1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. etäopetus

Pyhäjärven perheelle etäkoulu oli parempi kuin 80 kilometrin koulumatka – normaaliolojen etäopetus ei silti innosta edes pitkien välimatkojen Lapissa

Etäopetus toisi kunnille säästöjä, mutta harva näkee sen olevan oppilaan etu.

Malla (edessä) ja Vilma Pyhäjärvi opiskelivat vielä viime keväänä osan viikkoa etänä. He kävivät useamman vuoden etäkoulua lakkautetun Lokan koulun tyhjissä tiloissa. Nyt lapset asuvat arkipäivät toisen vanhemman kanssa kunnan maksamassa asunnossa Sodankylän keskustassa ja käyvät normaalisti koulussa. Kuva: Mikko Pyhäjärvi

Pandemian pakottamana tehty digiloikka on saanut monet näkemään etäopetuksen vaihtoehdoksi myös normaalioloissa. Keskusta esittää kuntavaaliohjelmassaankin, että harvaan asutuilla alueilla pitäisi voida käydä etäkoulua ainakin osittain.

Lokan kylässä asuva Mikko Pyhäjärvi puhuu väkevästi etäopetuksen puolesta, eikä ensisijaisesti puoluepoliittisista syistä vaikka keskustalainen kuntapäättäjä onkin. Pyhäjärven lasten lähin koulu on yli 80 kilometrin päässä Sodankylän keskustassa.

Koulumatka ei pysy lain sallimissa aikarajoissa, ja alakouluikäiset lapset opiskelivatkin osan viikkoa etänä vuosien ajan. Koulua käytiin avustajan kanssa Lokan lakkautetun koulun tiloissa.

– Avustaja varmisti videoyhteydet, avusti koulunkäynnissä ja hoiti ruokailun. Se pelasi todella hyvin, Pyhäjärvi sanoo.

Samaa mieltä ovat koululaiset itse. Kivaa oli, toteavat Malla ja Vilma Pyhäjärvi.

– Mutta olisin halunnut nähdä kavereita enemmän, Vilma lisää.

"Yksinäisestä lapsesta vielä yksinäisempi"

Vaikka 80 kilometrin koulumatka on Lapissakin poikkeuksellisen pitkä, 50 kilometrin koulumatkoja on ympäri maakuntaa. Etäkoulumahdollisuus ei kuitenkaan herätä välitöntä innostusta.

– Miten opitaan esimerkiksi vuorovaikutustaidot, joita opetussuunnitelmassa korostetaan, miettii Sallan sivistysjohtaja Marja Myllykangas.

Samoilla linjoilla ovat rehtorit ja sivistysjohtajat eri puolilla Lappia. Korona-aika on pikemminkin opettanut, miten tärkeää toisten seura on. Pitkien välimatkojen Lapissa koulu voi olla ainoa paikka, jossa ylipäätään näkee kavereita.

– Siinä usein tehdään yksinäisestä lapsesta vielä yksinäisempi, pohtii Muonion sivistysjohtaja Merikki Lappi etäopetuksen lisäämisen vaikutusta.

Vanhemmilta on toistaiseksi tullut hyvin vähän kyselyjä tai pyyntöjä etäopetuksesta, eivätkä nekään ole välttämättä liittyneet lainkaan pitkiin koulumatkoihin.

– Vanhemmat voivat haluta etäopetusta, mutta opettajat voivat ajatella että juuri tämän oppilaan olisi hyvä olla lähiopetuksessa, Myllykangas toteaa.

Etäopetusta aniharvoin ennen pandemiaa

Nykyinen perusopetuslaki sallii peruskoululaisen osittaisen etäopetuksen vain, jos lähiopetus on olosuhteet huomioiden kohtuutonta. Silloinkin oppilaalle pitää järjestää avustaja, kuten Pyhäjärvienkin tapauksessa. Myös kouluruoka on toimitettava oppilaan pöytään tavalla tai toisella.

Elias Engman opiskelee Sallatunturin koulun viidennellä luokalla. Koulu on Sallan kunnan ainoa jäljellä oleva koulu. Enimmillään kouluja oli erämaakunnassa yli 40. Kuva: Annu Passoja / Yle

Poikkeustapauksia on Lapissakin ollut viime vuosikymmeninä vain kourallinen.

Inarissa muutama koululainen opiskeli vuosia sitten päivän viikossa etänä. Sallassa 90 kilometrin päässä koululta asunut alakoululainen opiskeli osan viikosta videoyhteyden päässä avustajan kanssa.

Näin muistelee Lapin aluehallintoviraston ylitarkastaja Kari Torikka. Hän toteaa, ettei pitkä koulumatka lainkaan välttämättä tarkoita, että oppilas sen enempää kuin vanhemmatkaan haluaisivat vaihtaa etäopetukseen.

Sivistystoimen ylitarkastajalle tulee eniten vaatimuksia koulumatkan lyhentämisestä.

– Että ei saisi kiertää koko Eurooppaa, kun oppilas kuskataan koulusta kotiin, Torikka tiivistää.

Kuntien taloustilanne sanelee sen, että kyytiin poimitaan mahdollisimman moni samalla suunnalla asuva.

Säästöjä koulukyytikuluihin

Koulukyytikustannukset ovat nousseet satoihin tuhansiin euroihin pienissäkin kunnissa, koska kyläkoulut on vuosikymmenten varrella lakkautettu. Niin Sallassa kuin Muoniossakin on jäljellä vain yksi peruskoulu. Sallassa yli puolet koululaisista on koulukyytioppilaita ja Muoniossakin lähes puolet.

Kuntaliitto toivookin, että perusopetuslakia muutettaisiin suopeammaksi etäopetukselle, jotta kunnat voisivat säästää koulukyydeissä. Sodankylän kunnanhallituksen puheenjohtajana toimiva Mikko Pyhäjärvi näkee hänkin mahdollisuuden säästöihin.

– Etäopetus on paljon edullisempaa kuin lähteä kuljettamaan oppilaita. Ja kuljetus on myös raskasta oppilaille, koulupäivät pitenevät sen takia.

Toisaalta on vanhempia, jotka nimenomaat pelkäävät, että kunnat tarttuvat säästösyistä etäopetukseen vielä pandemia-ajan jälkeen. Pahimmillaan etäopetus on pudottanut koululaisen kärryiltä kokonaan, ja vienyt lisäksi hänen vanhempiensa ajan ja hermot.

Jos päivittäiset koulumatkat ylittävät alakouluikäisillä 2,5 tunnin ja yläkoululaisilla 3 tunnin aikarajan, on kunnan keksittävä joku ratkaisu. Pyhäjärven tytöt asuvat tätä nykyä arjet toisen vanhemman kanssa kunnan maksamassa asunnossa Sodankylän keskustassa.

Sodankylän Tähtikunnan koulun rehtori Heidi Lakkala korostaa, että etäopetuksen on syytä pysyä keinovalikoimassa poikkeustapauksia varten.

– On selvää, että asioita yritetään järjestää joustavasti ja oppilaiden hyväksi tehdään se, mikä voidaan. Mutta kannattaako etäopetusta alkaa yleisesti tarjoamaan, Lakkala epäilee.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 saakka.

Lue myös:

Miten opetus peruskouluissa toteutuu, kun puolet luokasta on koulussa ja loput karanteenissa kotona? OPH: Opettajien työmäärä ei saisi kasvaa kohtuuttomaksi

Katkeruutta, uupumusta ja yksinäisyyttä – Ylen kysely paljastaa, miten kypsiä amislaiset ja lukiolaiset ovat etäopiskeluun: “2004 syntyneistä tulee väliinputoajia”