1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. teatteritaide

Koronarajoitukset hankaloittavat teattereiden toimintaa Etelä-Savossa – "aikataulut on heittänyt häränpyllyä niin monta kertaa, ettei itsekään pysy mukana"

Viime kuukausina Etelä-Savossa pahentuneen koroanvirustilanteen vuoksi on teattereissa jouduttu perumaan ja siirtämään näytöksiä sekä esittämään tuotantoja suunniteltua pienemmille yleisöille.

teatteritaide
 Mikkelin teatteri värjättynä oranssiksi. 25.11. vietettiin YK:n kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää, jonka aikana eri puolilla maailmaa rakennuksia valaistaan kampanjan tunnusvärillä oranssilla.
Juho Liukkonen / Yle

Teatterit elävät Etelä-Savossa haasteellista aikaa. Viime kuukausina on nähty, kuinka koronaviruksen alueellisen tilanteen pahetessa teatterit ovat joutuneet useasti sulkemaan ovensa, siirtämään näytöksiään tai rajoittamaan yleisömääriään.

Esimerkiksi tänään perjantaina Itä-Suomen aluehallintovirasto kielsi Essoten ja Sosterin alueella kaikki kokoontumiset, joihin osallistuu yli kuusi henkeä. Rajoitus alkaa ensi viikon maanantaina ja jatkuu aina maaliskuun loppuun saakka.

Käytännössä näillä kokoontumisrajoituksilla ei teattereiden ole mahdollista järjestää näytöksiä.

Savonlinnan teatterista kerrotaan, että koronan kanssa on "opittu elämään".

– Ei me tälle mahdeta mitään, ja tämä koskettaa kaikkia. Onhan tämä silti turhauttavaa. Koska jos ei ole esitystoimintaa, niin teatteria ei ole olemassa, Savonlinnan teatterin teatterinjohtaja Jouni Rissanen pohtii.

Rajoitukset kuormittavat henkisesti

Rissanen kertoo, että epävarmuus näkyy väsymyksenä ja uupumuksena.

– Kun me harjoitellaan teosta, niin näyttelijät eivät tiedä, milloin esitys on ensi-illassa. Normaaliolosuhteissa harjoitusaika on 6–8 viikkoa ja silloin maali on aina näkyvissä.

Henkisestä kuormituksesta kerrotaan myös Mikkelin teatterista.

– Me suunnitellaan, harjoitellaan, ohjataan ja esitetään töitä isolle yleisölle. Kun yleisö pienenee, sillä on negatiivinen, psykologinen vaikutus, Mikkelin teatterin johtaja Aleksander Anria kuvailee.

– Pienelle yleisölle esitettäessä näyttelijä ei saa vastaavaa reaktiota salista, vaikka olisi kuinka mahtava ja mukava yleisö salissa. Hän ei vain saa sitä energistä palautetta.

Yleisömäärien pienentymisellä on myös taloudelliset vaikutuksensa. Käytännössä Mikkelin ja Savonlinnan teatterit ovat pystyneet jatkamaan toimintaansa avustusten ja valtion maksamien menetettyjen lipputulokompensaatioiden avulla.

Ilman näitä tilanne voisi olla huomattavasti hankalampi.

– Me olisimme konkurssissa silloin, Anria huokaa.

Aikataulut menevät alati uusiksi

Korona-aika on pistänyt myös teattereiden tuotantokalenterit sekaisin. Ei ole tavatonta, että rajoitusten vuoksi joudutaan sovittamaan uusiksi valmistuneiden ja tulevien näytelmien esitysaikatauluja.

Ilman jatkuvaa suunnittelua edessä olisi väistämättä pullonkaula. Toisaalta, epävarmuus voi vaikuttaa esitysten laatuun jo nytkin.

– Se on sama kuin yrittäisit opetella neljää runoa samanaikaisesti. Jos aikaisemmin olet opetellut yhtä runoa kerralla, niin nyt sinun täytyy ottaa säkeistö yhdestä runosta ja toinen säkeistö toisesta runosta. Myöhemmin sinun tulisi kyetä muistamaan runot toisistaan erilliseksi, Anria kuvailee.

Anria kertoo kuulleensa tapauksista, joissa liki valmiita tuotantoja onkin jouduttu heittämään roskiin rajoitusten vuoksi. Anria korostaa, että heillä ei olisi varaa tähän.

– Me olemme pohtineet, että vaikka olisi kuinka pieni ja marginaali yleisömäärä, niin jokainen näytelmä ensi-illan jälkeen pyritään esittämään muutaman kerran.

Savonlinnassakin lähdetään siitä, että kaikki tuotannot pyritään toteuttamaan vaikeuksista huolimatta.

– Aikataulut on heittänyt häränpyllyä jo niin monta kertaa, ettei itsekään pysy mukana. Koronaepidemia on niin syklistä, että me joudutaan tekemään viikoittain suunnitelmia ja elämään suunnitelman kanssa siihen asti kunnes tiedetään suositusten ja rajoitusten pituus, Rissanen kertoo.

"Tunnelin päässä on valoa"

Vaikka teattereiden ovet menisivät rajoitusten vuoksi kiinni, harjoittelut jatkuvat aina kun tilanne sen sallii.

– Harjoituksia pystyy tekemään sekavassakin tilanteessa. Välillä kuitenkin miettii, että pitäisikö laittaa teatteri kerralla puoleksi vuodeksi säppiin ja rauhoittaa tilanne, Rissanen pohtii.

– Toisaalta se ei ole teatterin tarkoitus ja luonne. Teatterin tarkoitus on olla avoin taidelaitos yleisölle

Molemmat teatterinjohtajat suhtautuvat luottavaisin mielin kuitenkin tulevaisuuteen. Jossain vaiheessa esitysten on jatkuttava.

– Isoin uhkakuva on, että vaikka rajoitukset loppuisi ja rokotukset saadaan, niin jonkinnäköinen turvaväli jäisi katsomoon. Sehän leikkaisi yleisömääriä heti. Sen kanssa pitäisi pystyä sitten elämään, Rissanen miettii.

– Vaikka tilanne on vaikea ja haasteellinen, niin me pääsemme tämän tilanteen ylitse jossakin vaiheessa. Siitä minä pidän itse kiinni. Tunnelin päässä on valoa ja pyydän kaikkia olemaan kärsivällisiä. Jos tuemme toinen toisiamme, niin kyllä me pääsemme tämän tilanteen ylitse, Anria vetoaa.

Lue seuraavaksi