetuotantoa, mutta THL:n edeltäjä Kansanterveyslaitos lopetti tuotannon vuonna 2003, koska sitä pidettiin liian kalliina.

Vuoden 2009 sikainfluenssaepidemian aikaan rokotetuotannon aloittaminen nousi jälleen puheenaiheeksi, mutta rokoteasiantuntijat ja rokoteteollisuus pitivät kotimaisen valmistuksen käynnistämistä liian kalliina.

Rokotetutkimuskeskuksen johtajan mukaan omaa Sputnikin tuotannon aloittamista ovat pohtineet ainakin Intia, Brasilia, Etelä-Korea ja Saksa.

Rämetin mukaan Suomen tulisi nyt miettiä, miten juuri tästä tilanteesta päästään ulos, ja miettiä tulevaisuuteen varautumista sen jälkeen.

– Tulevaisuuden pandemiaan pitää varautua sitten, kun pandemia ei ole päällä. Sitä voidaan miettiä sitten kaikessa rauhassa, millaisia varautumissuunnitelmia tulevaisuuteen kannattaa tehdä, Rämet sanoo.

Lue myös:

Chilestä mallia koronarokotuksiin? Neljä syytä, miksi maa hipoo maailman kärkeä rokotustahdissa

Suomalaisprofessorit ovat kehittäneet lähes valmiin koronarokotteen – työ uhkaa valua hukkaan, koska Suomi on ajanut alas rokotteiden valmistuksen

Lue seuraavaksi