1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kaupunkisuunnittelu

Joukko arkkitehteja syyttää Helsinkiä rakentamisen salamyhkäisyydestä ja “uuskorporatismista” – tuore kirja: tulevaan jättiareenaan liittyy kytkykaupat

Tuoreen kirjan mukaan kaupunkisuunnittelu on ulkoistettu Helsingissä sijoittajille ja rakennuttajille. Listasimme kolme esimerkkiä.

kaupunkisuunnittelu
Suunniteltu Helsinki garden -rakennus.
Helsinki Garden on suunniteltu Helsingin jäähallin viereen. Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy, Jyrki Lyytikkä / Yle

Helsingin kaupunkisuunnittelu saa kylmää kyytiä pamfletissa, joka julkaistaan tänään torstaina. Kenen kaupunki? Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kulttuuriympäristö törmäyskurssilla -kirjan on kirjoittanut joukko kaupunkisuunnittelun, arkkitehtuurin ja kulttuuriympäristöjen asiantuntijoita.

Tuore julkaisu väittää, että kaupunkisuunnittelu on ulkoistettu Helsingissä kiinteistösijoittajille ja rakennusyhtiöille ja että kaupunkisuunnittelusta on tullut sen seurauksena salamyhkäistä.

Kirja esittelee yli kymmenen kohdetta, jotka kirjoittajien mukaan ovat kiistanalaisia ja uhkaavat Helsingin arvokkaita erityispiirteitä.

Arvostelun kohteena ovat muun muassa Eteläsataman uudisrakentaminen ja Olympiastadionin viereen suunniteltu jättiareena Helsinki Garden. Niiden lisäksi kirjassa arvostellaan muun muassa pilvenpiirtäjiä, joita suunnitellaan Keski-Pasilaan ja joita on jo noussut Kalasatamaan.

Kirja kysyy, miksi Helsingissä halutaan rakentaa puistoihin ja arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin samaan aikaan, kun virkistysalueita tarvittaisiin lisää, mikäli kaupunkiahalutaan kasvattaa peräti neljännesmiljoonalla uudella asukkaalla vuosisadan puoliväliin mennessä.

Kirjassa todetaan, että Helsingin maankäyttöpolitiikka on muuttunut ratkaisevasti muutaman viime vuoden aikana. Muutos osuu samaan ajanjaksoon Helsingin uuden yleiskaavan sekä kaupungin hallinto- ja organisaatiouudistuksen kanssa. Samaan aikaan Vihreistä on tullut kaupungin toiseksi suurin puolue Kokoomuksen jälkeen.

Kirja väittää, että lähes kaikki arkkitehdit siirrettiin pois Helsingin maankäytön johdosta kaupungin hallinto- ja organisaatiouudistuksessa. Uusien johtajien erilaisessa koulutustaustassa ja työkokemuksessa ei välttämättä painotu lainkaan kulttuuriympäristön laatuun ja suojeluun liittyvä osaaminen, kirjassa todetaan.

Hallinto- ja organisaatiouudistuksen seurauksena valta keskittyi pormestareille, jotka pamfletin mukaan ohjailevat virkamiesvalmistelua suoraan alimmille tahoille asti. Helsingin pormestari on Jan Vapaavuori (kok.) ja kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.).

Helsingin hallinto- ja organisaatiouudistuksen vaikutuksista on tehty useita arviointeja, ja pamfletin mukaan kovin kritiikki on kohdistunut juuri kaupunkiympäristön toimialaan. Sitä johtaa arkkitehti Mikko Aho.

Kirja luonnehtii Helsingin maankäyttöpolitiikkaa eräänlaiseksi “hitaaksi muuntumiseksi liberalismiin verhoiltuun uuskorporatismiin, jossa päätäntävalta on siirtymässä muutamille kiinteistösijoittajille, poliitikoille ja poliittisesti nimetylle johdolle”.

Kulttuuriympäristön huomioon ottaminen on jäänyt Helsingin nykyisessä maankäytön poliittisessa retoriikassa tyhjäksi sanahelinäksi, kirja väittää.

Suuret yksityistämishankkeet vaikuttavat suljetummassa piirissä neuvotelluilta, ja viranomaisprosessi alkaa vasta kun monet asiat on alustavasti sovittu, arkkitehti Juhana Heikonen kirjoittaa. Hän toimii tutkijana ja opettajana Helsingin yliopistossa.

Kenen kaupunki? Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kulttuuriympäristö törmäyskurssilla -kirjan ovat toimittaneet Harri Hautajärvi, Juhana Heikonen, Petteri Kummala ja Timo Tuomi. Pamfletin on kustanut neljä valtakunnallisesti merkittävää asiantuntijayhteisöä: Docomomo Suomi Finland, Icomosin Suomen-osasto, Rakennustaiteen seura sekä Rakennusperintö-SAFA.

Yle pyysi kommenttia edellä lueteltuihin väitteisiin Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtajalta Mikko Aholta. Hän vastasi sähköpostilla näin: “Jutun perusteella esitetyt väitteet tuntuvat varsin kovilta. Me tutustumme itse pamflettiin huolella kun se ilmestyy. Sen perusteella pystymme arvioimaan tarkemmin, miten vastaamme siinä esitettyihin väitteisiin Helsingin kaupunkisuunnittelusta.”

Käymme tässä jutussa läpi kolme kohdetta pamfletista.

Helsinki Garden havainnekuva
Helsinki Gardenin pinta-ala vastaa noin kolmea tyypillistä töölöläiskorttelia.Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy

Helsinki Garden

Arkkitehti Tommy Lindgren tarkastelee pamfletissa Helsinki Gardenia “sen kyseenalaisen kehitysprosessin, rikotun kaupunkirakenteen ja tärvellyn kaupunkikuvan kannalta”. Lindgren on kaupunkisuunnittelun lehtori Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella.

Nordenskiöldinkadun varrelle suunnitteilla olevasta monitoimihallista tulisi Helsingin IFK:n uusi kotikenttä. Jättiareenan yhteyteen on tarkoitus rakentaa muun muassa asuntoja ja hotelli. Olympiastadionin, Töölön jalkapallostadionin ja Helsingin jäähallin seuraan kaavailtu Helsinki Garden on vielä suunnittelupöydällä.

Lue Ylen juttu Helsinki Gardenista täältä.

“Kaupunkirakenteellisesti urheilupuisto koostuu tällä hetkellä maisemassa vapaasti sijaitsevista kappaleista, joilla on tilaa ympärillään”, Lindgren kirjoittaa.

Helsinki Garden sen sijaan muodostaisi Lindgrenin mukaan “katuja myötäilevää, urbaanilta vaikuttavaa massaa”, jonka varsinainen areena olisi painettu kokonaan maan alle, ja maanpäällinen “hybridikortteli “yhdistäisi moneen käyttöön, kuten asumiseen tarkoitettuja tiloja.

Helsinki Gardenin sielunveljet löytyvät Lindgrenin mukaan Kalasataman Redin ja Pasilan Triplan kaltaisista suurhankkeista, joiden kanssa Helsinki Garden jakaa “hallitsemattoman mittakaavan, köyhät kaupunkitilat ja yksioikoisen ulkomuodon”.

Helsinki Gardenin arkkitehtuurikutsukilpailun voitti helsinkiläinen Arkkitehtuuritoimisto B & M.

Lindgren muistuttaa, että Helsinki Gardenin pinta-ala vastaa noin kolmea tyypillistä töölöläistä korttelia, ja maanalaiset tilat vielä puolitoista kertaa enemmän.

Helsinki Gardenissa on Lindgrenin mukaan saman verran kerrosneliöitä kuin pienessä kaupunginosassa. Tässä tapauksessa kaupunginosa on “naamioitu yhdeksi rakennukseksi”, eli Helsinki Gardeniksi, Lindgren kirjoittaa.

Hän arvostelee Helsinki Gardenin julkisivua, jonka “hoikistavana esitetty pystyraidoitus tuo pahaenteisesti mieleen Tikkurilan toimisto-, liike- ja matkakeskus Dixin”.

Lindgren nostaa lisäksi esille Helsinki Gardenin “kyseenalaisen kehitysprosessin”. Arkkitehtuurikilpailun voittaneessa ehdotuksessa rakennus olisi kilpaillut Lindgrenin mukaan korkeudessaan Stadionin tornin kanssa.

Kaupunki madalsi hieman korkeuksia viimeisimmässä viitesuunnitelmassa. Samalla Helsingin kaupunki on luvannut hankkeen vetäjälle Projekti GH:lle “suoravaikutuksena” 28 000 kerrosneliömetriä asuntorakennusoikeutta ensisijaisesti Jätkäsaaren, Kalasatamastan ja Kruunuvuorenrannan alueilta, Lindgren kirjoittaa.

Kytkyllä on tarkoitus “parantaa hankkeen kokonaistuottopotentiaalia ja tasapainottaa hankkeeseen sisältyviä riskejä”. Tavoite eittämättä saavutetaan tällaisella epätavallisella manööverillä, Lindgren summaa.

Ilmakuva jossa on rajattu suunniteilla oleva alue.
Eteläsatamaan kaavaillaan mittavan uudisrakentamisen lisäksi uutta arkkitehtuurin ja designin museota. Kirjassa kysytään, käyttääkö Helsingin kaupunki “museoprojektiin liitettyjä myönteisiä mielikuvia sumuverhona peittämään ranta-alueen kiinteistöhankkeen ankaria taloudellisia motiiveja”. Suomen Ilmakuva / Helsinki Marketing, Jyrki Lyytikkä / Yle

Eteläsatama

Kauppatorin ympäristön ilme muuttuu todennäköisesti dramaattisesti lähitulevaisuudessa, kun Makasiinirannan ja Olympiarannan rakentaminen käynnistyy.

Lue Ylen juttu Eteläsataman suunnitelmista täältä.

Kyse on laajasta alueesta Helsingin Eteläsataman länsireunalla. Helsingin kaupunki järjestää alueesta laatu- ja suunnittelukilpailun tänä keväänä, ja alueen suunnittelun periaatteet on jo julkaistu. Alueelle kaavaillaan muun rakentamisen lisäksi uutta arkkitehtuurin ja designin museota.

Tarjolle tuleville tonteille on mahdollista rakentaa parikymmentä metriä merenpinnasta nousevia taloja ja jopa sitä korkeampia, jos perustelut ovat riittävän painavia.

Kaupunkihistorian tutkija Anja Kervanto Nevanlinna ja Turun yliopiston maisemantutkimuksen professori Maunu Häyrynen pitävät Eteläsataman uudisrakentamissuunnitelmaa käännekohtana Helsingin kaupunkisuunnittelupolitiikassa. Valmistelussa korostuu kaupunkikuvan, arkkitehtuurin ja kaupunkilaisten toiminnan sijaan kiinteistösijoittajien näkökulma, Kervanto Nevanlinna ja Häyrynen kirjoittavat.

He kysyvät, käyttääkö kaupungin johto “museoprojektiin liitettyjä myönteisiä mielikuvia sumuverhona peittämään ranta-alueen kiinteistöhankkeen ankaria taloudellisia motiiveja”. Museon rakentamisesta ei ole tehty vielä päätöstä.

Eteläsatamaan liittyy olennaisesti myös Tähtitorninvuoren puisto, joka suunniteltiin aikoinaan näköalapuistoksi. Puistosta avautuva maisema toimi 1900-luvulla matkailunähtävyytenä, ja maisema “esiintyi lukuisissa kuvauksissa Helsingin ikonisena kaupunkinäkymänä”.

Tähtitorninvuori menettäisi Kervanto Nevanlinnan ja Häyrysen mukaan täysin näköalapuiston luonteensa Eteläsataman uudisrakentamisen seurauksena.

Kyse on kirjoittajien mukaan ehkä koko Suomen tunnetuimmasta kaupunkinäkymästä, joka umpeutuisi.

Kervanto Nevanlinna ja Häyrynen ihmettelevät, miksi Helsingin kaupunki ei ole laatinut Eteläsataman alueelle kaupunkisuunnitelmaa.

Havainnekuva Pasilan tulevasta Trigonista. Tornitaloja.
Korkea ja tiivis rakentaminen kiihdyttää Harri Hautajärven mukaan ilmastonmuutosta ja voimistaa lämpösaarekeilmiötä. Hautajärvi on yksi pamfletin toimittajista. Havainnekuva Keski-Pasilan Trigonista.YIT yhteistyössä Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen kanssa

Helsingin pilvenpiirtäjät

Arkkitehti, tutkija ja Arkkitehti-lehden entinen päätoimittaja Harri Hautajärvi on arvostellut jo vuosia Helsingin korkeaa rakentamista. Nyt hän kyseenalaistaa Helsingin vuoden 2016 asemakaavan, jonka tavoitteena on kasvattaa kaupungin asukasluku 250 000:lla vuoteen 2050 mennessä. Hautajärvi kysyy, kannattaako Helsingin raivata ja rakentaa tilat niin suurelle määrälle uusia asukkaita?

Lue Ylen juttu Keski-Pasilaan suunnitelluista pilvenpiirtäjistä täältä..

Korkea ja tiivis rakentaminen kiihdyttää Hautajärven mukaan ilmastonmuutosta ja voimistaa lämpösaarekeilmiötä. Lämpösaarekeilmiö tarkoittaa sitä, että kaupungeista tulee hukkalämmön seurauksena ympäröiviä alueita lämpimämpiä paikkoja.

Tyypillisen pilvenpiirtäjän rakentaminen aiheuttaa Hautajärven mukaan vähintään kaksinkertaisen hiilijalanjäljen kymmenkerroksiseen taloon verrattuna. Lisääntyvät helleaallot koettelevat lisäksi pahimmin juuri tiiviisti ja korkeasti rakennettuja kaupunkialueita, Hautajärvi kirjoittaa.

Keski-Pasilaan suunnitellut pilvenpiirtäjät myös muuttavat lopullisesti Helsingin merellisen kansallismaiseman ja kaupungin siluetin, jota hallitsivat aiemmin kirkontornit, Hautajärvi toteaa.

Keski-Pasilan pilvenpiirtäjät on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki.

Pilvenpiirtäjiä markkinoidaan Hautajärven mukaan tietoisesti havainnekuvilla, joissa rakennukset ovat vaaleita. Sen lisäksi kohteiden kiintopiste on hänen mukaansa havainnekuvissa ylhäällä, jotta rakennusten massiivisuus ei paljastuisi.

Tämän seurauksena monien hankkeiden olemus paljastuu monille vasta, kun rakennukset alkavat valmistua, Hautajärvi kirjoittaa.

Kun Kalasataman ensimmäinen pilvenpiirtäjä valmistui loppuvuonna 2019, rakennuksen harmaat julkisivut herättivät arvostelua, kun niitä verrattiin havainnekuvien “hohtavaan vaaleuteen”. Kalasataman pilvenpiirtäjät on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Helin & Co.

Pilvenpiirtäjillä on Hautajärven mukaan pitkä syntilista: niiden haittoihin kuuluvat hänen mukaansa pilvenpiirtäjien langettamat pitkät varjot, katutason tuulisuuden huomattava lisääntyminen, perinteisen siluetin rikkoutuminen sekä kaupungin sisäisen maiseman, mittakaavan ja katutilojen muuttuminen epäinhimillisiksi.

Kalasataman Redin ja kahden ensimmäisen, arkkitehtuuriltaan “vaatimattoman tornin kolkko ympäristö kertoo jo vikasuuntaan karanneesta kaupunkisuunnittelusta”, Hautajärvi kirjoittaa.

Korjattu 11.3. klo 13.53 Yksi pamfletin kirjoittajista on Maunu Häyrynen, ei Häyrinen, kuten jutussa ensin luki.

Paraatipaikka keskellä Helsinkiä muuttuu täysin: arkkitehtuurikilpailussa etsitään ehdotuksia useista uusista rakennuksista Elielinaukiolle

Lapinlahden sairaalan korjauskustannuksille löytymässä maksaja – mielenterveysseura ei kilju innosta vaan pelkää rahastusta

Helsingin pyöräilybaanalle haetaan esikuvaa New Yorkista – tällainen Baanasta tulee, jos visio toteutuu

Helsinki haluaa purkaa Länsisataman ruuhkia jopa 43 miljoonaa euroa maksavalla remontilla: Ruoholahteen uusi silta ja ramppi Länsiväylän suuntaan

Kansallisteatterin mittava remontti voi viivästyä valitusten takia – uudisosan suunnittelija saanut vihapostia

VVO ostaa Metropolian arvokiinteistöt – tilalle jopa tuhat asuntoa

Markus Yläisen unelma toteutuu, vaikka satojen asuntojen rakentaminen Kalasatamassa lykkääntyy: "Herää kysymys, että milloin nämä muut tornit valmistuvat"

Lue seuraavaksi