1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lentokentät

Kotimaan lentoliikenne voi näyttää koronan jälkeen kovin toisenlaiselta – Useita lentoasemia uhkaa alasajo

Finavia: jos lentomatkustajien määrä ei kasva, suorille lennoille on etsittävä vaihtoehtoja takseista ja busseista.

lentokentät
Finnairin lentokone Joensuun lentoaseman vieressä.
Joensuun lentojen matkustajamäärä on romahtanut pandemian takia. Viime vuonna kentän kautta kulki vajaat 22 000 matkustajaa, vuonna 2019 lähes 127 000 henkilöä. Heikki Haapalainen / Yle

Keskipäivän lento Helsinki-Vantaalta laskeutuu Joensuuhun Pohjois-Karjalaan. Koneesta kävelee ulos kahdeksan matkustajaa. Paluulento takaisin Helsinkiin on vielä tyhjempi. Sille on lunastanut lipun viisi ihmistä.

Ennen koronapandemiaa Joensuun ja Helsingin välillä oli edestakaisia lentoja viidesti päivässä, mutta pandemian aikana reittiä on lennetty vain kahdesti viikossa. Nekin lennot Finnair lopettaa vähäisen kysynnän takia reilun kuukauden kuluttua.

Sen jälkeen loppuvuoden ajan lennot jatkuvat valtion ostoliikenteenä, jossa valtio maksaa tappiot operaattorille. Kilpailutus operaattoreista ratkeaa maaliskuun puolivälissä, mutta jo ennakkoon tiedetään, että ainakin ruotsalaiset ja Baltian alueella toimivat alueelliset lentoyhtiöt tavoittelevat Suomesta vapautuvia reittejä.

Joensuun lisäksi Traficom kilpailuttaa lennot Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkola-Pietarsaaren reiteillä. Lentoliikenteen tukeen on varattu rahaa tälle vuodelle noin 10 miljoonaa euroa.

Matkustaja nousee Finnairin ATR-potkuriturbiinikoneeseen Joensuun lentoasemalla
Joensuusta Helsinkiin palavaan koneeseen nousee viisi matkustajaa. Joensuu aikoo taata reitin säilymisen Keski-Euroopasta tulevien matkailijoiden avulla. Sami Jumppanen / Korpipaja

Mutta kaikilla reiteillä lentomatkustus tuskin palaa kannattavaksi tämän vuoden aikana, ei sittenkään vaikka koronapandemia loppuvuodesta hellittäisikin. Näin arvioi lentoasemayhtiö Finavia.

– Olemme tilanteessa, että markkinoiden kysyntä ei välttämättä riitä vastaavalla tavalla, kuin mihin on totuttu, sanoo toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Jos synkkä ennuste toteutuu, se tarkoittaa, että vuoden 2022 alusta tappiollisilla reiteillä liikenne loppuu, tai kunnat ja maakunnat joutuvat tukemaan lentoja. Uhanalaisimpia ovat reitit juuri viidelle maakuntakentälle, joiden lentojen tappiot valtio maksaa tänä vuonna.

Kunnat tukevat jo nyt tappiollista lentoliikennettä

Joensuun kaupunki arvioi, että Helsinki-Vantaan ja Joensuun välisellä lentoreitillä liikematkustus voi vähentyä koronapandemian jälkeen pysyvästi jopa 30 prosentilla.

Kaupunki miettii keinoja, joilla matkustajamäärä saadaan palautettua ennalleen. Ennen koronapandemiaa Joensuun kentän läpi kulki vuodessa 130 000 henkilöä.

– Me tarvitsemme vuosittain muutamia kymmeniä tuhansia matkustajia lisää, jotta kompensoisimme liikematkustuksen pienenemisen, sanoo Joensuun kaupungin strategiajohtaja Sami Laakkonen.

Lentokone Porin lentokentällä
Unkarilainen BASe Airlines lentää Porin ja Helsinki-Vantaan välillä kolme edestakaisista lentoa päivässä. Tammi- ja helmikuussa matkustajia oli yhteensä 332, keskimäärin kaksi jokaisella lennolla. Jenni Joensuu / Yle

Viimeistään syksyllä kuntien ja kaupunkien on varauduttava tekemään vaikea päätös: Jos lentoja ei saada siihen mennessä kannattavaksi, lentoliikennettä on tuettava. Useat kunnat tekevät jo nyt niin.

Viime vuonna Pori kulutti lentoliikenteen tukemiseen yli kolme miljoonaa euroa. Tuen turvin unkarilainen lentoyhtiö operoi Helsingin ja Porin välillä arkisin kolme edestakaista vuoroa.

Savonlinnan kaupunki ja valtio ovat rahoittaneet puoliksi Helsingin ja Savonlinnan välisen reitin tappioita. Molempien maksettavaksi on jäänyt vuosittain noin miljoona euroa.

Myös Lappeenranta käyttää hieman yli miljoona euroa vuodessa Finavialta ostamansa lentoaseman ylläpitoon. Lappeenrannassa lentoliikenteeseen käytetty raha on ollut tuottoisinta, sillä saapuvat lentomatkustajat jättivät maakuntaan ennen pandemiaa noin neljän miljoonan euron matkailutulot.

Keskieurooppalaiset turistit korvaavat liikematkustajia

Joensuun kaupungin kunnianhimoinen tavoite on korvata koneista pois jäävät suomalaiset liikematkustajat keskieurooppalaisilla turisteilla – ja turvata samalla lentoyhteyden säilyminen.

– Matkailun markkinointiyhtiö VisitKarelia on neuvotellut viime viikkoina ulkomaisten matkanjärjestäjien sisäänostajien kanssa siitä, millaisille tuotteille on kysyntää. Puhumme merkittävästä matkailun kasvusta, kertoo strategiajohtaja Sami Laakkonen.

Juhana Jämsen ja Auli Sipola nousevat avannosta portaita pitkin.
Avantouinti olisi keskieurooppalaisille matkailijoille ainutkertainen kokemus. Juhana Jämsen ja Auli Sipola nousevat avannosta Joensuun Jääkarhujen talviuintipaikalla.Heikki Haapalainen / Yle

Matkanjärjestäjille tulevista kiintiöistä sovitaan jo lähes vuotta ennen matkoja, jotta ne ehtivät myyntiin kevään aikana. Valtaosa matkustajista olisi Järvi-Suomeen mökkeilemään tulevia keskieurooppalaisia, jotka lentäisivät Helsinki-Vantaan kautta Joensuuhun.

– Tarkoitus on, että löydämme syksyyn mennessä operaattorin, joka jatkaa lentoja Joensuuhun vuoden 2022 alusta lukien.

Myös Lappeenrannassa on havahduttu siihen, että koronapandemian jälkeen Keski-Euroopasta riittää tulijoita Saimaan alueelle. Tänä vuonna suorilla lennoilla Saksasta, Itävallasta ja Italiasta Lappeenrantaan on myynnissä noin 50 000 paikkaa, ensi vuonna jo lähes 200 000.

– Meillä on hurja potentiaali kehittää Suomea matkailukohteina, eikä kaikkia mahdollisuuksia ole hyödynnetty, sanoo Kimmo Mäki.

Mäki jatkaa, että jos matkailijoita saadaan lisää Suomeen, samalla lentoliikenteen verkosto pysyy pystyssä ja maakuntien saavutettavuus paranee.

Maakunnissa kyse on myös uusien työpaikkojen luomisesta. Matkailu on yksi harvoista toimialoista, joissa työpaikkojen määrä voi tulevaisuudessa kasvaa merkittävästi.

Bussit ja junat voisivat korvata osan kotimaan lennoista

Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki sanoo, että käynnissä on muutoinkin iso murros kotimaassa matkustamisessa. Koronapandemia vauhdittaa sitä.

Mitä enemmän etäneuvottelukulttuuriin totutaan, sitä vähemmän reiteille riittää kotimaisia liikematkustajia. Ulkomaiset matkailijat eivät riitä kaikkialla korvaamaan kotimaisten vähenemistä.

– Mielestäni olisi hyvä aika alkaa miettiä muitakin vaihtoehtoja, erilaisia matkaketjuja, joiden avulla voitaisiin turvata Suomen saavutettavuus ja kilpailukyky, sanoo toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Lähtöselvitys Finnairin lennolle.
Jyväskylä on ollut lentojen nousujen ja laskujen määrällä laskettuna alkuvuodesta yksi Suomen vilkkaimmista lentoasemista, koska se on tärkeä Ilmavoimien tukikohta. Matkustajia sen sijaan on kulkenut terminaalin kautta vain 53. Petri Aaltonen / Yle

Tänä keväänä eduskunnan käsittelyyn tulevassa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tavoitteena on maakunnista kolmen tunnin matka-aika Helsinkiin. Osa lennoista voisi korvautua osittain takseilla, busseilla ja junilla.

Esimerkiksi kemiläisille matkaketju voisi tarkoittaa sitä, että matkustajat kuljetettaisiin ensin Ouluun, josta matka jatkuisi lentokoneella Helsinki-Vantaalle. Kajaanilaisille lähin kenttä olisi Kuopiossa, ja Kokkolasta päästäisiin Helsinkiin kolmessa tunnissa lentämällä Vaasasta.

Finavia ylläpitää lentokenttää niin kauan, kuin sinne on säännöllistä reittiliikennettä.

Finavian Mäki muistuttaa, että kotimaan matkustusta olisi syytä pohtia kokonaisuutena. Kyse ei ole pelkästään lentämisestä kahden kaupungin välillä.

– Julkisen rahan käyttö lentoliikenteessä pitkällä aikajänteellä on hyvin kallista. On hyvä ajankohta tarkastella tilannetta laajemmin saavutettavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta, ei pelkästään lentoyhteyden näkökulmasta.

Lue lisää:

Tuore tutkimus julki: Lappeenrannan lentoasemasta liki neljän miljoonan euron matkailutulot Etelä-Karjalaan

Porin ja Helsingin välisillä lennoilla surkea matkustajamäärä – Pori tukee tyhjiä lentoja huimilla summilla yhtä matkustajaa kohti

Lue seuraavaksi