1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Libanon

Beirutin tiesuluilla roihuaa tyytymättömyyden liekki – libanonilaiset kaduilla yhä pahenevan talouskriisin vuoksi

Presidentti on määrännyt armeijan ja poliisin purkamaan mielenosoittajien rakentamat esteet.

Libanon
Libanonilaiset kaduilla yhä pahenevan talouskriisin vuoksi
Libanonilaiset kaduilla yhä pahenevan talouskriisin vuoksi

Libanonissa mielenosoittajat ovat tukkineet pääkaupunki Beirutiin johtavia teitä ja polttaneet muun muassa autonrenkaita osoittaakseen mieltä niin maan talouskriisin kuin poliittisen pattitilanteen vuoksi.

MIelenosoittajat ovat tiesuluilla pysäyttäneet ja tutkineet autoja, jos niiden on epäilty kuljettavan elintarvikkeita ja jauhoja Syyriaan.

– Olemme sanoneet moneen kertaan, että protestit tulevat kasvamaan, koska hallitus ei tee mitään, sanoi mielenosoitukseen osallistunut Pascale Nohra.

Libanon on kärsinyt pahimmasta talouskriisistä vuosikymmeniin, jota koronapandemia on edelleen vaikeuttanut. Libanonin punnan arvo on romahtanut jopa 80 prosenttia, ja eri tuotteiden hinnat ovat nousseet hurjaa tahtia. Jopa yli puolen maan väestöstä arvioidaan elävän köyhyysrajan alapuolella.

Libanonissa on protestoitu viime vuosina laajasti niin maan poliittisen järjestelmän, korruption kuin viime kesän tuhoisan satamaräjähdyksen vuoksi.

Räjähdyksessä kuoli yli 200 ihmistä.

Hallituksen muodostaminen takunnut

Libanon on ollut myös ilman toimivaa hallitusta räjähdyksen jälkeen, koska maata hallitseva eliitti ei ole pystynyt sopimaan uuden hallinnon muodostamisesta.

Pääministeriehdokas Saad al-Haririn ja presidentti Michel Aounin tukkanuottasilla olo tarkoittaa, että miljardien ulkomainen apu ei saavuta Libanonia. Sen ehtona on liuta uudistuksia, jotka uuden hallituksen pitäisi panna toimeen.

Päivällä presidentti julkaisi tietotteen, että hän on kansalaisten turvallisuuden nimissä määrännyt armaijan ja poliisin purkamaan loimottavia tiesulkuja.

Libanonissa on ollut maan tuhoisan sisällissodan jälkeen voimassa järjestelmä, jossa valta on jaettu uskonnollisten ryhmien kesken. Maan presidentin on oltava maroniittikristitty, pääministerin sunnimuslimi ja parlamentin puhemiehen shiia.

Järjestelmällä on haluttu turvata tasavertainen vallanjako ryhmien kesken, mutta sen on myös katsottu suosivan eliittiä ja luoneen korruptoituneen järjestelmän.

Lähteet: AFP, Reuters, STT

Lue seuraavaksi