1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan keskuspankki

Korot nousevat, inflaatio kerää höyryä – Euroopan keskuspankki aikoo kiihdyttää valtionlainojen osto-ohjelmaansa

Asuntolainojen korot tuskin nousevat lähivuosina, asiantuntijat arvioivat Ylen haastattelussa.

Euroopan keskuspankki
Grafiikka näyttää bkt-ennusteiden muutoksen verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Eurooppa jää talouskasvussa selvästi Yhdysvaltojen jälkeen.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde kertoi talousnäkymistä torstaina.Olivier Matthys / EPA, grafiikka: Samuli Huttunen / Yle

Euroopan keskuspankki EKP kiihdyttää valtionlainojen osto-ohjelmaansa (siirryt toiseen palveluun). Ohjauskorot pankki päätti odotetusti pitää entisellä tasollaan. Talletuskorko pysyy –0,5 prosentissa.

Koronapandemian alusta lähtien EKP on ostanut velkakirjoja noin 20 miljardilla eurolla viikossa eli yhteensä noin tuhannella miljardilla. Viime kuukausina ostot ovat olleet hieman pienempiä, ja nyt niitä siis taas kasvatetaan.

Ideana on rasvata talouden rattaita: kun pankit ja sijoittajat myyvät velkapapereita keskuspankille, ne pystyvät puolestaan lisäämään lainanantoaan yrityksille ja kotitalouksille.

Heti EKP:n ilmoituksen jälkeen sekä Saksan että Italian kymmenvuotisten valtionlainojen korot kääntyivät laskuun.

Pian valtionlainojen korot lähtivät kuitenkin uudestaan nousemaan, kun EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde jätti tiedotustilaisuudessaan epäselväksi, kuinka paljon velkakirjojen ostoa kiihdytetään.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvelee, että ostojen suuruutta koskeva epäselvyys viittaa siihen, että ostot jäävät pienemmiksi kuin odotettiin.

– Markkinoiden kannalta pysyvämpi reaktio olisi saatu, jos olisi kerrottu selkeämmin konkretiaa.

Swedbankin Suomen-pääekonomisti Heidi Schauman sanoo EKP:n päätöstä osto-ohjelman kiihdyttämisestä "pehmeäksi signaaliksi markkinoille".

Swedpankin pääekonomisti Heidi Schauman ja Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich
Swedbankin Suomen-pääekonomisti Heidi Schauman ja Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioivat, että asuntolainojen korot eivät nouse Suomessa vielä ainakaan pariin vuoteen.Matti Myller / Yle, Antti Hacklin / Yle

Schauman korostaa, että korkojen nousu on ollut toistaiseksi pientä. EKP seuraa ja reagoi tarkasti markkinoiden pieniinkin liikeisiin.

– Ollaan hyvin lähellä pandemian loppua, niin EKP pyrkii nyt olemaan hyvin herkästi liikkeissä mukana, ettei tule markkinahäiriöitä. On tärkeää, että pandemian loppuvaihe hoituu hyvin.

Ohjauskorkojen nostamiseen EKP:llä ei Schaumanin mukaan ole paineita, koska tähän asti nähty markkinakorkojen nousu on niin pientä.

– Kotitaloudet ja yritykset saavat rahoitusta hyvin edulliseen hintaan ja aika tasaisesti myös euroalueen maiden sisällä. Sinänsä ei ole vielä ollut syytä huoleen eikä tehdä mitään.

"Vielä ei tarvitse miettiä, kiihtyykö inflaatio liikaa"

Pandemian vaikutukset tuntuvat vielä pitkään kansalaisten elämässä. Velalliset ovat saaneet nauttia matalista koroista vuosikausia ja kuluttajahinnat ovat jopa laskeneet.

Nyt käsillä voi olla muutos. Euroalueen talous on poikkeuksellisen sumeassa tilanteessa.

Markkinakorot ovat nousseet viime päivinä samalla, kun inflaatio-odotukset ovat kasvaneet. Inflaatio tarkoittaa kuluttajahintojen nousua eli rahan arvon laskua.

EKP ennustaa hintojen nousevan kuitenkin melko hitaasti euroalueella. Se siis tuskin nostaa ohjauskorkoja tänä vuonna.

Inflaatio on kiihtynyt koko alkuvuoden, lue lisää: Inflaatio tekee paluuta: Kuluttajahinnat alkoivat nousta Euroopassa, mutta kuinka pysyvästi ja mitä vaikutusta sillä on?

– Jos verrataan vaikka Yhdysvaltoihin, niin Euroopassa tämä pitkien korkojen nousu on isossa kuvassa edelleen hyvin pientä eli ei pidä ylikorostaa, kuinka suurista liikkeistä on kyse, Nordean von Gerichsanoo.

Pitkillä koroilla tarkoitetaan joukkovelkakirjalainoja, joiden laina-aika on yli vuoden. Yritysten lainarahasta tulee siis kalliimpaa.

Sama koskee von Gerichin mukaan inflaatiopaineita. Yhdysvalloissa vauhdittunut inflaatio vaikuttaa Eurooppaan, mutta Euroopan talouden hitaampi toipuminen hillitsee hintojen nousua.

– Euroalueella näkymä on edelleen ennemminkin se, että EKP taistelee sen puolesta, että saataisiin korkeampaa inflaatiota aikaan, eikä tässä vaiheessa vielä tarvitse miettiä sitä, kiihtyykö inflaatio liikaa.

Swedbankin Schaumanin ja von Gerichin mukaan suomalaisten asuntovelkojen korkoihin ei todennäköisesti ole odotettavissa nousua vielä ainakaan pariin vuoteen.

Yhdysvallat selviää nopeammin kuiville

Euroopan keskuspankin EKP:n neuvosto pohti torstaina euroalueen talouden tilaa ja tulevaisuutta. Pääjohtaja Lagarden mukaan euroalueen tuleva talouskehitys on kiinni siitä, miten kansalaisia saadaan rokotetuksi ja sulkutoimia puretuksi.

Jos kaikki menee kuten Euroopassa on suunniteltu, kansa saadaan rokotetuksi viimeistään kesällä. Tällöin esimerkiksi palvelujen kysyntä ja matkustaminen lisääntyy.

Kun kysyntä ja kulutus alkavat elpyä, talous lähtee kasvuun. Hinnat nousevat eli inflaatio kiihtyy.

Näin näyttää käyvän tänä vuonna ainakin Yhdysvalloissa, kun taas Euroopassa päästään pandemiaa edeltävälle uralle aikaisintaan ensi vuonna OECD:n mukaan. Osin ero johtuu pandemiatoimista.

– Osittain se selittyy rokotustahdilla, mutta osittain myös sillä, että Yhdysvaltojen taloutta ei ole suljettu samalla tavalla tämän toisen tai kolmannen aallon aikana, Heidi Schauman sanoo.

EKP:lla jo tuhat miljardia pandemialainoja

EKP käynnisti viime vuonna järeät toimet euroalueen talouden vahvistamiseksi. Ensin se aloitti 120 miljardin euron hätärahoituksen maaliskuussa. Summa todettiin samantien riittämättömäksi, ja seuraavalla viikolla pankki kasvatti valtionlainojen osto-ohjelmaansa 750 miljardiin.

Kesäkuussa pandemiatukea kasvatettiin 600 miljardilla eurolla 1 350 miljardiin euroon ja joulukuussa vielä 500 miljardilla eurolla yhteensä 1 850 miljardiin euroon.

EKP aikoo käyttää tuon summan arvopapereihin ensi vuoden maaliskuuhun mennessä.

Saksaa jäytää EKP:n rahanpainanta

EKP:sta on nyt tullut suurin valtiontalouksien tukija ja samalla valtioiden velkoja. Tämä suututtaa Saksassa, jossa taas torstaina taloustieteen professorien joukko vei lainaostot perustuslakituomioistuimen käsittelyyn.

Keskuspankin on toimittava hyvin varovasti ja harkiten. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun EKP:n lainatukea arvostellaan suurimmassa euromaassa.

Sodanjulistus EU-oikeusjärjestykselle Saksasta – "Keskuspankki pysyy itsenäisenä tulevaisuudessakin", Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn vakuuttaa

Pandemiatuki rikkoo saksalaiskriitikkojen mielestä EU:n perussopimusta, jonka mukaan keskuspankki ei saa rahoittaa jäsenvaltioita. Tästä syystä EKP ei hanki velkakirjoja suoraan valtioilta vaan ostaa niitä sijoittajilta jälkimarkkinoilla.

EKP perustelee lainaostoja päätavoitteellaan eli hintavakauden ylläpitämisellä ja euron arvon säilyttämisellä.

Die Welt -lehden (siirryt toiseen palveluun) mukaan EKP:n hallussa on jo noin kolmannes Saksan, Hollannin ja Espanjan sekä viidennes Italian valtionvelasta.

Aiheesta lisää:

Miljardien eurojen pankkiiri luo rahaa nappia painamalla – Suomen Pankissa on käynnissä valtava vastaisku koronakriisille

Pitääkö valtioiden maksaa velat pois? "Kyllä", vastasi EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde huippujohtajien tapaamisessa

Tällä napilla luodaan uutta rahaa – joka minuutti keskuspankki tekee tyhjästä kymmenen miljoonaa euroa vastaiskuna koronakriisille