1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. punk

Suomi-punk rikkoi rajoja ja uudisti musiikin – se ei jäänyt kaupunkien ilmiöksi vaan levittäytyi myös maalle

Punk tuli Suomeen reippaasti yli 40 vuotta sitten, kuohuvan 70-luvun lopulla. Nahkatakit ja hakaneulat olivat rekvisiittaa. Halu soittaa – osasi tai ei – pääasia. Suomalaisen punkin erityispiirre oli se, ettei punk jäänyt kaupunkeihin vaan levittäytyi myös maaseudulle.

Punkin alkupiste Suomessa riippuu määrittelijästä ja joskus myös kokemuksesta.

Monen mielestä yksi etappi olivat The Ramones -yhtyeen konsertit keväällä 1977.

Tätä mieltä on myös Suomi-punkista kirjankin kirjoittanut punk-veteraani Kimmo Miettinen. Siellä olivat paikalla niin Eppu Normaalin Juha Torvinen kuin Pelle Miljoonan ja Problemsien Tumppi Varonen.

Bändejä alkoi syntyä, koska jokainen, joka halusi sai soittaa.

Rääväpäät

Punkin ilosanomaa levittivät aluksi vain muutamat kärkinimet: Tampereen suunnassa Eppu Normaali, Kymenlaaksosta kajahti Pelle Miljoona ja NUS ja Helsingistä puolestaan Sehr Schnell ja Problems?.

Pelle Miljoona ja NUS ei pitänyt pelkästään hauskaa vaan myös tiedosti. Jo ensimmäinen single Perkele, olen työtön, muodostui iskulauseeksi. Tässä kuultava Väkivalta ja päihdeongelma puolestaan aikaa kestäväksi klassikoksi

Hilse-lehteä toimittanut Kimmo Miettinen muistelee tilannetta ikään kuin alkuräjähdyksenä.

– Punkia alkoivat soittaa sellaiset nuoret pojat ja tytöt, jotka eivät ennen olleet soittaneet. Siksi ilmaisu oli kovin suoraviivaista ja raakaa, koska muuta ei osattu.

Miettinen kiteyttää toiseksi syyksi sen, että että rock haluttiin palauttaa juurilleen – kadulle – ja ottaa sen voima takaisin monimutkaisemman säveltaiteen tilutukselta.

Suomirockin perusbändi Eppu Normaali otti vuonna 1978 ensiaskeleitaan nahkatakkisena punkryhmänä. Vanhan koulukunnan vetraanien asenne oli heihin ja koko ilmiöön usein pilkallinen. "Hakaneula huuleen, sillä Eppu jatkaa", kehottaa tässä juontaja Tapani Ripatti.

Aseistakieltäymistä ja räimettä ympäri maan

Suomi-punk ei alkumetreiltäkään ollut apinamaista matkimista.

Vaikka esikuvina toimivat niin amerikkalaiset Ramones, Stooges ja New York Dolls kuin brittiläiset kantaa ottavammat Sex Pistols ja The Clash, muodostui Suomi-punk tyystin omanlaisekseen.

Yksi iso teema nuorisotyöttämyyden ja turhautumisen lisäksi oli aseistakieltäytyminen, jota ei vaikkapa Englannissa esiintynyt.

Kollaa kestää -yhtye levytti vuonna 1979 kappaleen Jäähyväiset aseille, josta Liisa Tavi teki oman versionsa kaksi vuotta myöhemmin. Pirkkalalainen punk-ryhmä Karanteenipilkkasi armeja-uran valinneita laulamalla tyhmästä Antista.

Pirkkalalainen punkryhmä Karanteeni pilkkaa tässä sotilasuran valinneita treenikämpällään tammikuussa 1981. Karanteenista tuli yksi nimekkäimmistä Tampereen seudun "toisen polven" punkbändeistä. Se teki ensisinglensä, Urho Kekkoseen viittaavan "Kaljupäisen gangsterin" syksyllä 1978.

Lisäksi punk ja kaikki soittaa -asenne ei Suomessa monen muun maan tapaan jäänyt vain isoihin kaupunkeihin vaan levittäytyi myös maaseudulle ja pieniin kaupunkeihin.

Bändejä riitti: Karhulasta tuli Ypö 5, Kouvolasta Loose Brick, Hyvinkäältä Vandaalit, Salosta Vaavi, Raisiosta Korroosio, Rovaniemeltä Sabotaasi ja Pihtiputaalta Ratsia – ihan vain muutamia mainitakseni.

Jyri Honkavaaran johtama Ratsia voitti keväällä 1979 rockin SM-kilpailujen uuden aallon sarjan. Energinen kokoonpano nousi heti suomipunkin toisen aallon yhdeksi kärkinimeksi. Ratsian ensisingle oli seuraavana kesänä ilmestynyt "Lontoon skidit", jonka keskeisenä aiheena oli tekemisen puute Pihtiputaalla. Tämä hetki ja tulevaisuus -kappale ihmetyttää tässä Hannu Karpoa.

Eräässä mielessä punk loi jopa pohjaa tulevalle hevimusiikin suurelle ja mahtavalle nousulle: kun kerran bänditouhut oli aloitettu, niitä oli helppo jatkaa.

Punk tuli ja jäi

1970-luvun punkin ensimmäinen aalto oli vasta se turbohiiva, joka räjäytti kiljupänikän. 80-luvulla punk jalostui Suomessa hardcoreksi, HC:ksi tai ”hooseeksi”.

Se oli punkin rajumpi ja nopeatempoisempi versio, jonka tunnetuimmat yhtyeet Suomessa ovat yhä_Terveet Kädet (siirryt toiseen palveluun), Kaaos (siirryt toiseen palveluun), Lama (siirryt toiseen palveluun), Pyhäkoulu (siirryt toiseen palveluun), Kohu-63 (siirryt toiseen palveluun), Riistetyt (siirryt toiseen palveluun), Bastards (siirryt toiseen palveluun), Rattus (siirryt toiseen palveluun) ja Appendix (siirryt toiseen palveluun)._

Lama levytti Tatu Pekkarisen vanhan kupletin Väliaikainen jo 1980-luvun alussa eräänlaisena HC-punkin alkusysäyksenä. Laman tunnetuin laulu oli Totuus löytyy kaurapuurosta. Kun yhtye kieltäytyi luovuttamasta äänitettä kaurahiutaletehtaan mainokseen, valmistaja teetti kappaleesta tv-kampanjaansa varten jäljitelmä-äänityksen.

90-luvulla mukaan tuli politiikka ja 2000-luvulla bändien ja yleisön määrä on kasvanut suuremmaksi kuin koskaan.

Ei punk ole mihinkään mennyt.

Eikä mene.

Artikkelia korjattu 15.9. klo 11.20: Jäähyväiset aseille -kappaleen teki alun perin Kollaa kestää. Liisa Tavi levytti siitä myöhemmin oman versionsa - ei toisin päin. Samalla korjattu muutaman yhtyeen nimen kirjoitusasua.

Katso Puoli seitsemän -ohjelmassa nähty tv-juttu tästä: