1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Lapset ja nuoret

Sairaalakouluihin ei mahdu, koska lapset ja nuoret voivat yhä huonommin – Rehtori: "Korona-aikana perheiden ongelmat puhkesivat"

Erityisopetuksen osaamista halutaan nyt viedä sairaalakouluista tavallisiin kouluihin.

Yhä nuoremmilla lapsilla on niin vakavia ongelmia, ettei koulunkäynti tavallisessa koulussa suju, sanoo Kuopion Alavan sairaalakoulun rehtori Merja Laininen. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Sairaalakoulun luokka näyttää ihan tavalliselta pikkuluokalta. Kuopion Alavan sairaalakoulun luokkahuoneen seiniä koristavat opetusjulisteet ja oppilaiden piirrokset, takapöydällä seisoo karttapallo.

Käytävälle koulun entinen oppilas on piirtänyt lähtiessään värikkäillä kirjaimilla tekstin "Kyllä te pärjääte".

Mutta pärjäämmekö me, miettii moni sairaalakoulun opettaja. Sairaalakouluissa ei enää riitä paikkoja kaikille tarvitseville, ja samalla oppilaat voivat entistä huonommin. Korona-aika on pahentanut tilannetta entisestään.

Nyt sairaalakoulujen erityisopetuksen osaamista halutaan viedä tavallisiin kouluihin, jotta yhä useampi lapsi pärjäisi normaalissa opetuksessa.

Perheiden ongelmat kärjistyivät

Vaikka lasten ja nuorten hyvinvointi on heikentynyt jo useampien vuosien ajan, koronatilanne syvensi ongelmia entisestään, sanoo Kuopion Alavan sairaalakoulun rehtori Merja Laininen.

– Ongelmat ovat ikään kuin valuneet alemmas. Ennen puhuttiin, että osa nuorista ei tule ollenkaan kouluun. Nyt sitä näkyy jo vitos-kutosluokkalaisilla, Laininen kertoo.

– Korona-aikana perheiden ongelmat puhkesivat. Tuli taloudellisia vaikeuksia, päihteiden käyttö lisääntyi ja päihteet tulivat myös koteihin.

Kuopiossa sairaalakoulua käy neljässä yksikössä yhteensä 60 oppilasta. Kouluilta tulee yhä enemmän pyyntöjä siirtää oppilaita sairaalakouluun.

Valitettavasti kaikki halukkaat eivät mahdu sairaalakouluun: sairaalakoulua tarvitsevia lapsia on jonossa ja ryhmäkoot ovat jo nyt isompia kuin niiden pitäisi. Sama ongelma koskettaa muitakin Suomen sairaalakouluja.

Avohoito yleistyy, jonot kasvavat

Joka päivä noin 800 lasta käy koulua sairaalassa. Vuodessa heitä on yli 3 000.

Sairaalakoulua käyvät sekä osastohoidossa että avohoidossa olevat lapset ja nuoret. Heistä lähes kaikki, 94 prosenttia, käyvät sairaalakoulua psykiatristen syiden takia, suurin osa vain muutaman viikon kerrallaan. Sairaalakoulussa iso osa ajasta opetellaan käyttäytymistä ja tunteiden hallintaa, ei kertotauluja tai Suomen järvien nimiä.

Sairaalakoulujen opetus on mullistunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Vielä vuonna 2013 suurin osa oppilaista oli osastohoidossa.

Nyt suurin osa oppilaista tulee sairaalakouluun avohoidon kautta. Avohoidossa oleva lapsi ohjataan sairaalakouluun silloin, kun hän ei enää pärjää tavallisessa koulussa esimerkiksi hankalien mielenterveysongelmien takia.

Erikoissairaanhoidon osastohoitoajat ja laitosasuminen ovat vähentyneet ja lyhentyneet. Osa sairaaloista on lopettanut tietyt osastohoidot kokonaan.

Hoidon tarve ei kuitenkaan ole hävinnyt minnekään. Päinvastoin, lapset ja nuoret voivat entistä huonommin, sanovat Opetushallituksen teettämään selvitykseen vastanneet sairaalakoulujen johtajat.

Esimerkiksi yläkouluissa on ainakin 4 000 oppilasta, joiden poissaolot aiheuttavat suuria ongelmia heidän koulunkäynnilleen. Etäopetuksen aikana opettajat menettivät yhteyden yhä useampaan oppilaaseen.

Noin 3000 lasta käy vuosittain sairaalakoulua Suomessa. Osa viettää siellä muutaman viikon, osa vuosia. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Opetushallituksen selvitykseen vastanneet koulujen johtajat kertovat, että lasten kanssa on entistä vaikeampaa. Osa oppilaista jaksaa opiskella vain pari tuntia päivässä, osa ei sitäkään.

Osa opettajista kokee jopa väkivallan uhkaa.

Opetushallituksen selvitystä tekemässä ollut Joensuun Nepenmäen koulun sairaalaopetuksen rehtori Jyrki Huusko kertoo, että lapset tulevat sairaalaopetukseen entistä huonokuntoisempina.

Tilannetta on pahentanut korona-aikana sekin, että erilaisia tukipalveluja laitettiin pitkäksi aikaa jäihin ja psykiatrista hoitoa tarjottiin entistä vähemmän.

– Ei tuen tarve hävinnyt sinä aikana mihinkään. Luulisin, että aika monta vuotta tullaan korjaamaan sitä satoa, minkä tämä aika aiheuttaa, sanoo Huusko.

Kuopion sairaalakouluissa on jouduttu kasvattamaan ryhmäkokoja, jotta kaikki pääsevät kouluun. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Lisää tukea tavallisiin kouluihin

Ongelmiin haetaan kuitenkin nyt helpotusta.

Opetusministeriö myönsi helmikuussa sairaalakouluille yhteensä 3,5 miljoonaa euroa erityisavustusta niin sanotun konsultatiivisen työn lisäämiseen.

Se tarkoittaa sitä, että sairaalakoulujen opettajat jalkautuvat tavallisiin kouluihin ja auttavat erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia siellä. Tällaista tukea koulut ovat toivoneet pitkään, kertoo Opetushallituksen opetusneuvos Pirjo Koivula.

– He auttavat kouluja etsimään tapoja, joilla oppilasta voitaisiin tukea siinä omassa koulussa. Siinä päästään käsiksi myös koulun toimintakulttuuriin, jos koulun käytänteissä on kehittämistä, Koivula kertoo.

Konsultatiivinen työ auttaa myös pienten paikkakuntien lapsia. Sairaalakouluja on vain isoimmissa kaupungeissa, eivätkä syrjäseutujen lapset voi kulkea niihin päivittäin kouluun.

– Jotta lähikoulut selviäisivät erilaisten oppilaiden kanssa, ne tarvitsevat resursseja. Tarve on huutava, ja nyt siihen huutoon yritetään vastata, sanoo Huusko.

Tällainen työ auttaisi myös ongelmien ennaltaehkäisyssä: tavoitteena on, ettei lapsen tilanne menisi alun perinkään niin huonoksi, että tarvittaisiin sairaalakoulua.

Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on auki 13.3. klo 23:een asti.

Lue lisää:

"Ohjaaja sanoi ohimennen, että sinusta tulee syrjäytynyt nuori" – 8 nuorta kertoo tarinansa lastensuojelusta Suomessa

Jessica Kaatila kyllästyi kouluun kasilla: “Kun oli päivän pois, oli helppo olla toinenkin” – yläkouluikäisiä koulupudokkaita on vähintään 4 000

Nuori voi olla koulusta pois jopa kolme viikkoa ennen kuin kukaan puuttuu asiaan – Siirin pelasti nuorisokodin johtaja, Faruq jäi tyhjän päälle