1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Jarmo Korhonen

Vaalirahakohusta on yli 10 vuotta, mutta keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen ei usko politiikan muuttuneen: "Tänä päivänä tilanne on pahempi"

Jarmo Korhonen puhuu nykyään työkseen sote-uudistuksesta eri organisaatioille. Hän nauttii pienistä asioista ja seuraa politiikkaa sivusta.

Jarmo Korhonen
Jarmo Korhonen kadulla Seinäjoella.
Jarmo Korhonen nauttii yksinkertaisista asioista: kaurapuurolla starttaavista aamuista ja "kävellä lompottelusta".Pasi Takkunen/Yle

Jarmo Korhonen vetää helmikuisena pakkaspäivänä pipon syvälle päähänsä Seinäjoella ja omien sanojensa mukaan kävellä lompottaa. Siinä samalla mielessä pyörii ajatus jos toinenkin. Mies kertoo nauttivansa siitä, kun saa olla vapaa omien ajatustensa kanssa.

Pakkaspäivästäkin hän tykkää ja varsinkin siitä, kun talvi muistuttaa lapsuuden talvia Pohjois-Karjalassa.

– Jos ilmastonmuutos tarkoittaa tällaisia talvia, niin antaa tulla vaan.

Keskustan ex-puoluesihteeri Jarmo Korhonen on nykyään kysytty sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija, jonka näkemyksiä halutaan kuulla niin sote-organisaatioissa kuin eri puolueissakin. Matkapäiviä tai nykyään etäkokouksia kertyy vuodessa paljon.

Jarmo Korhonen on myös turvallisuusalan yrittäjä ja puhuu suomalaisen väestönsuojelun rapautumisesta. Asialle pitäisi hänen mukaansa kiireesti tehdä jotain.

Juuri huhtikuulta kesäkuulle siirrettyjä kuntavaaleja Korhonen seuraa sekä sote-näkökulmasta että entisenä poliitikkona.

Jarmo Korhonen piti jo helmikuussa todennäköisenä, että vaalit siirretään. Siirtoa Korhonen perusteli koronan lisäksi tulevilla sote-ratkaisuilla, mistä syystä hän olisi siirtänyt kuntavaalit syksyyn tai jopa ensi vuoden alkuun.

"Minä olen tällainen maalaisliittolainen"

Vaikka Jarmo Korhonen on jo pitkään ollut sivussa päivän politiikasta, politiikon veri sykkii hänen suonissaan.

Kahdenkympin vuotuisen jäsenmaksunsa hän maksaa edelleen keskustalle, vaikkei puolue häntä kovin silkkihansikkain kohdellutkaan.

– Kun kerran olen liittynyt, niin pysyn keskustassa. Jos olen viimeinen, sammutan valot. Uskon toki parempien aikojen vielä koittavan.

Korhosen puolue on muuttunut paljon siitä ajasta, jolloin hän itse liittyyi 24-vuotiaana keskustan jäseneksi. Silloin elettiin vuotta 1989 Pohjois-Karjalassa.

– Keskusta on nyt liberaali puolue, ja minä olen tällainen maalaisliittolainen.

Mutta miten vakavissaan Korhonen puhui siitä valojen sammuttamisesta? Onko tuo tehtävä lähellä?

– Tällä politiikalla se on lähellä. Keskustan on mentävä peilin eteen ja kysyttävä itseltään, että olenko äänestäjän asialla.

Keskusta-aate perustuu Korhosen mukaan ihmisyysaatteeseen, ja siksi puolueen tulee ajaa kannattajilleen elämänlaatua.

"Järki on jakaantunut tasaisesti ympäri kylää"

Jarmo Korhonen sanoo uskovansa politiikassa yhteistyöhön, joka on kaiken toiminnan perusta.

– Pitää pystyä menemään kovimmankin vastustajan kammariin ja kertoa, miten asiat ovat, kuunnella heitä ja katsoa sitten. Järki on jakaantunut tasaisesti ympäri kylää, olivat sitten kysymyksessä demarit, vasemmisto tai vihreät.

Korhosen mukaan asioita pitää katsoa kokonaisuuden kannalta ja samalla tulee huolehtia, että omien ääni kuuluu.

– Aatteellisten politikoiden määrä on Suomessa vähäinen. Loppu kansa noudattaa tervettä järkeä.

Kymmenvuotiaan maailma muuttui

Jos on Jarmo Korhonen kokenut kovia politiikassa, ei kohdellut elämä häntä silkkihansikkain lapsuudessa ja nuoruudessakaan. Hän menetti kymmenvuotiaana äitinsä.

– Se tapahtui 13. kesäkuuta 1975 Uimaharjussa. Maailma muuttui tuolloin täysin. Meillä lapsilla on kaksi eri maailmaa, toinen ennen äidin kuolemaa ja toinen sen jälkeen. Siihen aikaan ei ollut suojaverkkoja, ei terapeutteja auttamaan.

Jarmo Korhonen kuvaa karjalaista äitiään hyvin huolehtivaksi ja tarkaksi. Isä oli erakkoluonteinen, oman tiensä kulkija, joka piti lapsilleen tiukkaa kuria ja opetti koululaiset kunnioittamaan opettajia.

Nyt Korhonen sanoo, ettei hän lähde 2020-luvulta tuomitsemaan 1970-lukua.

– Tänä päivänä isä olisi varmasti oikeudessa siitä kurista, mutta tuon ajan Uimaharjussa se oli enemmänkin tapa. Isät pitivät ennen kaikkea pojanviikarinsa kurissa ja järjestyksessä.

Jarmo Korhonen
Mauno Koivisto sanoi aikoinaan, että ei kannata antaa liikaa kehitysapua, jos se pitää ottaa velaksi. Mielestäni poliitikkojen olisi nyt aika keskittyä köyhyyden torjuntaan Suomessa. Jokaisella lapsella pitäisi olla ruokaa ja turvaa, Jarmo Korhonen huomauttaa.Pasi Takkunen/Yle

Selviytyjän taidot tarpeen

Äidin kuolema ja kurinalainen lapsuus opettivat Jarmo Korhosen selviytyjäksi.

– Ja luottamaan itseensä ja siihen, että ihminen pääsee vaikeidenkin päivien yli, hän sanoo.

Tuota taitoa tarvittiin vuonna 2010, kun politiikan huipulta tultiin ryminällä alas.

Jarmo Korhonen oli edennyt keskustassa vauhdilla. Hänet valittiin keskustan vankalle kannatusalueelle Etelä-Pohjanmaalle piirin toiminnanjohtajaksi alle kolmikymppisenä ja nelikymppisenä hän nousi keskustan puoluesihteeriksi.

Sitten tuli vaalirahakohu, Korhonen päätyi kivitettävien joukkoon ja lopulta hän hävisi puoluesihteerivaalin Timo Laaniselle vuoden 2010 puoluekokouksessa Lahdessa.

Ei syytetty, eikä tuomittu

Jarmo Korhonen myönsi tappionsa ja lähti Lahdesta kotiin, eikä hänestä vuosikausiin kuultu juuri mitään. Hän ei suostunut kantamaan vaalirahakohun roiston leimaa harteillaan – ei silloin, eikä edelleenkään.

– En päässyt koskaan vaalirahoituksesta epäiltynä poliisin kuulusteluihin, minua ei koskaan syytetty mistään vaalirahoituksesta, eikä koskaan tuomittu mistään. Kukaan ei erikoistilintarkastuksessa eikä poliisin selvityksen mukaan osoittanut, että olisin syyllistynyt rikokseen.

Jarmo Korhonen käy vaalirahakohua perin juurin läpi vuonna 2015 julkaistussa Maan tapa -kirjassaan.

– Ei kukaan myöskään ole sanonut, että siinä jotain virhettä olisi ollut, Korhonen viittaa kirjaansa.

“Tänä päivänä tilanne pahempi”

Jarmo Korhosen mukaan vaalirahakohusta ei opittu mitään. Päinvastoin.

– Tänä päivänä tilanne on pahempi. Nyt piilotellaan ja juonitaan takana. Nyt tulee miljonäärien kampanjoita. Varakkaat ihmiset ja vaikuttajaorganisaatiot toimivat.

Samalla tavalla väärennellään vaalirahailmoituksia ja tehdään mitä sattuu. Kyllä demokratiaa saa tukea rahalla, tiedolla, taidolla ja työllä, mutta se tuki pitää olla julkista.

Jarmo Korhonen

Korhonen puhuu edelleen vaalirahoituksen julkisuudesta.

Vuonna 2011 eduskunta päätti, että kansanedustajien vaalirahailmoitukset olivat julkisuuslain mukaan salassapidettäviä.

– Ihan höpöhöpö, samalla tavalla väärennellään vaalirahailmoituksia ja tehdään mitä sattuu. Kyllä demokratiaa saa tukea rahalla, tiedolla, taidolla ja työllä, mutta se tuki pitää olla julkista.

“Kivittäjät saisivat jo kertoa, mitä Korhoselta jäi kertomatta”

Vaikkei vaalirahakohusta Korhosen mukaan juuri mitään opittu, hänen mukaansa oli hyvä, että vaalirahoitus tuli käytyä tuolloin läpi.

– Historioitsijana voin sanoa, että vuosikymmenten välillä nämä asiat tulevat tasaisin välein esille.

Korhonen myöntää, että useiden kivitettävien joukosta hän itse ehkä päätyi pahiten moukaroitujen joukkoon. Siitä huolimatta hän sanoo olevansa edelleen valmis pyytämään vaalirahaa ja kertomaan sen käytöstä julkisesti.

– Silloin väitettiin, että Korhonen ei kerro. Kivittäjät saisivat lopulta kertoa, mikä jäi kertomatta. Heillä on ollut yli kymmenen vuotta aikaa penkoa.

Lue seuraavaksi: Näin vaalirahakohu eteni, nämä ihmiset olivat mukana

Vuodet arkistoissa muuttivat maailmankuvaa

Kun pöly vaalirahajupakan jäljiltä hivenen laskeentui, elämä lähti kohti uusia uomia.

– Se lähti työttömyyskortistosta. Sain myös mahdollisuuden tehdä maisteriopintoni loppuun Turun yliopistossa.

Arkistoista tuli vuosikausiksi Jarmo Korhoselle uusi työhuone.

– Kävin läpi isompien puolueiden taustat ja salaiset paperit. Minulla on hyllymetreittäin tai paremminkin kovalevyttäin aineistoa. Kuvasin myös 1,6 miljoonaa valokuvaa dokumenteista, ja niiden pohjalta olen kirjoittanut kirjani.

Työn alla on materiaalit ainakin kolmeen kirjaan. Jossain vaiheessa julki tulee Esko Ahon poliittinen ura.

Korhonen kuvaa arkistoissa viettämiään vuosia opettavaisiksi vuosiksi.

– Maailmankuvani muuttui paljon. Moneen asiaan sain isomman kuvan.

Jarmo Korhonen
Olen lukenut tämän hallituksen sote-esitykset alusta kanteen saakka ja olen valmis keskustelemaan asiasta kenen kanssa tahansa, Jarmo Korhonen sanoo.Pasi Takkunen/Yle

"Nykyinenkin sote-uudistus kaatuu kiviseinään"

Arkistovuosinaan Jarmo Korhonen perehtyi perusteellisesti myös suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään ja sen vuosikymmeniä kestäneisiin uudistusvaiheisiin.

Sote-asiantuntijuus on tuonut viime vuodet leivän hänen perheensä pöytään. Hän on kiertänyt kertomassa tietämyksensä ja mielipiteensä eri puolilla Suomea erilaisissa organisaatioissa.

Jos Korhosella olisi ollut valtikka omassa kädessään, hän olisi jo aikaa sitten perustanut parlamentaarisen komitean ja istuttanut puolueet saman pöydän äärelle uusimaan Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää.

– Tämä nykyinenkin harjoitus päätyy jälleen perustuslain vastaisena kiviseinään.

Valmista ei siis tule tänäkään vuonna?

– Jos tästä tulee valmista, seuraava hallitus on lirissä. Ne alueet, joilta väestö vähenee, eivät selviä mitenkään. Jos tuhat ihmistä lähtee alueelta, niin viisi miljoonaa leikkautuu rahoituksesta joka vuosi. Mistä niitä palveluja lopetetaan?

"Hoitajat ja lääkärit ovat ansainneet palkkansa"

Korhosen mukaan suomalainen sote tarvitsee kaksi miljardia euroa lisärahaa onnistuakseen, jotta vanhukset eivät jäisi heitteille ja että ihmiset saataisiin jonoista hoidettua.

– Jos nyt suunniteltu malli hyväksytään, siirrymme vakuutuspohjaiseen malliin. He, joilla on rahaa tai hyvä työpaikka, saavat vakuutuksen kautta terveydenhuoltoa enenevässä määrin. Joilla rahaa ei ole, heidän terveydenhuoltoaan supistetaan.

On melkein elämän paras asia, kun saa olla omien ajatustensa kanssa vapaa ja kunnioittaa tuota Luojan työtä ja sitä etuoikeutta, että on saanut elää elämän.

Jarmo Korhonen

Korhosella on toive hallitukselle.

– Hyvä hallitus pysähtyisi nyt ja miettisi rahoituslain uudelleen. Ilman rahoitusta uudistus ei onnistu. Hoitajat ja lääkärit ovat ansainneet kohtuullisen hyvän palkan.

"Kävellä lompotan tien reunaa"

Millainen mies on kaikkien edellä kerrottujen ajatusten taustalla, ja mistä Jarmo Korhonen ammentaa voimaa itselleen?

– Aamu alkaa kaurapuurolla ja yksinkertaisilla asioilla. Rentouttavaa on, kun saa lukea tai katsoa telkkarista jalkapallon Englannin valioliigaa, joka on harvinaisen hyvää ajanvietettä.

Jarmo Korhonen kertoo kävelevänsä päivittäin 10 000 – 15 000 askelta riippumatta siitä, missä hän kulloinkin on.

– Kävellä lompotan tien reunaa tai metsäpolkua. On melkein elämän paras asia, kun saa olla omien ajatustensa kanssa vapaa ja kunnioittaa tuota Luojan työtä ja sitä etuoikeutta, että on saanut elää elämän.

Jarmo Korhonen on Radio Suomen sunnuntaivieraana 7.3.2021 klo 16.30 alkavassa ohjelmassa.

Lue seuraavaksi:

Ex-puoluesihteeri Korhonen haukkuu keskustapoliitikkoja: "Puolue hajoamassa, lopullisen alamäen partaalla"

Jarmo Korhonen: Vaalirahoituksessa yhä porsaanreikiä

Voit keskustella aiheesta maanantaihin kello 23 saakka.

Lue seuraavaksi