1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. elintarvikekauppa

Ruokakaupan jätit eivät ole saaneet kilpailijaa 21 vuoteen – voisiko ennätystulosta takonut Tokmanni haastaa Keskon, Lidlin ja S-ryhmän?

Koko Suomen päivittäistavarakaupan myynti kasvoi ennätyksellisen voimakkaasti viime vuonna, kun korona kuritti ravintoloita. Etenkin halpakaupan myynti vauhdittui.

elintarvikekauppa
Sanna Viita myymäläpäällikkö sekä Tiina Vastamäki apulaismyymäläpäällikkö
Oma paistopiste oli Järvenpään Tokmannin vastaus asiakkaiden toiveisiin. Kuvassa myymäläpäällikkö Sanna Viita ja apulaismyymäläpäällikkö Tiina Vastamäki työn touhussa.Antti Lähteenmäki / Yle

Tokmanni rakensi suomalaisten muoviämpärimaniasta mainosbrändin, mutta hiljattain ämpärit ja kodintavara ovat saaneet antaa lisää hyllytilaa ruoalle muutamassa myymälässä.

Järvenpään myymälän hiljattain uudistettu ruokaosasto vetää jo vertoja perinteisille ruokakaupoille. On tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, jogurttia, makkaraa sekä paistopiste uunituoreine leipineen.

Järvenpään Tokmannin päivittäisestä myynnistä noin puolet tulee ruoasta. Tien toisella puolella sijaitsee Citymarket, joka on valittu maailman parhaaksi ruokakaupaksi. Onko kyse kilpailusta?

– No ehkä me kilpailemme ennemmin itsemme kanssa. Haluamme antaa asiakkaillemme niitä tuotteita, joita he meiltä toivovat, myymäläpäällikkö Sanna Viita toteaa.

Tokmanni on myynyt tuoretta ruokaa Järvenpäässä jo pidempään, mutta uudistuksessa muuteltiin hyllyjärjestyksiä, tuotteiden asettelua ja otettiin vastaan asiakkaiden toiveita. Valikoimakin laajeni.

Tokmanni kertoi hiljattain lisänneensä tuoreen ruoan valikoimaa myymäläuudistuksessa Loviisassa (siirryt toiseen palveluun) ja elintarvikevalikoimaa Raisiossa (siirryt toiseen palveluun).

Kauppaketjun lähes 200:sta myymälästä 14 myy tuoretta ruokaa. Osassa niin on tehty alusta alkaen.

Esa Ylitalo
Keravalainen Esa Ylitalo saapui vaimonsa kanssa Järvenpäähän Tokmanniin ruokaostoksille. Ylitalon mielestä ruokakauppaan olisi hyvä saada lisää kilpailijoita.Antti Lähteenmäki / Yle

Ruokakaupan myynti kasvoi ennätyslukemiin

Kun korona kuritti viime vuonna ravintoloita, asiakkaat siirtyivät aiempaa enemmän ruokakauppoihin ja Suomen päivittäistavarakaupan myynti kasvoi ennätyslukemiin.

Myydyn päivittäistavaran määrä kasvoi 6,6 prosenttia vuoden 2019 verrattuna, ilmenee myymälärekisteriä ylläpitävän markkinatutkimusyhtiö Nielsenin laskemista. Niin voimakasta myynnin volyymin nousua ei ole koskaan aiemmin kirjattu Nielsenin yli 40-vuotisessa mittaushistoriassa.

Euroissa mitattuna päivittäistavaramyynnin arvo kasvoi 8,4 prosenttia ja oli viime vuonna yli 20,2 miljardia euroa. Nielsenin mukaan voimakkaampaa arvon kasvua on nähty vain 1980-luvun alussa.

Vilkasta oli etenkin Prismoissa ja Citymarketeissa, mutta niitäkin vauhdikkaammin päivittäistavaran myynti kehittyi Nielsenin mukaan Tokmannilla ja Kokkolan HalpaHallilla.

– Maailmalla nähdyt esimerkit osoittavat, että halpakauppa porskuttaa aina, kun ilmassa on taantuman merkkejä, toteaa päivittäistavarakauppaan perehtynyt tutkija, Nottinghamin yliopiston apulaisprofessori Mikko Hänninen.

Mikko Hänninen apulaisprofessori Nottingham yliopiston kauppakorkeakoulu
Aalto-yliopistolla tohtoriksi väitellyt Mikko Hänninen siirtyi viime vuonna Nottinghamin yliopiston kauppakorkeakouluun apulaisprofessoriksi.Antti Lähteenmäki / Yle

Tokmannilla pyyhkii hyvin, mutta kiinnostaako sitä ruoka?

Tokmannilla onkin takana useampi tuottoisa vuosi. Viime vuonna liikevaihto ylitti miljardin euron rajan ja vertailukelpoinen liikevoittokin kasvoi. Menestys näkyi myös Helsingin pörssissä osakkeen kurssinousuna.

Ketjun tavoitteena on kasvaa noin 20:llä myymälällä seuraavan viiden vuoden sisällä. Voisiko aluevaltaus olla uusien myymälöiden lisäksi ruokakauppa?

Kaupan alaa tutkiva Hänninen näkisi sen luontevana suuntana.

– Kuluttajat hakevat nykyään kauppaa, josta voi saada koko ostoskorin kerralla sen sijaan, että haetaan Tokmannista käyttötavarat ja mennään Prismaan tai Citymarketiin ostamaan ruoat erikseen.

– Ja olihan Tokmannin toimitusjohtaja Mika Rautiainen ennen pitkään Keskolla päivittäistavarakaupan johdossa, Hänninen huomauttaa.

Kaupan kassa, K-market Tammisto.
Päivittäistavaraa ovat esimerkiksi elintarvikkeet, juomat, tupakat, pesuaineet ja arjen hygieniatuotteet ja vessapaperit.Kalevi Rytkölä / Yle

Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) viime vuonna Suomen hypermarkettien ja tavaratalojen liikevaihtoa lisäsi kaikkein eniten nimenomaan elintarvikkeiden myynti.

Hänninen uskoo, että hyvä vuosi voisi lisätä useammankin toimijan kiinnostusta.

– Uskon, että on monia toimijoita, jotka haluavat tulla ruokakaupan pariin, etenkin ruoan verkkokauppaan, Hänninen toteaa.

– En usko, että tulevaisuudessa puhutaan enää hyper- ja supermarketeista vaan lähemmäs ihmistä tulevista konsepteista.

Toimitusjohtaja toppuuttelee

Tokmanni on kuitenkin pieni toimija päivittäistavarakaupan jättien rinnalla. Sen siivu päivittäistavaramarkkinasta oli viime vuonna (siirryt toiseen palveluun) 3,2 prosenttia.

Ruoka ei myöskään ole Tokmannin pääasiallinen mielenkiinnon kohde, toppuuttelee toimitusjohtaja Mika Rautiainen.

– Elintarvikkeet ovat osa asiakaspalvelua ja niiden myynti on kehittynyt hyvin muiden tuotteiden ohella viime vuosina. Mutta Tokmanni ei ole muuttumassa ruokakaupaksi.

– Ruoka ei ole kategoria, jossa tavoittelisimme ykkössijaa Suomessa, Rautiainen toteaa.

Tokmannin toimitusjohtaja Mika Rautiainen.
Tokmannin kiikareissa siintää ennemmin käyttötavaran, pihatuotteiden ja vaatteiden markkinat kuin elintarvikkeet toimitusjohtaja Mika Rautiaisen mukaan.Ari Ranta

Miksi uusia kilpailijoita ei ole tullut?

Mutta mistä ruokakaupan jäteille löytyisi haastaja?

Suurin on vuodesta toiseen S-ryhmä. Viime vuonna sen markkinaosuus oli 46 prosenttia. Keskon siivu oli 36,9 prosenttia ja Lidl-kauppaketjun hienoisesti laskenut markkinaosuus 9,5 prosenttia.

Lidlin Suomeen rantautumisesta on jo yli 21 vuotta eikä sen jälkeen isoja S- ja K-ketjujen haastajia ole näkynyt.

Kilpailun vähäisyyttä saattaa selittää se, että tuoreella ruoalla menestyminen ei ole halpaa tai helppoa.

– Kylmätila on aina kallista ja päiväystuotteissa tilaamisen on oltava hallussa, toteaa Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.

Ruokakaupassa katteet ovat Luodon mukaan varsin ohuet, mutta tilausvolyymit isoja. Siihen alan toimintalogiikka perustuu.

– Jos ei osaa hoitaa tavaravirtaa, saattaa kate mennä hävikin kautta ulos. Siinä tarvitaan tietynlaista osaamista, Luoto sanoo.

Myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Jarno Sukasella on arvio ainakin yhdestä syystä ruokakaupan keskittymiselle.

– Yksi vaikuttava tekijä voi olla se, että Suomi on laaja ja harvaan asuttu maa. Jotta toiminta olisi tehokasta, vaaditaan iso yrityskoko, Sukanen toteaa.

Lilian Mwangi ja Rami Lehtimäki
Suomen Ruokakauppaa hallitsee S-ryhmä, joskin sen markkinaosuus on laskenut hieman kahden viime vuoden aikana. Kuvassa Lilian Mwangi ja Rami Lehtimäki ruokaostoksilla Järvenpään Tokmannissa.Antti Lähteenmäki / Yle

Vaikka Tokmanni ei itse ole ruokakaupan tonttia havittelemassa, toimitusjohtaja Mika Rautiainen näkee verkon ehkä vielä muuttavan keskittyneen alan asetelmia.

– En näe, että tilanne olisi täysin mahdoton uusille kilpailijoille, Rautiainen sanoo viitaten verkkokaupan suosion kasvuun.

– Tilanne voi hyvinkin olla muuttumassa ruoan verkkokaupan myötä. Silloin kilpailussa pärjäävät ne, joiden logistiikka ja toimitus ovat tehokkaampia kuin muiden, Rautiainen pohtii.

Lue lisää:

Tokmanni paransi kannattavuuttaan ja nostaa osinkoa, peliyhtiö Remedy kaksinkertaisti tuloksensa

Yritykset koronakriisissä: Kun korona iski, Tokmannin toimitusjohtaja valvoi öitä, mutta nyt halpakauppa tekee miljoonatulosta ja palkkaa lisää työvoimaa

Edes Amazon ei Verkkokauppa.comia pelota: Toimitusjohtaja kertoo, miten myynti seuraavaksi kaksinkertaistetaan

Lue seuraavaksi