1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntavaalit

Analyysi: THL:n pelottava arvio jopa yli 11 000 päivittäisestä tartunnasta sai puolueet lykkäämään vaaleja vastentahtoisesti

Puolueiden ja oikeusministeriön vaaliosaston välejä voi kutsua vähintään nihkeiksi, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman.

kuntavaalit
äänestyskopin pystyttäminen
Äänestyspaikkaa kootaan Helsingissä keväällä 2019. Kuvituskuva.Antti Haanpää / Yle

Järjestääkö vaalit vai siirtääkö tuonnemmaksi?

Koronapandemian keskellä useat maat ovat joutuneet saman kysymyksen eteen, hieman erilaisina aikoina ja erilaisissa epidemiatilanteissa.

International Institute for Democracy and Electoral Assistance -järjestön mukaan 75 kansalliset tai alueelliset vaalit on maapallolla siirretty koronan vuoksi (siirryt toiseen palveluun). Mutta vastaavasti 105 vaalit on pidetty, joista osa myös alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.

Suomessa päädyttiin siirtoon. Oikeusministeriö kertoi tänään, että kuntavaalit siirretään pidettäväksi sunnuntaina 13. kesäkuuta. Parlamentaarinen vaalityöryhmä, jossa istuvat eduskuntapuolueiden puoluesihteerit, ja joka yhdessä oikeusministeriön virkamiesten kanssa vaaleja valmistelee, päätyi ratkaisuun aamupäivällä. Pohjalla oli oikeusministeriön virkamiesten eilen tekemä esitys.

Päätös ei ollut yksimielinen, sillä perussuomalaiset vastusti siirtoa.

Eilisissä tapaamisessa asetelma oli kuitenkin muuttunut. Oikeusministeriö esitti vaalien siirtämistä ja Henriksson teki esityksen kesäkuisista vaaleista. Tämä tiettävästi yllätti puoluesihteerit.

Vielä lokakuussa oikeusministeriö tiedotti, että kevään vaalit pidettäisiin ajallaan (siirryt toiseen palveluun). Ministeriön mukaan ne ”suunnitellaan turvallisiksi koronatilanteesta huolimatta”.

Tämä oli suunnitelma viime päiviin saakka. Tässä ymmärryksessä päättyi myös viikko sitten puoluesihteerien ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) tapaaminen.

Eilisissä tapaamisessa asetelma oli kuitenkin muuttunut. Oikeusministeriö esitti vaalien siirtämistä ja Henriksson teki esityksen kesäkuisista vaaleista. Tämä tiettävästi yllätti puoluesihteerit.

Oikeusministeriö perusti esityksensä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilannekuvaan, joka pantiin jakoon myös puolueille. THL:n arvio vaalien terveysturvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä on muuttunut selvästi vakavammaksi helmikuun jälkeen.

Yhtäältä demokraattisessa järjestelmässä vaalit tulee järjestää ajallaan. Ennakoitavuus ja kansalaisten luottamus siihen, ettei vaaleja noin vain siirretä, on tärkeä arvo. Toisaalta äänestäminen on keskeinen poliittinen oikeus, jonka toteutumista hallinnon on paitsi turvattava myös edistettävä.

THL arvioi, että epidemiatilanne voi olla suunniteltuna vaalipäivänä 18. huhtikuuta niin vakava, että se aiheuttaisi ”tuntuvan riskin vaalien terveysturvallisuudelle”. Mikäli tartuntojen kasvuvauhti jatkuisi, päivittäinen tapausmäärä Suomessa voisi alkuperäisenä vaalipäivänä eli 18. huhtikuuta olla THL:n mukaan jopa 2 600 ja 11 200 välillä.

Oikeusministeriön mukaan on vaikeaa perustella sitä, että vaalipaikoille voisi kokoontua, jos muutoin viestitään tarpeesta pysyä kotona.

Ministeriön pohdinta ilmentää sitä jännitettä, joka vaalien toteuttamiseen liittyy: Yhtäältä demokraattisessa järjestelmässä vaalit tulee järjestää ajallaan. Ennakoitavuus ja kansalaisten luottamus siihen, ettei vaaleja noin vain siirretä, on tärkeä arvo.

Toisaalta äänestäminen on keskeinen poliittinen oikeus, jonka toteutumista hallinnon on paitsi turvattava myös edistettävä.

– Riski äänestysaktiivisuuden laskulle ja vaalien uskottavuudelle on näissä oloissa todellinen, oikeusministeriö summasi tiedotteessaan (siirryt toiseen palveluun).

Nämä luvut saivat lopulta myös kahdeksan puoluetta yhdeksästä kannattamaan vaalien siirtämistä.

Taustakeskusteluissa puoluesihteerit niin hallitus- kuin oppositiopuolueista ovat arvostelleet oikeusministeriön virkamiehiä.

Vaikka lähes kaikki puolueet lopulta hyväksyivät ministeriön esityksen enemmän tai vähemmän vastentahtoisesti, on sosiaalinen media täyttynyt poliitikkojen haukuista oikeusministeriön ja myös ministeri Henrikssonin suuntaan.

Pohjalla on jo pidempään kytenyt jännite. Useissa puolueissa katsotaan, että siirto oli pakko hyväksyä, sillä oikeusministeriö on epäonnistunut tehtävässään järjestää vaalit poikkeuksellisena aikana. Taustakeskusteluissa puoluesihteerit niin hallitus- kuin oppositiopuolueista ovat arvostelleet oikeusministeriön virkamiehiä ja erityisesti vaalijohtaja Arto Jääskeläistä.

Vaalityöryhmä on istunut vuoden päivät. Puoluesihteerien mukaan heille on vakuuteltu jatkuvasti järjestelyjen olevan hyvässä mallissa. Yhtäkkiä helmikuussa viesti muuttuikin. Tuolloin virkamiehet väläyttivät vaalien siirtämistä.

Vaalilain muutoksia vaativia keinoja, kuten ennakkoäänestysajan pidentämistä tai kirjeäänestyksen ulottamista ulkosuomalaisista myös kotimaassa asuviin, olisi pitänyt edistää jo viime syksynä.

Puolueiden kokemus on ollut, että ehdotuksia erilaisista uusista ja ”luovemmista” tavoista mahdollistaa äänestäminen pandemian keskellä ei ole otettu vakavissaan. Lopulta onkin todettu, että on jo liian myöhäistä.

Tutkija Hanna Wass arvioi Ylen Jaa, ei, tyhjiä, poissa -podcastin haastattelussa, että vaalilain muutoksia vaativia keinoja, kuten ennakkoäänestysajan pidentämistä tai kirjeäänestyksen ulottamista ulkosuomalaisista myös kotimaassa asuviin, olisi pitänyt edistää jo viime syksynä.

– Sen sijaan yritettiin pärjätä pikemminkin teknisluontoisemmilla erityisjärjestelyillä, Wass arvioi.

Syy löytyy tutkijan mukaan siitä, että suomalainen vaalilainsäädäntö on tarkkaan varjeltu kokonaisuus.

– Suosisivatko muutokset joitain äänestäjäryhmiä tai puolueita toisten kustannuksella? Millainen vaikutus asialla olisi poliittisiin voimasuhteisiin?

Nyt tehty ratkaisu on kompromissi – eikä yksimielinen sellainen. Tämä voi ruokkia pahimmillaan turhia spekulaatioita ja salaliittoteorioita.

Kalkkiviivoilla syntynyt ratkaisu herättää kysymyksen siitä, toimiiko demokratian kruununjalokivi eli vaalijärjestelmä kriisioloissa.

Oikeusministeriöllä onkin nyt korjattavanaan kahdenlainen epäluottamus.

Ensimmäisenä sen olisi osoitettava kansalaisille, että kaikki voitava tehdään, jotta yllätyksiä ei tapahdu uudelleen. Tähän mennessä viestintä vaaleista ja niiden turvallisesta järjestämisestä on ollut niukahkoa. Mittarit ja arviot eivät ole olleet kansalaisille selviä.

Nyt on kerrottava julkisesti, mitä tähän mennessä on tehty ja mitä vielä aiotaan tehdä. On käytävä keskustelua siitä, missä epäonnistuttiin ja millaisia korjausliikkeitä tehdään. Mitä mittareita seurataan, mitä päätöksenteossa punnitaan.

Erityisen tärkeää tämä on siksi, että nyt tehty ratkaisu on kompromissi – eikä yksimielinen sellainen. Tämä puolestaan voi ruokkia pahimmillaan turhia spekulaatioita ja salaliittoteorioita, mikä on äärimmäisen vaarallista.

Samaan aikaan oikeusministeriön vaaliosaston ja puolueiden olisi pikimmiten saatava helpotusta nihkeisiin väleihinsä. Ei voi olla niin, että kaksi vaalien kannalta tärkeää instituutiota suhtautuvat toisiinsa epäluuloisesti.

Vaikka kuntavaalit siis siirtyvät, on vaalien valmisteluista puhuttava sitäkin aktiivisemmin.

Voit keskustella aiheesta huomiseen sunnuntaihin 7.3. klo 23 saakka.

Juttua on täydennetty klo 20.35.

Lue myös:

Halla-aho: Jos vaalien siirto johtuu siitä, ettei järjestelyihin ole ryhdytty, oikeusministerin kannattaisi tehdä henkilökohtaiset johtopäätökset

Henriksson: THL:n mukaan tartuntamäärät huhtikuussa jopa 11 200 – Yle seurasi tiedotustilaisuutta kuntavaalien siirtämisestä

Oikeusministeriö: Kuntavaalit siirtyvät kesäkuulle, ennakkoäänestys pitenee kahteen viikkoon

Lue seuraavaksi