1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ikääntyneet

Ikääntyneen ihmisen tilanteesta tehtiin viime vuonna 12 000 ilmoitusta – silti huoli-ilmoitus tunnetaan edelleen turhan huonosti

Koronatilanne on todennäköisesti lisännyt ilmoitusten tekemistä ikääntyneistä.

ikääntyneet
Vanhus rollaattorin kanssa
Huoli- Ilmoituksen tekemisen perusteeksi riittää huoli ikääntyneestä henkilöstä. Kuvituskuva.Henrietta Hassinen / Yle

Viime vuonna Suomessa tehtiin yli 12 000 huoli-ilmoitusta ikääntyneen ihmisen tilanteesta. Poikkeuksellisen paljon väestömäärään nähden ilmoituksia tehtiin Pohjois-Suomessa.

Kaiken kaikkiaan huoli-ilmoitus tunnetaan Suomessa vielä turhan huonosti, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Minna-Liisa Luoma.

– Tavoitteenamme on, että huoli-ilmoitus otettaisiin kaikkialla käyttöön yhtä hyvin kuin lastensuojeluilmoitus. Pyrimme kehittämään huoli-ilmoitukseen samanlaista, yhdenmukaista kirjausmenetelmää, Luoma sanoo.

Huoli-ilmoituksen on voinut Suomessa tehdä kuka tahansa anonyymisti puhelimitse tai netissä vuodesta 2013 alkaen. Ilmoituksen tekemisen perusteeksi riittää huoli ikääntyneestä henkilöstä. Kunnan sosiaalitoimen viranomaisilla on velvollisuus tutkia jokainen huoli-ilmoitus.

Ilmoitusten kokonaismääristä ei ole olemassa viime vuotta vanhempia tilastoja, mutta Luoma arvioi niiden tekemisen lisääntyneen viime vuosina: asia on pikkuhiljaa tulossa suomalaisille tutummaksi.

Luoma uskoo koronatilanteen lisänneen huoli-ilmoitusten tekemistä merkittävästi.

– Ikääntyneiden luona ei ole saatu kyläiltyä normaaliin tapaan, joten omaisten huoli on kasvanut.

Arjessa pärjääminen huolettaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on hiljattain tutkittu ensimmäistä kertaa myös huoli-ilmoitusten sisältöjä. Viime vuoden ilmoituksissa korostuivat arjessa pärjäämättömyys, toimintakyvyn lasku, itsestä huolehtimisen vaikeudet sekä riittämätön avunsaanti.

Muita huolenaiheita olivat asumisolosuhteet, muistisairaus, päihteiden käyttö, palvelujen tarve, kaltoinkohtelu sekä taloudelliset ongelmat, joiden epäiltiin johtuvan esimerkiksi taloudellisesta hyväksikäytöstä. Moni huoli-ilmoituksen tekijä murehtii sitä, että ikääntynyt ei ymmärrä itse hakea apua.

– Myös ikääntyneiden yksinäisyydestä ja mielenterveydestä ollaan huolissaan. Korona-aika on todennäköisesti lisännyt näitäkin huolia, Luoma pohtii.

Kotihoitoa tai laitospaikan etsintää

Se, mitä huoli-ilmoituksen tekemisestä konkreettisesti seuraa, riippuu huoli-ilmoituksen sisällöstä. Myös kuntien toimintatavoissa saattaa olla eroja.

Esimerkiksi Vantaalla huoli-ilmoitukset tehdään seniorineuvontaan, josta asia annetaan hoidettavaksi vanhuspalvelun ja sosiaalitoimen viranomaisille. Ne tekevät palvelutarpeen arvioinnin eli selvittävät, mitä asialle on tehtävissä, kokoavat verkoston ja pyrkivät järjestämään ikääntyneelle apua, kertoo Suvanto ry:n vanhempi suunnittelija Päivi Helakallio.

Suvannon toiminnan tarkoituksena on ikääntyneiden luottamuksellisissa suhteissa tapahtuvan kaltoinkohtelun ja väkivallan ehkäiseminen.

Tyypillinen huoli-ilmoituksen seuraus voi Helakallion mukaan olla esimerkiksi se, että ikääntyneelle hankitaan kotihoidon palveluita. Jos vanhus ei pärjää enää kotona, hänelle etsitään laitospaikka. Mikäli ikääntyneellä on omaisia, he usein osallistuvat prosessiin.

Lue seuraavaksi