1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lähiöt

Lähiösukat viedään käsistä ja postinumeroita tatuoidaan iholle – korona sai näkemään lähelle: "Niitä kallioita on tullut kierreltyä"

Rakkautta omiin kotikulmiin julistetaan nyt vaatteiden ja sisustuksen kautta. Paikallisten sukkien buumi on valloillaan muun muassa Kaakkois-Suomessa.

Ari Mussalo sai tyttäreltään lahjaksi oman kaupunginosansa sukat. Kotitalon edustalla on myös tyttären japaninpystykorva Verti. Kuva: Krista Kierikka / Yle

Mussalon kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Ari Mussalo sai Mussalo-sukat yllätyksenä joululahjaksi tyttäreltään. Mussalo on yksi Kotkan kaupunginosista.

– Ne ovat ihan tällaisina sisäsukkina. Ei niitä raaski ihan tuonne joka saappaaseen laittaa, kertoo Mussalo.

Kotkassa moni muukin käyttää ylpeydellä sukkia, joissa on oman kotikaupunginosan nimi. Niistä on iloittu ahkerasti myös sosiaalisessa mediassa. Ari Mussalolle sukat ovat kaikin tavoin sopivat.

– Kun varsissa lukee Mussalo ja sukunimikin on Mussalo, sattuvat oikein hyvin.

Ari Mussalolle nämä sukat ovat juuri sopivat. Kuva: Krista Kierikka / Yle

Paluu vanhaan kotitaloon

Mussalon kotiseutuyhdistys toimii aktiivisesti. Yhdistys on muun muassa kartoittanut Mussalon saaren vanhoja hiilimiiluja ja tehnyt kotiseuturetkiä esimerkiksi lähisaariin.

Mussalon kaupunginosa on muuttunut paljon vuosien varrella, sillä sinne on perustettu uusia asuinalueita. Ari Mussalon oma koti sijaitsee perinteikkäässä Etukylässä.

– Olen tullut takaisin kotitaloon, kun isä ja äiti ovat menneet pois. Yritetään tätä rempata tässä, sanoo Ari Mussalo.

Ennen eläköitymistä hän oli töissä VR:llä.

– Entisenä VR:n työntekijänä kerkesin pikkuisen tutustua Mussalon sataman ratapiha-alueisiin. Nythän tämä on laajentunut kovasti.

Monet ottavat kotiseututatuointeja

Monet suomalaiset näyttävät rakkauttaan omiin kotikulmiinsa kantamalla ylpeänä vaatteita tai asusteita, joihin on painettu kotilähiön tai -kylän nimi tai jokin "sisäpiirin" juttu. Ilmiö on viime aikoina laajentunut.

– Itselleni on tullut sukkien lisäksi vastaan paitoja ja koruja. Vielä lähemmäs kun mennään ihoa, on eri puolilta Kotiseutuliittoonkin lähetetty esimerkkejä ja kuvia siitä, millaisia tatuointeja ihmiset laitattavat itselleen, kertoo Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo.

Näissä tatuoinneissa voi olla oman kotikaupungin nimi, postinumero, vaakuna tai jokin symboli, joka kuvaa omaa kotikaupunkia.

Janne Tolvanen lähetti Suomen Kotiseutuliitolle kuvan Kotkan vaakunasta, joka hänellä on tatuointina pohkeessaan. Kuva: Suomen Kotiseutuliitto / Janne Tolvanen
Iina Kolari osallistui Suomen Kotiseutuliiton kuvakeräykseen kuvalla reiteensä tatuoidusta Jyväskylän keskusta-alueen postinumerosta. Kuva: Suomen Kotiseutuliitto / Iina Kolari

Käyttöesineetkin ovat muodissa

Trendinä ovat Vanhatalon mukaan tällä hetkellä myös käyttöesineet, joilla esitellään omaa kotiseutusuhdetta. On esimerkiksi sohvatyynyjä, patalappuja tai keittiöpyyhkeitä, jotka tuovat esille paikkakunnan nimen tai vaikkapa murresanoja.

– Olen nähnyt sellaistakin designia, jossa on kehitetty jokin astiasarja tämän idean ympärille. Siellä on tunnettuja maamerkkejä paikkakunnalta, sanoo Vanhatalo.

Vanhatalo on nähnyt myös korvakoruja, joissa on mukana pieni pala kotikaupungin karttaa.

– Tämä on ehtymätön ideoinnin paikka juuri yrittäjille ja käsityöläisille.

Kotkalaiset innostuivat kaupunginosasukista

Muun muassa Keskon K-Marketit ovat keksineet hyödyntää kotiseutubuumia markkinoinnissaan.

Kotkalaisen K-Market Aittakorven kauppias Iida Salo teetti ensimmäisen parinsadan sukkaparin erän Aittakorpi-sukkia myytäväksi joulun alla. Teksteinä sukissa ovat Miä <3 Aittis ja I <3 Aittis. Ensimmäiset sukkaparit menivät nopeasti kaupaksi ja nyt Aittakorven K-Marketissa myydään jo toista erää sukkia.

– Oli tullut toiveita, että kun Aittakorvessa on sukkia, niin miksei Korelassa ole. Nyt tilasin myös Korelaan ja ihmiset olivat iloisia, kun saivat oman paikan tekstillä sukat jalkaan, kertoo Salo.

Paikallisia sukkia on nähty myös pelaajilla Peli-Karhujen koripallopeleissä.

– Olen nähnyt netissä, kun on lähetelty kavereille kuvia, että tällaiset sukat minulla on. Ihmiset ovat niin ylpeitä siitä omasta kotipaikastaan. On ollut kiva, että he ovat ottaneet ajatuksen näin hyvin vastaan, sanoo Salo.

Aittakorpi-sukkia myydään jo toista erää. Kuva: Satu Krautsuk / Yle

Aittakorpi-sukkia viety ulkomaille asti

Salo sai idean Aittakorpi-sukkien teettämiseen kauppiaskollegaltaan Anne Suhoselta Mussalosta. Myös Karhulan K-Marketissa myydään Karhula-sukkia.

Salo on kuullut, että Aittakorpi-sukkia on viety ulkomaille asti ystäville ja joku taas perheenjäsenelleen, joka on muuttanut pois Aittakorvesta.

– Oma paikkakunta on ehkä iskostunut niin, että halutaan sitä jakaa kaikille, kertoo Salo.

Salo pohtii jo, kuinka pitkälle sukkaidea jaksaa kantaa. Hän miettii, pitäisikö samaa paikallisuuden ideaa laajentaa jossain vaiheessa muuhunkin vaatekappaleeseen.

Kotkalainen Aittakorven ja Korelan K-Marketien kauppias Iida Salo kertoo, millä tavalla asiakkaiden toiveita seurataan ja toteutetaan. Jesse Mäntysalo haastattelee.

Oman kylän sukilla on menekkiä

Kaupunginosasukat on valmistanut pienehkö mikkeliläinen sukkatehdas Mi-Sukka. Yrittäjä Eila Ahonen omistaa yrityksen tytärtensä kanssa. Yritys on tehnyt kolmisenkymmentä vuotta erilaisia sukkia, myös paikkakuntasukkia aina Nuorgamista Hankoon asti.

– Tällä hetkellä oman kylän sukkien menekki on aika suurta, sanoo Ahonen.

Ahosen mukaan sukkabuumi on valloillaan Kotkan lisäksi esimerkiksi Etelä-Karjalassa. Hänestä on hauskaa bongailla sukista paikallismurteita.

– Esimerkiksi Karhulaan on laitettu miä. Karjalassahan käytetään sitten mie. Erikoisin, mitä en ollut kuullut aikaisemmin, on Lemillä oleva meä, kertoo Ahonen.

Asuinpaikka vaikuttaa sukkien kokoon

Aikoinaan langat tulivat sukkatehtaalle Suomesta, mutta nykyään ne tulevat muualta Euroopasta, esimerkiksi Saksasta ja Italiasta. Paikkakuntasukat ovat puuvillasukkia.

– Niissä on frotee siellä pohjalla. Jalkaa vasten on sataprosenttinen puuvilla. Ne ovat hyviä jalassa, kertoo Ahonen.

Paikkakuntasukkia on tilattu sukkatehtaalta pienehköissä erissä.

– Pienimmät erät, mitä tehdään, ovat semmoiset sata paria.

Sataan pariin mahtuu monia eri kokoja. Niistä pienin on 31–33 ja suurin 46–48.

Kysytyimmät sukkakoot riippuvat Ahosen mukaan sukan tyypistä ja väristä.

– Valkeiden sukkien menekki on yleensä naisten pienemmissä koissa. Sitten jos ajatellaan mustaa sukkaa, sen menekki on suurimmillaan koissa 40, 42, 43 ja 45.

Sukkien kokoon vaikuttaa myös asuinpaikka.

– Ihan pohjoisessa Nuorgamissa ihmisten jalat ovat huomattavasti pienempiä kuin Hangossa ja Turussa, sanoo Ahonen.

Ahonen on huomannut, että Nuorgamissa miehille tyypillinen koko on 40–42, kun taas Hangossa alkaa olla 46–48.

– Se on ihan paikkakuntakohtaista, minkä kokoisia sukkia eniten kuluu.

Yhä useampi paikallinen hankkii kotiseututuotteita

Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalon mukaan paikkakuntatuotteet ovat olleet aiemmin tyypillisiä matkailijoiden kotiinviemisiä. Tässä on nyt tapahtunut muutos.

– Tänä päivänä entistä enemmän paikkakuntalaiset itse hankkivat niitä ja haluavat ilmentää kotiseutusuhdetta sillä tavalla, kertoo Vanhatalo.

Silloin kotipaikkakunta tulee näkyväksi omassa vaatetuksessa tai kodin sisustuksessa.

Omaa kaupunginosaansa voi tuoda esille esimerkiksi paidoissa. Kuva: Satu Krautsuk / Yle

Yhteisöllisyyttä myös verkossa

Kotiseutua ovat tehneet jo pitkän aikaa näkyväksi myös sosiaalisen median ryhmät. Esimerkiksi Facebookissa käydään jatkuvasti vilkasta keskustelua paikkakuntakohtaisissa ryhmissä.

– Nehän myöskin vahvistavat sitä ja muistuttavat meille, miten tärkeä se kotipaikkakunta meille itsellemme on, sanoo Vanhatalo.

Vanhatalon mukaan kotiseudun ympärille muodostuu helposti sellainen yhteisö, jossa voi kokea kotiseutuhenkeä ja yhdistäviä asioita.

– Yhteisöllisyys ei välttämättä vähene minnekään, vaan muuttaa koko ajan muotoaan.

Kotikaupunginosa tuntuu usein läheisimmältä

Jokainen muodostaa oman kotiseutusuhteensa omalla tavallaan. Vanhatalo on kuullut eri kaupungeista ajatuksia siitä, että kaikkein läheisimmältä tuntuu kotikaupunginosa, jossa asuu.

– Se, mihin tunnetaan erityisesti tunnesidettä, tunnepohjaista kotiseutusuhdetta ja kotiseuturakkautta suorastaan, voi olla kotikaupunkia rajatumpi lähialue, kertoo Vanhatalo.

Siltä alueelta tunnetaan paremmin ihmisiä, esimerkiksi naapureita. Myös ympäristön piirteet rakentavat kotiseutusuhdetta.

– Mitä enemmän on siellä liikkunut ja mitä pidempi suhde on ajallisesti, sitä voimakkaampi kiintymyssuhde on. Erityisesti kaupungeissa tämä on nähtävissä, mutta myös maaseudulla voi olla sama ilmiö kylissä, sanoo Vanhatalo.

Oma kotiseutu on entistä merkityksellisempi

Kotiseutuliitto on kerännyt viime keväästä alkaen jäseniltään havaintoja suhteesta kotiseutuun.

– Samalla, kun korona toi tullessaan erilaisia vaikkapa taloudelliseen toimeentuloon liittyviä tai rajoitusten aiheuttamia huolia, samaan aikaan tuli myös havaintoja, että oma paikallinen kotiseutu ja lähiympäristö kasvattavat merkitystään, kertoo Vanhatalo.

Rajoitusten myötä ulkomaanmatkailu on muuttunut kotimaanmatkailuksi.

– Ainakin osalla tämä on vaihtunut lähimatkailuun. Tutustutaan ja katsotaan uusin silmin sitä omaa lähiympäristöä.

Lähimatkailun suosio kasvoi

Viime kesältä Vanhatalo kuuli paljon esimerkkejä ympäri Suomea vierailuista oman kotipaikkakunnan museoissa ja toisaalta myös omaehtoisista luontoretkistä. Luontoon hakeutuminen tuli suositummaksi niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Monet ovat tutustuneet myös naapurikuntiin ja niiden luonnonympäristöihin.

– Uusin silmin käydään kohteissa, joissa on edellisen kerran käyty 5–10 vuotta sitten, sanoo Vanhatalo.

Tällaiset matkat ovat myös kestävämpää matkustamista, sillä matkat ovat lyhyempiä.

– Läheltä löytyy kuitenkin aivan ehtymättömästi monenlaista nähtävää.

Korona-ajan myötä esimerkiksi paikallisissa museoissa ja kirjastoissa on käyty ahkerasti.

– Oma paikallinen kulttuuri voi saada myöskin piristysruiskeen. Huomataankin sen arvo ja merkitys, ja se näkyy jokapäiväisessä elämässä ja myös ajankäytössä.

Lenkkeilyä tutuissa maisemissa

Ari Mussalosta Mussalo on mukava asuinpaikka.

– Tämä on lähellä Kotkansaarta ja täältä on lyhyt matka kaupunkiin, kertoo Mussalo.

Yksi hänen suosikkipaikoistaan sijaitsee Mussalon Takakylässä. Nykyään siellä kulkee luontopolku, mutta jo lapsuusaikoinaan hän on ollut siellä leikkimässä.

– Niitä kallioita on tullut kierreltyä nytkin koiran kanssa. Siellä tulee liikuttua ja ihailtua näitä maisemia.