1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. orkesterit

Harva orkesteri hakee yleisöltä tukea vapaaehtoisella striimimaksulla, vaikka se voisi kannattaa – lipputulojen merkitys kasvaa lähivuosina

Kokkolassa kokemus kertoo, että striimatuista konserteista maksetaan tavallistakin enemmän. Se kertoo halusta tukea orkesteria.

Myös sinfoniaorkesterit ovat tehneet melkoisen digiloikan korona-aikana, mutta vain harva on alkanut hakea tukea striimattujen konserttien vapaaehtoisella maksulla. Arkistokuva. Kuva: Marko Väänänen / Yle

Koronaepidemia on pakottanut myös orkesterit pitkälti vetäytymään paikalla olevan yleisön edestä. Tilalle ovat tulleet striimatut konsertit, mutta ne tarjotaan pääosin edelleen ilmaiseksi.

Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri on vuoden alusta tarjonnut mahdollisuuden maksaa vapaaehtoisen striimimaksun. Maksajia on ollut vasta pari-kolmekymmentä konserttia kohden, mutta keskimääräinen maksu on ollut korkeampi kuin kalleinkaan normaaliolojen lippu.

– Se on todella mielenkiintoista ja kertoo siitä, kamariorkesterilla on hyvin uskollinen yleisö, joka haluaa näinä vaikeina aikoina tukea orkesteria, sanoo Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n toiminnanjohtaja Helena Värri.

Vastaava käytäntö on vielä harvassa niin Suomessa kuin Euroopan suurten orkesterien tai oopperatalojen keskuudessa. Kotimaassa esimerkiksi Joensuun orkesterilla striimimaksu on käytössä, samoin UMO tarjoaa sekä maksullisia että maksuttomia konsertteja.

Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin intendentti Marjukka Puutio ja orkesteriyhdistyksen Värri pitävät näiden lipputulojen merkitystä vielä enemmänkin henkisenä. Värrin mukaan tulonhankinnan merkitys kuitenkin kasvaa, ja kamariorkesterin linja on onnittelujen arvoinen.

– Tulevat vuodet ovat orkestereille monesta syystä vaikeita taloudellisesti ja omaa tulonhankintaa pitää kehittää. Yleisöltä on tullut toive siitä, että maksaminen olisi helppoa ja hoituisi yhdellä napin painalluksella.

Lue myös: Pitäisikö kulttuurisetelillä pystyä maksamaan myös livestriimi? Valtiovarainministeriö pohtii mahdollista lakimuutosta

Tulonhankinnan rooli kasvaa

Nykyään lipputulojen osuus orkesterien tuloista on noin 15–20 prosentin luokkaa, mutta kasvaa viiden vuoden aikana ainakin 30 prosenttiin, ennakoi Värri. Panostus striimikäytäntöihin kannattaa sikälikin, että suoratoistokonsertit jäänevät ohjelmaan silloinkin, kun konserttisalit aikanaan taas aukeavat.

– Niillä voi tavoittaa yleisöä kauempaakin, ja lisäksi sellaisia, jotka eivät pääse paikalle.

Tämä on huomattu myös Keski-Pohjanmaalla, missä kamariorkesterin striimikonsertit tavoittivat viime vuonna 16 000 kuulijaa. Lokitietojen mukaan heitä oli Euroopan lisäksi esimerkiksi Yhdysvalloista, Australiasta ja Singaporesta.

Kaiken suola, maaginen kohtaaminen salissa on nyt poissa. On vain jaksettava luottaa siihen, että se palaa, sanoo Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n toiminnanjohtaja Helena Värri. Arkistokuva. Kuva: Marja Väänänen / Yle

Toiminnanjohtaja Helena Värri on hyvin ylpeä orkestereista, jotka tekivät viime keväänä valtavan digiloikan. Ne ovat omaksuneet uudet käytännöt nopeasti ja onnistuneet pitämään yhteyttä yleisöön sosiaalisessa mediassa.

Tehdyn selvityksen mukaan vakiyleisö on arvostanut striimauksia ja muuta tarjontaa, ja uuttakin yleisöä on saatu.

– On tehty sisältöjä kouluihin, päiväkoteihin ja palvelukoteihin ja se on keskeistä palvelutoimintaa, sanoo Helena Värri.

Valtion koronakorvaukset ovat olleet iso apu, ja niitä tarvitaan myös keväästä selviytymiseen. Toistaiseksi haastavasta ajasta on selvitty ilman laajempia lomautuksia.

Tilanne on uusi myös muusikoille, joilta elävän yleisön edessä soittaminen on jäänyt pitkälti pois.

– Tieto siitä, että yleisö on striimin toisessa päässä auttaa muusikkoa jaksamaan, vaikka livekokemus jää pois. Se elämys, joka Kokkolan salissakin on mahtava – mitä huikeita tunteita se tuokaan yleisölle ja soittajalle! sanoo Helena Värri.