Kotihoidon ongelmia puidaan Kymsoten hallituksessa: "Jos tämä pitää paikkansa, näin ei voi olla"

Kymsoten hallitus on päättänyt selvittää kotihoidon nykytilannetta ja etsiä toimenpide-ehdotuksia ongelmiin.

Kymsote ostaa vuokratyövoimaa Sarastia Rekryltä sairauspoissaolojen paikkaamiseksi. Arkistokuva. Kuva: Tanja Kröger / Yle

Kymsoten hallitus on ryhtynyt puimaan julkisuudessa esillä olleita Kymsoten kotihoidon työntekijöiden jaksamiseen liittyviä ongelmia.

Kouvolan Sanomat (siirryt toiseen palveluun) uutisoi helmikuussa kotihoidon työntekijöiden kertomista ongelmista. Lehden mukaan esimerkiksi työntekijöitä on liian vähän asiakkaisiin nähden, työ on huonosti organisoitua, hoitajilla on tuplavuoroja ja ruokatauot jäävät pitämättä.

Myös Yle kertoi viime syksynä kiireestä kotihoitotyössä. Asiakkaalle ei aina jää tarpeeksi aikaa, mikä koetaan stressaavana.

Lisäksi Kymen Sanomat (siirryt toiseen palveluun) ja Kouvolan Sanomat (siirryt toiseen palveluun) ovat uutisoineet Kymsoten hoitohenkilökunnan työssäjaksamisesta myös laajemmin.

– Jos tämä pitää paikkansa, näin ei voi olla. Kyllä me rakennetaan normaali työpaikka kaikille. Siihen tartutaan ihan vakavasti, jos näin on, sanoo Kymsoten hallituksen puheenjohtaja Seppo Rintamo.

Kotihoitoon uusi malli

Kotihoidon ongelmat nousivat keskusteluun Kymsoten hallituksen kokouksessa viime viikolla. Tilannetta päätettiin selvittää ja tuoda selvityksiä ja toimenpide-ehdotuksia ensi viikolla pidettävään kokoukseen.

– Selvitämme nykytilanteen, käymme läpi resurssit ja onko prosessissa nyt mitä muuttunut. Pitääkö lisätä henkilöstöä, kuinka paljon ja miten, Seppo Rintamo sanoo.

Kymsoten kotihoidossa on jo aiemmin päätetty purkaa vanha tiimirakenne ja ottaa käyttöön uusi hoitorinki-rakenne.

Kymsoten uudessa hoitorinkimallissa jokaisessa ringissä on mahdollisimman paljon asiakkaalle entuudestaan tuttuja hoitajia. Arkistokuva. Kuva: Amanda Vikman/Yle

Uudessa mallissa hoitajat jaetaan hoitorinkeihin sillä perusteella, että jokaisessa ringissä on mahdollisimman paljon asiakkaalle entuudestaan tuttuja hoitajia. Yhdessä hoitoringissä on noin kymmenen hoitajaa.

Asiakkaiden oma- ja varaomahoitajia määritellään uudelleen niin, että asiakkaan luona eniten käynyt hoitaja olisi asiakkaan omahoitaja.

Myös kaupunkialueiden ja haja-asutusalueiden varahenkilöstöratkaisut suunnitellaan uudelleen. Suunnitelmassa esimerkiksi arvioidaan matka-ajat eri hoitorinkien välillä ja määritellään alueet, joiden kannattaisi tehdä yhteistyötä.

Kotihoidon kehittämistyön tavoitteena on Kymsoten mukaan luoda koko Kymsoten kotihoitoon yhtenäinen toimintamalli, joka helpottaisi sekä asiakkaiden että työntekijöiden arkea.

Lisäksi kotihoidossa tehdään työhyvinvointisuunnitelma, jonka laatimiseen osallistuvat esimiehet, hoitajat, luottamusmiehet ja työsuojelun edustajat.

Noin parilla sadalla Kymsoten kotihoidon asiakkaalla on käytössä digilaitteita, kuten lääkeannosteluautomaatteja. Arkistokuva. Kuva: Antro Valo / Yle

Uusi toimintamalli on ollut suunnitelmissa saada käyttöön kesään mennessä, mutta Kymsoten hallituksen puheenjohtajan Seppo Rintamon mukaan toimenpiteitä pyritään mahdollisesti aikaistamaan.

Kymsoten kotihoidossa on yli 2 600 kotihoidon asiakasta. Kaikkien asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat aiotaan myös käydä läpi.

Perusasiat kuntoon

Kymsoten kotihoidon ongelmat eivät tulleet hallituksen puheenjohtajalle Seppo Rintamolle yllätyksenä.

Henkilöstön riittävyys ja hyvinvoinnin varmistaminen nousivat esille jo viime vuonna Kymsoten tekemässä kotiin vietävien palveluiden kehittämissuunnitelmassa.

Vastaavia ongelmia on Rintamon mukaan myös muualla Suomessa. Lisäksi Kymsoten henkilöstö on ollut koronan vuoksi lujilla.

Asiakkaalle ei aina jää tarpeeksi aikaa, minkä hoitajat ovat kokeneet stressaavana. Arkistokuva. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

– Otamme nämä vakavissamme. Johto ja henkilökunta. Siitä ei ole missään tapauksessa kyse, ettemmekö ottaisi vakavasti.

Rintamo sanoo, että suurin osa ongelmista on saanut alkunsa rekrytoinnin vaikeudesta.

– Kotihoitoon on erittäin vaikea saada valtakunnallisestikin henkilökuntaa. Me olemme saaneet aika hyvin, mutta emme näköjään riittävästi.

Lisäksi Kymsoten ongelmana ovat sairauspoissaolot. Kymsote käyttää sairauspoissolojen paikkaamiseen Sarastia Rekryä. Rintamon mukaan Kymsote käyttää vuodessa kymmenen miljoonaa euroa ulkopuolisiin rekrytointeihin.

– Olemme helpottaneet sijaispulaa niin, että jos sairastuu, mahdollisimman pian saamme tekijän tilalle. Mutta sekään ei ole auttanut. Olemme panostaneet rekrytointiin aika paljon ja se on kallista.

Rintamo myös sanoo, että koronan vuoksi kehittämistoimia ei ole pystytty toteuttamaan suunnitellussa aikataulussa.

– Tämä on niitä asioita, joita nyt käydään läpi. Eli jos kehittämistoimenpiteet vievät liikaa tilaa normaalitekemisestä, pannaan perusasiat kuntoon ja sitten jatketaan kehittämistä.