1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntavaalit

Lapin pienimmässä kunnassa hankala tilanne: Pelkosenniemellä nyt vain yhdeksän ehdokasta 13-paikkaiseen valtuustoon

OIkeusministeriön vaalijohtajan Arto Jääskeläisen mukaan Pelkosenniemen kaltainen tilanne on hyvin harvinainen.

Pelkosenniemi tunnetaan Pyhätunturistaan. Tunturi sijaitsee etäällä kuntakeskuksesta ja alueen päivähoidosta on kiistelty kunnassa vuosia. Kuva: Annu Passoja / Yle

Vajaan tuhannen asukkaan Pelkoseniemellä kuntavaalien ehdokashankinta on ontunut pahasti. Maaliskuun 9. päivään mennessä kuntavaaliehdokkaita on saatu listoille yhteensä vain yhdeksän. Valtuustopaikkoja kunnassa on 13.

Nykyisistä valtuutetuista uudelleen on lähdössä ehdolle vain neljä ja varavaltuutetuista yksi henkilö. Kahdeksan varsinaista valtuutettua ja kaksi varavaltuutettua ei ole asettumassa ehdolle tulevissa vaaleissa.

Esimerkiksi varsin vahvoilla olleella Vasemmistoliitolla ei ole kuntavaaleihin yhtään ehdokasta.

Eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä kuntavaalien siirtämisestä, mutta oikeusministeriön vaalisivuilla kerrotaan jo, että ehdokashakemusten uusi jättöpäivä olisi 4. toukokuuta. Näin Pelkosenniemelläkin on mahdollisuus saada vielä riittävä määrä ehdokkaita vaaleihin.

Riidat ovat repineet luottamusta ja väsyttäneet päättäjät

Yksi kuntapolitiikan luopujista on kunnanhallituksen nykyinen puheenjohtaja, Pelkoseniemen kylät -ryhmää edustava Annika Kostamo. Hänen mukaansa viime vuodet ovat olleet kuntapolitiikassa haastavia ja riitoja on ollut paljon.

Pelkoseniemellä kovia ristiriitoja on aiheuttanut muun muassa uuden koulun rakentaminen ja Pyhätunturin alueen päivähoidon järjestäminen. Nämä ovat Kostamon mielestä vaikuttaneet kaikkeen päätöksentekoon. Koulun sijainnista kirkonkylän ja Pyhätunturin välillä kiisteltiin pitkään, lopulta koulu päätettiin rakentaa kirkonkylälle.

Kostamon mukaan kouluasiasta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta on levitetty väärää tietoa ja päätöksentekoon on yritetty toistuvasti puuttua sivusta käsin. Myös poliisille on tehty tutkintapyyntöä asian tiimoilta.

– Haastavinta on ollut se, ettei demokratiaa ole kunnioitettu. Asioista on valitettu jatkuvasti ja niitä on tuotu uudelleen käsittelyyn. Myös some-kirjoittelu on ollut erittäin luokatonta, vaikka se onkin tapahtunut pienessä piirissä, Annika Kostamo sanoo.

Samaa Pelkosenniemen kylät -ryhmää edustava valtuuston puheenjohtaja Jani Jaakkola on ainoa, joka lähtee ryhmästä ehdolle tulevissa kuntavaaleissa.

– Ymmärrän kyllä ihmisten väsymisen. Moni valtuutettu on saanut esimerkiksi juuri somessa erittäin rumaa palautetta osakseen. Erimielisyyttä on ollut paljon.

Erittäin harvinainen tilanne

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä sanoo, että Pelkosenniemen tilanne on erittäin harvinainen.

– Vuonna 2017 oli yksi kunta jossa näytti tulevan tällainen tilanne, mutta lopulta ehdokkaita löytyi riittävästi, Jääskeläinen sanoo.

Lain mukaan kuntavaaleissa on oltava ehdokkaita vähintään yhtä paljon kuin kunnanvaltuustossa on paikkoja. Tällöin vaaleista tulee niin sanotut sopuvaalit. Jääskeläisen mukaan edelliset sopuvaalit käytiin vuonna 1980 Velkuan kunnassa. Kunta yhdistyi sittemmin Naantalin kanssa.

Ehdokkaiden puute ja sopuvaalit olivat aiemmin Suomessa yleisempikin ongelma, kun vähäväkisiä pikkukuntia oli nykyistä enemmän. Kuntaliitosten myötä tilanteesta on tullut harvinainen, Jääskeläinen kertoo.

Pelkosenniemellä on siis yhä aikaa hankkia lisää ehdokkaita. Jos ehdokkaita löytyy tasan 13, heidät kaikki valitaan kunnanvaltuustoon, eikä heillä ole varajäseniä. Jos kunnassa ei löydy 13 ehdokasta, joudutaan vaaleja siirtämään.

– Kunnan on silloin ilmoitettava tilanteesta oikeusministeriöön, ja vaaleille on katsottava uusi ajankohta, Jääskeläinen sanoo.

Lue myös:

Pelkosenniemen uuden koulun rakentaminen lisää kunnan velkaa

Pelkosenniemen kunnanhallitusta ei eroteta

Kuntapäättäjien riidat kärjistyvät Pelkosenniemellä: Nyt vaaditaan kunnanhallituksen erottamista