1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Teiden talvikunnossapito

Jo 20 vuotta sitten tiedettiin, että tiesuola kuormittaa pohjavesiä – sopivaa vaihtoehtoa teiden sulattamiseen ei tunnu vieläkään löytyvän

Formiaatti on todettu toimivaksi katusuolan korvikkeeksi pohjavesialueilla jo 2000-luvulla. Sen käyttö on yhä vähäistä.

Niin kutsutulla älypyörätiellä pyritään Lahdessa pitämään "kesäkeli" ympäri vuoden formiaattien ja harjauksen avulla. Kuva: Tuija Veirto/ Yle

Talvikunnossapitoon on etsitty perinteistä suolausta ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja jo 2000-luvun alussa.

Muun muassa Suomen ympäristökeskus on tutkimustensa perusteella päätynyt suosittamaan kaliumformiaattia liukkaudentorjuntaan erityisesti tieosuuksilla, jotka sijaitsevat tärkeillä pohjavesialueilla.

Katusuolaa korvaavien aineiden yleistyminen on ollut hidasta. Formiaatin käyttöönoton esteenä pidetään aineen korkeaa hintaa, se on 10–15-kertainen perinteisiin suolausmenetelmiin verrattuna.

Maanteiden liukkaudenestossa formiaattia käytetään tällä hetkellä erityisesti pohjavesialueilla. Määrä on kasvanut pikku hiljaa 2000-luvulla, mutta vasta puoleen prosenttiin talven suolamääriin verrattuna.

– Voi sanoa, että määrä on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Viisi vuotta sitten formiaattia käytettiin 300 tonnia, nyt se on 400–700 tonnia per vuosi, kertoo yksikön päällikkö Otto Kärki Väylävirastosta.

Myös lentokentillä, joissa suolaantumisriski on suuri, se on suositeltu vaihtoehto.

Kaliumformiaattien ohella liukkaudenestossa on alettu käyttää ympäristö- ja hajoamisvaikutuksiltaan samankaltaisia, mutta jään sulatukseen tehokkaampia natriumformiaatteja.

– Natrium voi suurissa pitoisuuksissa aiheuttaa haittoja, mutta tiesuolassa kloridi on Suomessa erityisen ongelmallinen. Se aiheuttaa raskasmetallien liukenemista ja muun muassa korroosiota vesijohtoverkostoissa, toteaa Taina Nysten Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).

Lahti luopui suolasta pohjavesialueille

Kaliumformiaatti ei kuormita pohjavesiä perinteisen tiesuolan tavoin, koska sen on todettu hajoavan nopeasti hiilidioksidiksi ja vedeksi maaperän kerroksissa ennen pohjaveteen joutumista.

Kunnissa muun muassa kunnossapitourakoiden hajanaisuus vaikeuttaa tarkemman kuvan saamista aineen toimivuudesta ja laajemmista vaikutuksista ympäristöön.

Lahti laajensi tällä talvikaudella formiaattien käyttöä osaan kävely- ja pyöräteistä. Lahden kaupungin kunnossapitoinsinööri Pasi Leppäaho kertoo Petri Niemen haastattelussa, kuinka aine käytännössä toimii.

Pohjavesistään kuuluisassa, Euroopan ympäristöpääkaupunkina tänä vuonna paistattelevassa Lahdessa formiaatteja on käytetty vuodesta 2017.

– Meillä on luovuttu suolasta keskustan kriittisillä pohjavesialueilla ja muualla, missä pohjavettä muodostuu. Tänä vuonna formiaatin käyttöä laajennettiiin osalle kevyenliikenteen väylistä, yhteensä noin 20 kilometrin matkalle, kertoo vs. kaupungininsinööri Mika Lastikka.

Mika Lastikan mukaan formiaatti oli ainoa vaihtoehto tiesuolaukselle.

Formiaatti saa kritiikkiä tienkäyttäjiltä

Täysin putkeen formiaatin käyttö kadunpidossa ei ole tänä talvena Lahdessa mennyt. Palautetta tienkäyttäjiltä on tullut ajoittaisesta, luistinrataan verrattavasta liukkaudesta ja siitä, että aine on sotkenut käyttäjien vaatteita ja varusteita.

Lastikka myöntää ongelmat, mutta korostaa, että vaihtelevat sääolosuhteet ovat talvikunnossapidolle ikuinen haaste.

– Tässä pitää harjoitella vielä sitä, koska formiaatin kanssa lähdetään liikkeelle, millaisia määriä ainetta pitää olla ja mihin kohtaan sitä tarvitaan. Varmasti on tilanteita, että ei olla täysin onnistuttu.

Lahden vs. kaupungininsinöörin Mika Lastikan mukaan vaihtelevat sääolosuhteet tuovat haasteita formiaatin käytölle. Kuva: Tuija Veirto/ Yle

Vaikka formiaatista tiedetään paljon pohjavesien näkökulmasta, eivät sen vaikutukset esimerkiksi kasvillisuuteen ole täysin selvillä.

–Tutkimustietoa tästä aiheesta ei juuri löydy edes ulkomailta. Suositeltavaa onkin, että sellaisilla alueilla, joilla on harvinaista kasvillisuutta, eikä tiedetä, kuinka formiaatti käyttäytyy, uutta ainetta ei otettaisi käyttöön, ennen kuin se on tutkittu, sanoo SYKEn Taina Nysten.