1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lastensuojelu

Lyömistä, potkimista, tavaroilla heittelemistä – tätä on koulukotien arki: "Välillä pitää miettiä, että on riittävästi fyysistä voimaa, kuten miehiä, töissä"

Lasten ja nuorten väkivaltaisen oireilun hoitoon tarvitaan yhteistyötä sijaishuollon, poliisin, psykiatrian, opetuksen ja lastensuojelun puolelta.

lastensuojelu
Lastensuojelun työolosuhteet kuvituskuvaa
Fyysistä väkivaltaa sisältävät vaaratilanteet ovat usein ennakoitavissa. Kuvituskuva.Lotta Laakso / Yle

Väkivallan uhkaan varautuminen on valtion lastensuojeluyksiköiden johtaja Kaisa Lepolan mukaan jatkuvasti läsnä työssä koulukodeissa. Yle kertoi viime viikolla uudesta selvityksestä, jonka mukaan melkein 80 prosenttia lastensuojelulaitosten työntekijöistä kokee työssään fyysistä väkivaltaa.

– Meille uudet työntekijät perehdytetään turvallisuusasioihin työhön tullessa. Lapset ja nuoret oireilevat vaikeilla käytöspulmilla ja aggressiivisella käyttäytymisellä toisinaan, kertoo Lepola.

Lue lisää: Lastensuojelun työntekijä joutui puukotetuksi töissä – vaihtoi alaa, kun työ oli jatkuvaa kriisinhallintaa

Lepolan mukaan Lastensuojelun keskusliiton ja Talentian uusi tutkimus tuloksineen tulee tarpeeseen. On reagoitava siihen, että lapset oireilevat näin voimakkaasti.

– Kun yhteiskunnalle on annettu vaativa tehtävä hoitaa näitä vaikeasti oireilevia lapsia ja nuoria, meillä täytyy olla tosi vahvat rakenteet ja yhteistyöverkostot yhteiskunnassa. Kukaan toimija ei pärjää yksin tässä tehtävässä, sanoo Lepola.

Tähän tarvitaan monitahoista yhteistyötä sijaishuollon, poliisin, psykiatrian, opetuksen ja lastensuojelun välillä. Tutkimuksessa esille tullut ilmiö työntekijöiden kokemasta väkivallasta on Lepolan mukaan nähtävissä selvästi myös valtion koulukodeissa.

– Jos meidän työntekijöitämme olisi suoraan haastateltu, niin varmaan yksikään työntekijä ei vastaisi, että väkivallan uhka ei ole olemassa.

Työolosuhteet lastensuojelulaitoksissa. Kyselyyn vastanneista lastensuojelun työntekijöistä 43 prosenttia koki töissään fyysistä väkivaltaa muutamia kertoja vuodessa, 20 prosenttia muutamia kertoja kuukaudessa, 12 prosenttia viikoittain ja 4 prosenttia päivittäin tai lähes päivittäin. 21 prosenttia kertoi, ettei ollut kokenut sitä lainkaan.
Asmo Raimoaho / Yle

Perustasolla rauhallista, erityisyksiköissä enemmän vaaratilanteita

Familar tuottaa lastensuojelu- ja perhepalveluita eri puolilla Suomea. Pääkaupunkiseudun ja Kaakkois-Suomen alueiden laitoshoidon palvelujohtajan Anssi Nikkarisen mukaan Kouvolan ja Lappeenrannan alueilla on yksiköitä, joissa tilanteet työntekijöiden kokeman väkivallan suhteen ovat hyvin erilaisia. Osa yksiköistä on perustason yksiköitä, osa erityistason.

Nikkarisen mukaan perustason yksiköissä on sijoituksessa pienempiä lapsia. Heidän kanssaan henkilökunnalla ei Nikkarisen mukaan yleensä ole väkivaltatilanteita, vaan lasten oireilu liittyy enemmänkin koulunkäyntiin, koulunkäymättömyyteen tai kodin olosuhteisiin. Perustason yksiköissä tilanne on Nikkarisen mukaan rauhallinen.

– Erityisyksiköissä sitten meillä niitä väkivaltatilanteita voi määrällisesti olla enemmän, sanoo Nikkarinen.

Nikkarisen mukaan Kouvolan ja Lappeenrannan yksiköiden tilanne työntekijöiden kokeman väkivallan suhteen on samansuuntainen Familarin valtakunnallisen tason kanssa.

Fyysisen väkivallan tilanteet yleensä ennakoitavissa

Nikkarisen mukaan fyysistä väkivaltaa sisältävät vaaratilanteet ovat yleensä ennakoitavissa. Hän sanoo, että fyysisellä väkivallalla oireilevien lasten toimintamalli on yleisesti ottaen opittua.

– Yleensä se liittyy siihen, että lapsi haluaa itselleen jonkinlaisia etuuksia tai haluaa tiettyjä asioita. Halun korostamiseksi lapsi käyttää fyysistä väkivaltaa, kertoo Nikkarinen.

Familarin yksiköiden henkilökunnalla on toimintaohjeet ja heitä on myös koulutettu väkivaltatilanteiden kohtaamiseen ja niihin varautumiseen.

– Yleisesti ottaen henkilökunta osaa tulkita lasten käyttäytymistä, jolloin voidaan minimoida vaaratilannetta, joka siitä mahdollisesti voi syntyä, sanoo Nikkarinen.

Vuorossa työskentelee Nikkarisen mukaan riittävä määrä työntekijöitä, jolloin vaaratilanteet saadaan lähtökohtaisesti hyvin hallittua.

Jos vaaratilanne kuitenkin on tapahtunut, sen käsittelyyn on Nikkarisen mukaan tarkat ohjeet. Vaaratilanne kirjataan, raportoidaan ja käydään läpi palavereissa henkilökunnan kanssa.

– Mietimme yhdessä toimintamalleja ja ohjeita, miten voimme jatkossa ennaltaehkäistä vaaratilanteita.

Henkilöstössä vaihtuvuutta

Nikkarisen mukaan Familarin Kouvolan ja Lappeenrannan yksiköissä on lähtökohtaisesti hyvät ja vaatimusten mukaiset työntekijäresurssit.

– Kuitenkin Kouvolan ja Lappeenrannan alueella, kuten valtakunnallisestikin, saatavuus henkilöstön osalta on välillä haasteellista ja vaihtuvuutta toki on, kertoo Nikkarinen.

Lepolan mukaan valtion koulukodeissa on vahva henkilöstömitoitus jokaisessa yksikössä.

– Toisinaan saattaa olla tilanteita, että esimerkiksi sijaisten saatavuus yllättävissä tilanteissa voi olla heikkoa. Meille turvaa tuo se, että yksikkömme eivät ole ihan pieniä, sanoo Lepola.

Silloin sisäisillä siirroilla pystytään lisäämään turvallisuutta.

– Jos jossain osastolla on levotonta, saamme apuvoimia toiselta osastolta ja pystytään ennakoimaan.

Lepolan mukaan todella haastavissa tilanteissa sijoittava kunta saattaa jopa hankkia yhden ylimääräisen työntekijän lapsen olemisen turvaamiseksi, mutta tällaiset tilanteet ovat harvinaisia.

Mielenterveyspalvelujen saatavuudessa puutteita

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on tunnistettu valtakunnallisesti paljon puutteita. Kuntaliiton tilastosta lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon asiakasvirroista 2008–2018 ilmenee, että psykiatrista osastohoitoa on vähennetty ja samassa suhteessa on kasvanut laitoksiin sijoitettujen lasten määrä.

Mielenterveyspalvelujen puutteet on huomattu myös Familarin yksiköissä.

– Kokemuksemme mukaan Suomessa on tosi paljon yksiköitä ja alueita, joilla sijoitetut lapset eivät saa mielenterveyspalveluita, sanoo Nikkarinen.

Silloin jo pelkästään hoitokontaktien syntymisessä menee aikaa, kun palvelujen piiriin ei meinaa päästä. Myös valtion lastensuojeluyksiköiden johtaja Kaisa Lepola sanoo, että mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on alueellisesti huimia eroja.

– Jos tarvitaan lääkärin arviota tai mahdollista osastohoitoa esimerkiksi vakavissa itsetuhoisten käytösoireiden hoitamisessa, kyllä meillä on välillä haastetta, että lapsen psykiatrisen hoidon tarve tulisi täytettyä, kertoo Lepola.

Pääkaupunkiseudun ja Kaakkois-Suomen alueiden laitoshoidon palvelujohtaja Anssi Nikkarinen Familarista kokee, että esimerkiksi Kaakkois-Suomessa mielenterveyspalvelujen saatavuus on kuitenkin hyvällä mallilla.

– Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalan alueella yhteistyö tuntuu toimivan tosi hyvin laitosyksiköiden ja paikallisen psykiatrian poliklinikoiden kanssa, sanoo Nikkarinen.

Lappeenrannassa uudet laitosyksiköiden asiakkaat pääsevät nopeasti hoitoon psykiatrian poliklinikalle. Tällä on Nikkarisen mukaan suuri merkitys siinä, että hoitokokonaisuus menee oikeaan suuntaan ja lääkehoito on asiallisella mallilla.

– Lappeenrannassa lääkäri on käynyt jopa yksiköissä tapaamassa lapsia tässä heidän normaalissa ja luonnollisessa elinoloympäristössään.

Lastensuojelun työolosuhteet kuvituskuvaa
Monilla alueilla on puutteita lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuudessa. Kuvituskuva.Lotta Laakso/Yle

Valtion koulukodeissa väkivalta vahvasti läsnä

Valtion koulukodit ovat vaativan sijaishuollon ja vaativan erityisen tuen perusopetuksen valtakunnallisia palveluntuottajia. Koulukodit toimivat viidessä eri yksikössä. Pännäisillä toimii Lagmansgårdenin koulukoti, Limingassa Limingan koulutuskeskus, Mikkelissä Sairilan koulukoti, Sippolassa Sippolan koulukoti ja Nummelassa Vuorelan koulukoti. Useilla valtion koulukoteihin tulevilla nuorilla on taustana se, ettei sijoitus ole erinäisistä syistä voinut jatkua aiemmissa sijaishuoltoyksiköissä.

– Kaikista vaikeimmin oireilevat lapset ovat pääosin meidän yksiköissämme, kertoo valtion lastensuojeluyksiköiden johtaja Kaisa Lepola.

Lepolan mukaan työntekijät kokevat väkivallan uhkaa kaikissa viidessä yksikössä.

– Jos ajattelee viittä yksikköämme, niin vähintään kerran tai pari kertaa kuukaudessa sattuu sellaista, että työntekijä tulee jollain tavalla fyysisesti satutetuksi, kertoo Lepola.

Nämä tapaukset ovat Lepolan mukaan vakavia väkivallantekoja.

– Väkivalta on valitettavasti arjessa vahvasti läsnä. On uhkailua, lyömistä, potkimista, päällekäymistä, tavaroilla heittelemistä, paikkojen rikkomista, missä voi sattua myös työntekijöitä. On kiinnipitotilanteita ja eristämistilanteita, joissa voi käydä niin, että nuori pääsee satuttamaan työntekijää, kertoo Lepola.

Sippolan koulukoti.
Sippolan koulukoti on yksi valtion koulukodeista. Arkistokuva.Tiina Karppi / Yle

Varautumista ja ennakointia väkivaltatilanteisiin

Ennakoinnilla, henkilökunnan koulutuksella sekä lasten ja nuorten arjen vakauttamisella pyritään vaikuttamaan siihen, että fyysisiä väkivaltatilanteita ei tulisi.

Henkilökunta on saanut koulutuksen lasten rauhoittamiseen turvallisesti. Huomiota kiinnitetään myös siihen, että tilanteissa on läsnä tarpeeksi työntekijöitä.

– Jos esimerkiksi alkaa näyttää siltä, että joku nuori käyttäytyy osastolla levottomasti, tulee hälytys muille osastoille ja riittävä miehitys rauhoittamaan tilannetta, sanoo Lepola.

Jos on ennakkoon tiedossa, että osastolle on tulossa aggressiivisesti käyttäytyvä nuori, mietitään tarkoin, mille osastolle hänet sijoitetaan.

– Välillä pitää puhtaasti miettiä sitä, että on esimerkiksi fyysistä vahvuutta, kuten miehiä, riittävä määrä työssä, kertoo Lepola.

Vaaratilanteet voivat kehkeytyä nopeastikin

Tapahtuneet vaaratilanteet käydään Lepolan mukaan tarkoin läpi yksikössä ja tarvittaessa yhdessä työterveyshuollon kanssa.

– Esimiesten kanssa ne käydään aina läpi ja myös muiden nuorten kanssa, jos paikalla on ollut muita tai tilanne on tapahtunut nuorten välillä.

Jos kyseessä on selvä pahoinpitely, tehdään rikosilmoitus.

– Työntekijöiden koskemattomuus ja kaikkien koskemattomuus on tietysti se lähtökohta, miten toimitaan. Samalla myös tietysti opetetaan nuorille, että näin ei voi toimia, sanoo Lepola.

Usein tilanteita läpikäydessä työntekijä tai esimies tunnistaa, millä tavalla tilanne olisi ollut ennaltaehkäistävissä.

– Tämä on tosi suurta ammattitaitoa vaativaa ja herkkää kokonaisuutta, kun aina tietysti työntekijät pyrkivät vuorovaikutuksellisin ja hoidollisin keinoin rauhoittamaan nuorta, kertoo Lepola.

Toisinaan tilanteet kuitenkin kehkeytyvät nopeasti ja ennalta-arvaamattomasti.

Haussa lisäkeinoja vaaratilanteiden ehkäisemiseen

Lepolan mukaan valtion koulukodeissa on otettu tänä vuonna käyttöön turvallisuusauditointi, jossa arvioidaan turvallisuusasiat jokaisessa yksikössä.

– Se on teema tälle vuodelle, sanoo Lepola.

Auditoinnilla pyritään löytämään entistä enemmän keinoja vaaratilanteiden ehkäisemiseen.

Lue seuraavaksi