1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. poikkeusolot

"Kyllä meissä suomalaisissa on kapinahenkeä" – asiantuntijalääkäri vastaa 7 kysymykseen liikkumisrajoituksista ja ihmismielestä

Mieli ry:n Meri Larivaaran mukaan olisi tärkeää oppia kääntämään katse siihen, mikä on edelleen mahdollista ja hyvin.

poikkeusolot
Outi Suomi maski kasvoillaan.
Yle Helsingin toimittaja Olli-Pekka Kursi tapasi ihmisiä Pasilan kauppakeskus Triplassa ja kyseli heidän ajatuksistaan ulkonaliikkumiskiellosta. Kuvaus: Matti Myller / Yle

Me tarvitsemme toisia ihmisiä voidaksemme hyvin. Ulkonaliikkumiskiellolla olisi siis väistämättä merkittäviä vaikutuksia, arvioi asiantuntijalääkäri Meri Larivaara Mieli ry:stä. Ihminen on luontaisesti laumaeläin. Yksi mielenterveyttä vahvistavista ja kannattelevista tekijöistä ovat sosiaaliset suhteet.

– Vastaavasti tiedämme, että yksinäisyys on mielenterveyttä heikentävä tekijä, ja mielenterveyden häiriöiden riskitekijä. Rajoitusten kanssa eletty vuosi on opettanut, että yhdessä vietetty aika ja pelkkä läsnäolokin on merkityksellistä, digitaaliset välineet eivät niitä korvaa, Larivaara toteaa.

Monien turvallisiksi kokemat koronakävelytkin kavereiden tai vaikkapa isovanhempien kanssa saattavat kuitenkin loppua, jos epidemien pahimmille alueille määrätään liikkumisrajoituksia.

Tämän hetken tietojen mukaan rajoitusten aikana saisi ulkoilla vain yksin tai samassa kotitaloudessa asuvien kanssa. Kotoa saisi muuten poistua vain välttämättömistä syistä, kuten töihin, kauppaan tai lääkäriin.

Tässä jutussa esitämme Larivaaralle seitsemän kysymystä siitä, miten liikkumisrajoitukset meihin vaikuttaisivat ja kuinka ne sopivat suomalaiseen kansanluonteeseen.

  • Jutun pääkuvaa klikkaamalla voit myös katsoa, millaisia ajatuksia mahdollinen ulkonaliikkumiskielto helsinkiläisissä herättää.

Miksi jotkut ihmiset kestävät paremmin yksinäisyyttä kuin toiset?

Larivaaran arvion mukaan ihmisen temperamentti vaikuttaa yksinäisyyden kestämiseen. Osa meistä on jo synnynnäisesti ulospäin suuntautuneita, toiset viihtyvät pienemmässä porukassa. Jotkut kaipaavat enemmän tukea sosiaalisista suhteista tai verkostoista ja toinen ihminen voi olla heille kannatteleva tekijä.

– Ihmisen oma elämäntilanne vaikuttaa. Usein ikäihmiset viihtyvät pidempiä aikoja omillaan kuin ihan nuoret. Heillä on runsas sisäinen maailma, joka auttaa kestämään, kun pitää olla yksin.

Sen sijaan nuoruus on elämänvaihe, jossa rakennetaan omaa identiteettiä ja muut toimivat tälle peilinä. Nuoruuteen kuuluu lisäksi irtautuminen kodin piiristä, jolloin kaveripiiri on voima, jonka avulla itsenäistytään. Sosiaalisten suhteiden merkitys korostuu.

Myös omat lapsuuden ja nuoruuden kokemukset vaikuttavat siihen, miten paljon kaipaa muita ihmisiä.

Onko olemassa joitain keinoja, joilla ihminen voisi vähentää yksinäisyyden tunnetta?

– Kyllä tälläisiä keinoja toki on. Lukeminen on yksi, se mahdollistaa ikäänkuin fiktiivisten sosiaalisten suhteiden syntymisen. Kirjojen henkilö tai televisiosarjan tai elokuvien hahmot muodostuvat joskus aika kotoisiksikin. Niiden luo voi palata, kun on yksinäinen tai kaipaa seuraa. Toki siitä puuttuu vuorovaikutus.

Myös muut ilmaisukeinot voivat auttaa: yhtä hyvin musiikki, maalaustaide tai monenlaiset muut tekemiset voivat tuoda runsautta sisäiseen maailmaan ja elämyksiä, joiden avulla voi pärjätä paremmin yksinäisenä aikana.

– Niitä meidän kaikkien kannattaa käyttää, vaikkeivät ne korvaakaan sosiaalisia suhteita kokonaan.

Viime keväänä 70 vuotta täyttäneiden toivottiin vähentävän sosiaalisia kontaktejaan, eli he ovat tavallaan kokeneet myös nyt kaavaillut rajoitukset. Vaikka tarkoitus oli heidän suojelemisensa, moni heistä suorastaan suuttui. Miksi mieli toimii näin?

– Reaktiossa on mukana hyvin paljon sitä, että ihmisellä on itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden kaipuu iästä huolimatta. Siinä tuli ehkä loukkaantumisen tunne, että meitä ei nyt nähdä itsenäisinä, tarpeellisina ja omatoimisina vaan eristetään muiden huolenpidon kohteeksi.

Ihmismieli myös helposti kiertyy Larivaaran mukaan ongelmien ja vaikeuksien ympärille ja vaatii tietoista houkuttelua myönteiseen ajatteluun.

– Herkästi me käännymme ajattelemaan ongelmia. Olisi tärkeää opetella taitoa kääntää katse sinne, mikä on hyvin ja mikä on edellen mahdollista.

Tärkeää on hänen mukaansa myös keskittyä toivoon, että jonain päivänä maailma muuttuu tavallisemmaksi ja meillä on suurempi vapaus sosiaalisiin suhteisiin.

Kuinka vakavissaan suomalaiset ottavat ulkonaliikkumiskiellon, jos se tulee?

– Uskoisin, että ulkonaliikkumiskielto on suomalaisille hyvin vieras käsite, josta tulee lähinnä mieleen ulkomaanuutiset sotatilasta. Rajoituksissa on tärkeää, että viranomaiset avaavat, mitä ne pitävät sisällään.

Larivaara uskoo, että suomalaiset ottaisivat huonosti vastaan totaalisen ulkonaliikkumiskiellon, jossa pitäisi olla vain neljän seinän sisällä. Hänen mukaansa onkin tärkeää tiedostaa, että Suomi on moninainen, harvaanasuttu maa.

Larivaara uskoo, että yksityisissä kokoontumisissa levinneisiin tartuntoihin on monia syitä. Suomessa nuoret aikuiset asuvat tavallisesti yksin ja jos muissa talouksissa asuvia ei saa lainkaan tavata, yksinäisyys on täydellistä.

– Jos nuori siellä pienessä asunnossa etäopiskelee tai tekee etätyötä, on elämä aika kuormittavaa. Monissa muissa maissa asutaan pidempään lapsuudenkodissa, eikä se yksinäisyys tule niin raskaaksi eikä myöskään kaipuu isompien yksityistilaisuuksien järjestämiseen kasva.

Mieli ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara
Mieli ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara arvelee, että kaikki eivät niele mahdollisia liikkumisrajoituksia sellaisenaan. Mieli ry

Uudenmaan sulun aikana jotkut kävivät testaamassa sulun pitävyyttä – nostattaako ulkonaliikkumiskielto samanlaisen reaktion?

– Kyllä meissä suomalaisissa on kapinahenkeä, varmasti testaamista tulee vastaan. Luulen myös, että aika moni rajoituksia kuuliaisesti noudattanut tuntee isoja loukkantumisen tunteita. Samoin kauhuakin, että viedäänkö minulta nyt kaikki.

Ulkonaliikkumiskieltoa on muualla Euroopassa valvottu esimerkiksi drooneilla. Jos tästä ei tule ahdistavia isoveli valvoo -ajatuksia, niin mistä sitten?

– Puheet siitä, että meitä valvotaan, ja esimerkiksi drooneilla, tulevat varmasti herättämään monenlaisia reaktioita ihmisissä, eivätkä ne ole mitenkään myönteisiä. Kyllähän siinä tulee juuri sellainen isoveli valvoo -olo, joka varmasti herättää osassa suoranaista suuttumusta ja halua kyseenalaistaa. Tämä on omiaan nostamaan esiin myös erilaisia salaliittoteorioita sosiaalisessa mediassa, niiden kannattajat saavat ehdottomasti vettä myllyynsä.

Onko olemassa mitään myönteistä, mitä voisimme ajatella ulkonaliikkumiskiellosta?

– Pitäisi miettiä, millaiset asiat tekevät olon viihtyisäksi kotioloissa, miten teen siitä mukavaa kotoilua ja leppoista oleilua. Ihan tietoista omien mieltymysten hakemista. Tämä voi olla hankalaa, jos kotona on hankala ilmapiiri syystä tai toisesta.

Tärkeää Larivaaran mukaan olisi, että viranomaiset kohdistaisivat rajoitukset niin, etteivät ne estä ulkoilua ja sen kautta henkisen tilan saamista.

– Myös omasta fyysisestä kunnosta huolehtiminen on tärkeää, sillä kunto rapistuu tosi nopeasti, jos jäädään vaan neljän seinän sisälle. Tämä koskee varsinkin ikäihmisiä.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 10.3.2021 kello 23:een asti.

Lue lisää:

Työssäkäynti, koulumatkat, kaupassa ja apteekissa käyminen sekä ulkoilu sallittaisiin, vaikka liikkumisrajoitukset otettaisiinkin käyttöön

Hallitus valmistelee Suomeen ulkonaliikkumiskieltoa – katso, miten poliisi aikoo valvoa sinun liikkeitäsi ja miten kielto on toteutettu muualla

1-vuotias Kerttu on koko elämänsä nähnyt vieraita vain kaukaa, ja hymytkin jäävät maskien taakse – erikoisella ajalla voi olla hänen kehitykselleen suuri merkitys

Lue seuraavaksi