1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Luovutetut sukusolut

"Päätin jo teini-ikäisenä, että lahjoitan sukusolujani heti kun voin", kertoo luovuttaja – HUS: Sukusoluja tarvitaan kipeästi lisää

Hedelmöityshoitoon on tällä hetkellä melkein vuoden mittainen jono.

Luovutetut sukusolut
Sukusolukapselia nostetaan kylmätankista.
Lain mukaan yhden luovuttajan sukusoluja voi antaa enintään viidelle perheelle. Kuvituskuva.Niko Mannonen / Yle

– Tuolla voi olla nollasta kymmeneen lasta, joiden alkuun saamisessa olen ollut mukana, miettii helsinkiläinen Nina, joka on luovuttanut munasolujaan kaksi kertaa.

Käytämme tässä jutussa hänestä pelkkää etunimeä hänen toiveestaan ja asian yksityisyyden vuoksi.

Nina luovutti munasolujaan Väestöliiton kautta vuoden välein parikymmentä vuotta sitten. Nina oli tuolloin alle kolmekymppinen ja hänellä oli jo oma yksivuotias lapsi. Ninan puolisokaan ei vastustanut lahjaluovutusta.

Nina oli tutustunut 16–17-vuotiaana ensimmäisen kerran sukusolujen lahjoittamiseen lapsettomuudesta kärsivien auttamiseksi. Hän päätti jo tuolloin, että aikoo luovuttaa heti, kun se on mahdollista.

Kokemukset ovat olleet hänestä ihan hyvät. Ensimmäisestä luovutuksesta ei tullut mitään oireita, toisella kerralla oli vähän mielialan vaihtelua. Hän kuitenkin myöntää, ettei etukäteen annettava hormonihoito ollut elämän tähtihetkiä, kun piti pistää itseä parin viikon ajan päivittäin vatsaan. Lisäksi luovuttamiseen liittyy riskejä.

– En kokenut luovuttamista epämiellyttävänä, enkä tuntenut erityistä kipua. Selvisin molemmilla kerroilla yhden päivän sairauslomalla. Kokemukset ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Joillakin voi olla koviakin kipuja, kun munasolut kerätään, Nina sanoo.

Ninan kohdalla kaikki sujui hyvin. Hän kuitenkin kehottaa miettimään tarkkaan, miksi haluaa luovuttaa, ja tiedostamaan myös mahdolliset riskit.

– On hyvä keskustella asiantuntijoiden kanssa, mitä tämä tarkoittaa, mitä riskejä tässä on, miten näitä soluja käytetään tai kuinka monelle niitä menee.

Nykyisen lain mukaan yhden luovuttajan sukusoluilla voi auttaa korkeintaan viittä perhettä.

– Minulle kerrottiin, että lahjoitettuja soluja käytettään enintään kahdelle perheelle. Osa niistä jätettiin säilöön, että molemmilla perheillä oli mahdollista saada halutessaan biologiset sisarukset, Nina kertoo.

Uusia luovuttajia tarvitaan lisää

Luovutetuilla sukusoluilla on tehty pitkään hoitoja yksityisellä puolella, mutta julkisessa terveydenhuollossa hoidot aloitettiin uudelleen vasta viime vuonna. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä alettiin kerätä lahjasiittiöitä ja -munasoluja marraskuussa 2019.

Alkuun luovuttajia tuli mukavasti, mutta nyt heistä on pulaa. HUSin lisääntymislääketieteen yksikkö etsii jatkuvasti lisää sopivia luovuttajia.

– Suurin pula on siittiöistä. Myös munasoluille on tarve, sillä jonossa on kymmeniä niitä tarvitsevia potilaita, sanooosastonylilääkäri Hanna Savolainen-Peltonen HUSin lisääntymislääketieteen yksiköstä.

Sama ilmiö on näkynyt HUSin sukusolupankissa sekä kaikissa sukusoluja keräävissä sairaanhoitopiireissä ympäri Suomen. Luovuttajien määrä hiipui viime syksynä, osittain ehkä koronaviruspandemian vuoksi.

Viime vuonna HUSissa saatiin sekä siittiöiden että munasolujen luovuttajia kumpiakin noin 20–30. Tämän vuoden tammikuun tilanteen mukaan lahjoitettuja siittiöitä riittää korkeintaan 70 prosentille ja munasoluja 50 prosentille niitä tarvitsevista.

Vuonna 2020 luovutetuilla soluilla tehtyjen inseminaatiohoitojen osuus oli HUSissa kymmenen prosenttia kaikista inseminaatiohoidoista. Koeputkihedelmöityshoidoista osuus oli alle kymmenen prosenttia.

Savolainen-Peltonen muistuttaa, että naisen munasolujen määrä ja laatu laskee iän myötä, jolloin hoitotulos on huonompi ja keskenmenoriski suurempi.

– Naisen ikä on kriittinen tekijä. Julkisessa terveydenhuollossa toteutetun hedelmöityshoidon onnistumisen todennäköisyyden on oltava riittävän suuri, vähintään kymmenen prosenttia.

Julkisella puolella naisen yläikäraja hedelmöityshoidoissa on 40 vuotta. Yksityisellä puolella joustoa on enemmän, kun hoidot toteutetaan pääasiassa asiakkaan omalla kustannuksella.

– Munasolukeräykseen liittyy pieni, alle yhden prosentin komplikaatioriski. Neulanpisto voi esimerkiksi aiheuttaa verenvuotoa emättimestä tai hyvin harvoin vuotoa vatsaonteloon, Savolainen-Peltonen sanoo.

Savolainen-Peltosen mukaan toinen harvinainen komplikaatio on munasarjojen hyperstimulaatio-oireyhtymä (siirryt toiseen palveluun). Sen uhatessa munasoluluovuttajan hoito tavallisesti keskeytetään.

Lapsi saa täysi-ikäisenä halutessaan luovuttajan tiedot

Nykyisen lain mukaan syntyvällä lapsella on oikeus tietää biologisesta taustastaan eli luovuttajasta. Hän saa 18 vuotta täytettyään halutessaan hoitojen antajalta tiedot hoitosuostumuksesta ja luovuttajatunnuksesta eli luovuttajan henkilöllisyydestä.

Nina teki omat luovutuksensa aiemman lain voimassa ollessa. Sen mukaan luovuttaja sai itse päättää, antaako suostumuksensa tietojen luovuttamiseen.

– Harkitsin asiaa, mutta päädyin kieltämään tietojen luovuttamisen. Aloin miettiä jos joku kokeekin, että olen hylännyt hänet tai vastaavaa. En koe olevani minkäänlainen biologinen vanhempi. Olen luovuttanut sukusolujani ja perimää, mutta en ole synnyttänyt tai kasvattanut lasta, Nina sanoo.

Nina kokee olevansa muiden luovuttajien tapaan mahdollistaja, ei vanhempi. Hänestä lapsesta alusta asti arjessa huolehtineet ihmiset ovat lapsen vanhempia.

Todennäköisesti Nina olisi kuitenkin luovuttanut myös nykyisen lainsäädännön aikana, vaikka henkilöllisyys tulisi lapsen tietoon.

HUSin lahjasukusoluhoitoihin hyväksytyt lähetteet vuonna 2020. Lapsettomuushoitoja lahjoitetuilla sukusoluilla tarvitsevat ovat HUSissa uusi potilasryhmä, jolle on rakennettu sopivaa hoitopolkua koko viime vuoden ajan.
HUSin lahjasukusoluhoitoihin hyväksytyt lähetteet vuonna 2020. Lapsettomuushoitoja lahjoitetuilla sukusoluilla tarvitsevat ovat HUSissa uusi potilasryhmä, jolle on rakennettu sopivaa hoitopolkua koko viime vuoden ajan.Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS

Hoitoon joutuu jonottamaan kuukausia

Lahjasukusoluilla tehtävät lapsettomuushoidot eivät kuulu hoitotakuun piiriin, joten hoitoon pääseminen vie aikaa.

HUSissa jono arviointikäynnille on tällä hetkellä melkein vuoden pituinen, 8–10 kuukautta. Hoitopäätös sen sijaan voidaan tällä hetkellä tehdä 2–3 kuukauden kuluessa arviointikäynnistä.

– Osa hoitoihimme hyväksytyistä odottaa vielä ensikäyntiä tai sopivaa luovuttajaa. Hoidon lopullinen ajoitus riippuu ensisijaisesti lahjasukusolujen saatavuudesta, Savolainen-Peltonen sanoo.

Ensimmäiset inseminaatiot luovutetuilla siittiöillä tehtiin toukokuussa 2020. Inseminaatiolla tarkoitetaan siittiöiden viemistä tulevan äidin kohtuun sopivassa kuukautiskierron vaiheessa. Hoidot luovutetuilla munasoluilla aloitettiin jo helmikuussa 2020, mutta ne olivat tauolla maaliskuusta elokuuhun koronavirusepidemian vuoksi.

Vuonna 2020 HUSissa hyväksyttiin 338 lähetettä lapsettomuushoitoihin lahjasukusoluilla. Lahjasiittiöillä tehtäviin hoitoihin lähetteitä hyväksyttiin yksin lasta haluavilta naisilta 143, naispareilta 83 ja nais-miespareilta 34. Lahjamunasoluhoitoihin lähetteitä hyväksyttiin 76.

Lue myös:

Pauliina Orrensuo koki 14 keskenmenoa, ja aina terveydenhuollossa siihen ei osattu suhtautua: "He puhuvat raskausmateriaalista, joka pitää siivota"

Keskenmeno voi selittyä kehon immuunipuolustuksen hyökkäyksellä tai kohdun bakteereilla – lapsettomuuslääkäri Hanna Hautamäki tutkii asiaa ensimmästä kertaa maailmassa

Julkisen hedelmöityshoidon ensimmäiset lahjasolulapset ovat syntyneet– Yllättävän moni sukusolujen lahjoittajista oli nuori, joka ei halua omia lapsia

Tutkimus: Nopein uimari ei hedelmöitäkään munasolua – naisen elimistö suosii geneettisesti yhteensopivan miehen siittiöitä

Lapsettomuuden taustalla on usein sopivan kumppanin puute – tuore tutkimus kertoo pariutumisen vaikeudesta

Kuinka mies tekee lapsia, kirjoitti sinkku Joonas Pesonen, 28, hakukoneeseen – tämä juttu kertoo kaipuusta isäksi

Naisparien ja itsellisten naisten hedelmöityshoidot käynnistyvät hiljalleen yliopistosairaaloissa – julkisella puolella hoidettiin aiemmin vain heteropareja

"Lapsettomuutta sureva suree jotain, mitä ei ole koskaan ollut" – Savonlinnaan perustetaan oma muistopaikka lapsettomuutta sureville

Monirakkulainen munasarjaoireyhtymä heikentää naisten elämänlaatua pitkään, aina vaihdevuosiin saakka – riski sairastua masennukseen kasvaa

Heikki Hiilamon kolumni: Kenen lapsi saa syntyä?

Lue seuraavaksi