1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. mallintaminen

Asiantuntija THL:n ennustekohusta: "Yllättävää tässä isossa haloossa on ollut se, että tässä ei ole mitään yllättävää"

THL:n käyrät ovat puhtaasti matemaattisia malleja, jotka kuitenkin kertovat, kuinka nopeasti tautitilanne voisi pahentua, tutkijat muistuttavat.

Koronaviruksen leviämistä yritetään estää uusilla rajoituksilla. Kuva: Eleni Paspatis / Yle

THL:n viimeviikkoiset jopa yli 11 000 päivittäisen tartunnan koronaluvut ovat saanet paljon huomiota. Ylen haastattelemat mallinnusten asiantuntijat pitävät laskelmaa tärkeänä muistutuksena siitä, kuinka nopeasti tilanne voisi muuttua hyvinkin huonoksi.

Samalla he muistuttavat siitä, että kuntavaalien siirron taustalla olleissa luvuissa ei arvioitu uusien rajoitusten vaikutusta, vaan ne ovat puhtaasti matemaattisia käyriä, jotka perustuvat tartuttavuuslukuihin.

Kovin tarkkoja katsauksia tulevaisuuteen on epidemioissa ylipäänsä vaikea tehdä, sanoo Aalto-yliopiston tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen.

– Yleensäkin ennustaminen on vaikeaa. Pitkän aikavälin ennustaminen on epävarmempaa ja lyhyellä aikavälilläkin voi tulla yllätyksiä. Sen sijaan on hyvin helppo huudella jälkikäteen, että pieleen meni.

Hän muistuttaa, että koronaennustamiseen haasteita tuo se, että tilanne muuttuu jatkuvasti.

Jos tilanne olisi stabiili ja tartuntojen määrän kehittymisestä olisi dataa, lyhyen aikavälin ennusteet olisivat suhteellisen helppoja. Kun samaan aikaan tehdään koko ajan uusia epidemian kehittymiseen vaikuttavia päätöksiä, on ennusteiden tekeminen paljon haastavampaa.

– Koronan tapauksessa muutaman kuukauden päähän menevät asiat ovat jo aika pitkän aikavälin ennustamista. Eli silloin alkaa tulla jo niin monia tilanteeseen vaikuttavia asioita, että niiden kaikkien hallitseminen matemaattisessa mallintamisessa on hyvin haastavaa.

Nämä luvuthan eivät tule toteutumaan, koska meillä astuu voimaan uusia rajoituksia.

Pauliina Ilmonen

Ilmosen mukaan THL:n vaalien päivämääräpäätöksen taustaksi tekemä mallinnus oli erittäin hyvin tehty.

– Siinä katsotaan kohtuullisen pitkälle eteenpäin ja se kuvaa erittäin hyvin sitä millainen tilanne mahdollisesti olisi, mikäli meillä ei otettaisi uusia rajoitteita käyttöön.

– On mielestäni hirvittävän tärkeää, että tällaisiakin mallinnuksia tuodaan julki, koska ne kertovat meille kaikille siitä kuinka vakava tämä tilanne on. Sitä, kuinka hyvin uudet rajoitteet tulevat vaikuttamaan, emme tiedä ennen seurantaa.

THL:n mallinnoksessa oli kolme skenaariota, joissa kussakin oli eri tartuttavuus- eli R-luku. Yhdessä se oli 1,15, toisessa 1,25 ja kolmannessa 1,35. Ne perustuvat lukuihin, joita epidemian kehitys on viime aikoina näyttänyt Suomessa, Ilmonen muistuttaa. Vaikka lukujen erot ovat pieniä, pienikin muutos efektiivisessä R-luvussa saa aikaan suuren vaikutuksen tartuntojen määrässä pitkällä aikavälillä.

Nykytahtiin leviävänä alimmalla R-luvulla laskelma ennusti vaalipäivän aikaan reilua 2 600 tartuntaa päivässä. Suurimmalla R-luvulla uusia tartuntoja mallinnettiin tulevan yli 11 000 päivässä.

Aalto-yliopiston tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen pitää THL:n ennusteita onnistuneina ja niistä noussutta keskustelua tervetulleena. Kuva: Yle

Samalla Ilmosen mukaan on hyvä muistaa, että mallit kuvaavat vain nykyleviämistahdin seurauksia, jos tahtia ei millään hidasteta. Jos taas kontakteja vähentäviä uusia rajoituksia otetaan käyttöön, niin se saa tartuntamäärät vähenemään tai ainakin kasvuvauhdin taittumaan.

– Kuinka vahva uusien rajotteiden vaikutus on, jää nähtäväksi. Samoin se, tarvitaanko vielä lisärajoitteita vai ei.

Myös rajoitusten vaikutuksia voitaisiin ottaa jo mallinnuksissa huomioon. Ilman seurantadataa se on kuitenkin hyvin vaikeaa ja virheherkkää. Tutkija muistuttaa, että ihmisten käyttäytymistä on vaikea ennustaa tarkasti. Monet rajoitteet ovat suositustyyppisiä, joten se, kuinka hyvin niitä noudatetaan, vaikuttaa lopputulokseen.

– Mallinnuksissa ei pystytä usein huomioimaan satunnaisia ja odottamattomia shokkeja. Tällainen on esimerkiksi uusi virusmutaatio, joka käyttäytyy eri tavalla kuin aiemmat ja leviää.

Hänen mukaansa Suomi on epäonnistuikin siinä, että brittivariantin leviämistä ei saatu ensin torjuttua rajoilla, eikä tartuntaketjuja saatu sitten kiinni ja pysäytettyä.

Ja on muutakin, mitä malleihin ei saada mukaan.

– Meidän on melko vaikea tällä hetkellä arvioida rokotusten vaikutusta, koska rokotusten toimituksissa on tällä hetkellä niin paljon vaikeuksia. Jos halutaan ottaa mallinnuksiin rokotteiden määrä ja rokotekattavuus mukaan, niin olisi tiedettävä milloin rokotteita saadaan Suomeen. On myös paljon tekijöitä, joita ei voi mitata numeerisesti. Tiedetään esimerkiksi suuntaa-antavasti, että kesä vaikuttaa yleisestikin viruseen, mutta kesän vaikutuksen arviointi numeerisesti onkin paljon haastavampaa.

Ilmonen ihmettelee malleista noussutta keskustelua, mutta näkee lukujen julkaisusta nousseessa kohussa hyviäkin puolia.

– Itselleni yllättävää tässä isossa haloossa on ollut se, se että tässä ei ole mitään yllättävää. Me olemme nähneet, että tartunnat ovat lisääntyneet nopeasti. Euroopassa kohtuullisen hyvä tilannekin on muuttunut nopeasti äärimmäisen vaikeaksi. Esimerkkinä tästä on Irlannin tilanne silloin, kun brittivariantti pääsi valloilleen.

– En pitäisi kohua kuitenkaan turhana enkä lukuja turhana pelotteluna. Kyse on siitä, että annetaan realistinen kuva mihin tämä epidemia on nyt menossa, jotta ymmärretään miksi niitä vaikeita päätöksiä on jouduttu tekemään ja miksi on hyvin tärkeää noudattaa niitä ohjeistuksia. Nämä luvuthan eivät tule toteutumaan, koska meillä astuu voimaan uusia rajoituksia.

"Puhtaasti korkoa korolle -kaavaan sijoitettu laskuharjoitus"

THL:n mallinnusryhmään kuuluva erikoistutkija Simopekka Vänskä ei pidä viikonloppuna julkaistua laskelmaa varsinaisena koronamallinnuksena.

– Se on puhtaasti korkoa korolle -kaavaan sijoitettu laskuharjoitus.

Oikeusministeriö tilasi THL:ltä perjantaina lausunnon (siirryt toiseen palveluun), jonka piti olla valmiina seuraana päivänä. Vänskän mukaan lausuntoon sisältyvä laskelma ei ole THL:n mallinnusryhmän käsialaa.

Hän itse oli viime viikolla hiihtolomalla ja kertoo seuranneensa keskustelua median välityksellä.

– Näin taulukon Iltalehdessä. Hoksasin nopeasti, miten laskelma on tehty. Testasin sitä excel-taulukossa ja niinhän se oli. Aikaa kului pari minuuttia.

Sinänsä laskutoimitus oli Vänskän mukaan oikein tehty. Sen avulla voi haarukoida tartuntamäärien lyhyen tähtäimen suuruusluokkia.

Korkoa korolle -kaavan ongelmana on hänen mukaansa se, että se ei huomioi mitään muita epidemiologisia ilmiöitä. Se ei ota huomioon esimerkiksi tartuntojen lisääntymisen myötä tapahtuvaa alttiiden määrän vähenemistä, rajoitustoimia tai rokotuksia.

– Ihmisten ei ole helppoa erottaa, mikä on mallintamista, mikä laskentoa. Ehkä tulkinnat vaatisivat jonkin verran perehtymistä.

Näin paljon aineistoa on tuskin koskaan ollut tarjolla. Tavallaan se helpottaa mallinnusta, mutta toisaalta mahdollistaa entistä tarkemmat mallit. Se tuo omat vaikeutensa.

Simopekka Vänskä

Koronamallinnuksissa pystytään huomioimaan niin yhteiskunnassa kuin viruksessakin tapahtuvat muutokset. Malliin voidaan muuntoviruksen takia lisätä tartuttavuutta tai vähentää sitä rajoitusten ansiosta. Nettovaikutusta ei kuitenkaan voi sanoa etukäteen. Siksi laaditaan erilaisia skenaarioita, Vänskä kertoo.

THL:n mallinnusryhmä on työskennellyt koronaviruksen parissa nyt vuoden. Perusmalli on pysynyt kokoajan samana, mutta siihen on tehty hienosäätöä.

– Oleellisimpia muutoksia on tartuttavuuden ikäriippuvuudessa. Lapsilla on kontakteihin nähden vähän tartuntoja ja tämä on huomioitu malleissa.

Matemaatikon näkökulmasta koronapandemia ei juurikaan poikkea muista epidemioista. Ero syntyy siitä, kuinka paljon dataa on tarjolla.

– Näin paljon aineistoa on tuskin koskaan ollut tarjolla. Tavallaan se helpottaa mallinnusta, mutta toisaalta mahdollistaa entistä tarkemmat mallit. Se tuo omat vaikeutensa.

THL:n mallinnusryhmän kädenjälki näkyy viikottain THL:n koronainfoissa. Ryhmä tuottaa niihin sairaalapaikkaennusteen ja määrittää sen hetkisen R- eli tartuttavuusluvun. Juuri nyt tilanne näyttää huonolta.

– Kasvua on, erityisesti Helsingissä lukemat ovat korkealla, erikoistutkija Simopekka Vänskä sanoo.

Lue myös:

Kuntavaalien siirron taustalla olleet luvut olivat laskuharjoitus – THL:n Salminen: Ne ovat saaneet liian suuren huomion

Henriksson: THL:n mukaan tartuntamäärät huhtikuussa jopa 11 200 – Yle seurasi tiedotustilaisuutta kuntavaalien siirtämisestä

THL:n pääjohtaja Tervahauta väläyttää maahanmuuttajille rokotebusseja – kuntavaalien siirto tekisi äänestämisestä turvallisempaa