1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Meluyliherkkyys

Naapureiden ja tieliikenteen melu häiritsevät suomalaisten unta ja oleilua

Melun häiritsevyyteen vaikuttavat esimerkiksi meluherkkyys ja asenne melun aiheuttajaa kohtaan.

Meluyliherkkyys
Kerrostalo.
Naapureiden aiheuttama melu voidaan kokea hyvin häiritseväksi, vaikka äänenpainetaso olisi pieni ja normaaleihin elämisen ääniin luokiteltava.Tiina Jutila / Yle

Tieliikenteen ja lähinaapureiden aiheuttama melu häiritsevät ihmisten oleskelua ja unta muuta ympäristömelua yleisemmin, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta selvityksestä.

Vastaajista 4,8 prosenttia koki tieliikennemelun arjessaan hyvin häiritseväksi ja lähes yhtä moni, 4,5 prosenttia, sanoi näin lähinaapureiden aiheuttamasta melusta.

THL:n erikoistutkija Anu Turunen huomauttaa tiedotteessa, että tieliikennemelun haitat on yhteiskunnassa tiedostettu.

– Vastedes myös naapuruston aiheuttaman melun haitat on syytä huomioida yhtenä tärkeänä ympäristömelun lähteenä, hän sanoo.

Muut tutkimuksessa mainitut ympäristömelun aiheuttajat olivat lento-, rautatie- ja raitiovaunuliikenne, satamat ja teollisuus sekä lähinaapureita kaukaisempi naapurusto.

Meluherkkyydellä suuri merkitys

Selvityksen perusteella noin viidennes suomalaisista luokittelee itsensä meluherkäksi. Meluherkkyys vaikuttaa siihen, miten herkästi ja voimakkaasti ihminen reagoi meluun.

Selvityksessä vastaajan meluherkkyys vaikutti määrittävän eniten siihen, koettiinko ympäristömelu häiritseväksi. Itsensä meluherkiksi määrittelevät kertoivat kolme kertaa muita yleisemmin, että tieliikennemelu ja lähinaapureiden melu häiritsee omaa oleskelua. Samoin unen häiriintyminen tieliikennemelusta oli meluherkillä miltei viisi kertaa yleisempää.

Turusen mukaan melukokemukseen vaikuttavat paitsi äänen fysikaaliset ominaisuudet ja altistumistilanne myös yksilön ominaisuudet, kuten meluherkkyys ja asenne äänilähdettä kohtaan.

– Esimerkiksi naapureiden aiheuttama melu voidaan kokea hyvin häiritseväksi, vaikka äänenpainetaso olisi pieni ja normaaleihin elämisen ääniin luokiteltava, Turunen kuvailee.

Selvityksessä käytettiin THL:n vuonna 2015 keräämää ja koko maan kattavaa kyselyaineistoa Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta, jota nykyään tehdään nimellä FinSote. Kyselyyn vastasi noin 20 000 ihmistä.

Lue myös:

Ärsyttäisikö sinua nukkua tässä kolinassa? Anita Roikola kärsii liikennemelusta kuten sadattuhannet suomalaiset

Sietämättömän metelin tuoja vai uinuvan kaupungin pelastaja? Lupansa menettänyt kiihdytysrata kuumentaa tunteita Kauhavalla

Lue seuraavaksi