1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Unikoulu

Somessa leviää kirjavia ohjeita vauvojen unesta ja moni vanhempi päätyy pitämään unikouluja turhaan – "Vauva huusi hätäänsä ja mietin, kuuluuko tämän tuntua näin pahalta"

Neuvoloista saa apua lasten uniongelmiin vaihtelevasti, mikä on avannut markkinan uniohjausbisnekselle.

Unikoulu
Eve Wallenius-Väisänen vaunulenkillä vauvansa kanssa aurinkoisessa pakkassäässä.
Eve Wallenius-Väisänen sai netin unikoulukeskusteluista sellaisen kuvan, että jokaisen vauvan pitää käydä unikoulu. Jälkikäteen häntä on harmittanut, että hän meni kokeilemaan unikoulua puolivuotiaalle vauvalleen.Hanna Terävä / Yle

– Kyllä se rippikouluikään mennessä nukkuu omassa sängyssään, totesi neuvolan terveydenhoitaja Eve Wallenius-Väisäselle pari kuukautta sitten, kun hän kaipasi neuvoja silloin puolivuotiaan esikoisvauvansa nukuttamiseen.

Vauva nukkui öisin samassa sängyssä äidin ja isän kanssa ja nukahti iltaisin vain vanhemman viereen tai tissille. Wallenius-Väisänen toivoi, että vauva oppisi nukahtamaan itsenäisesti pinnasänkyynsä, koska ei halunnut turvallisuuden vuoksi jättää häntä iltaisin yksin isoon sänkyyn nukkumaan vanhempien vielä valvoessa.

– Oli vähän sellainen olo, että mitä olen tehnyt väärin, kun lapseni ei nukahda omaan sänkyynsä, kun kaikkien muiden äitien lapset tuntuivat nukahtavan sänkyyn vain sormia napsauttamalla, Wallenius-Väisänen muistelee.

Kun neuvolasta ei herunut enempää tietoa, hän päätyi etsimään neuvoja netistä ja someryhmistä. Lapsen nukkumisesta tietoa etsiessään hän törmäsi jatkuvasti unikouluihin ja erilaisiin maksullisiin univalmennuksiin. Unikouluista puhuivat myös someryhmien äidit.

– Siitä sai sellaisen kuvan, että se on normaali juttu ja kaikkien vauvojen pitää käydä unikoulu.

Eve Wallenius-Väisänen
Eve Wallenius-Väisänen päätyi kokeilemaan pistäytymisunikoulua, mutta lopetti sen neljän päivän jälkeen, koska se tuntui hänestä liian pahalta.Hanna Terävä / Yle

Vauvojen uniohjauksesta on tullut bisnes

Muutaman viime vuoden aikana markkinoille on tullut useita yrityksiä, jotka kauppaavat unikonsultointia, uniohjausta tai univalmennusta myös aivan vastasyntyneiden vauvojen vanhemmille.

Yritysten verkkosivuja selailemalla selviää, että niiden taustalla on usein äitejä, jotka ovat kiinnostuneet vauvojen unesta oman lapsensa kautta. Osa heistä kertoo käyneensä kansainvälisen koulutuksen, jonka suoritettuaan he ovat valmistuneet sertifioiduiksi unikonsulteiksi tai uniohjaajiksi.

Lasten unihäiriöitä pitkään tutkinut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian osastonylilääkäri ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen dosentti Juulia Paavonen ymmärtää, miksi maksullisille uniohjauksille on avautunut markkinarako.

Paavosen vetämässä suomalaistutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) noin kolmannes vanhemmista koki, että heidän lapsellaan on uniongelmia. Silti uniongelmiin saa apua neuvoloista vaihtelevasti.

Paavosen mukaan monet vanhemmat kaipaavat tukea ja siksi on hyvä, että neuvoloiden ohella muitakin palveluita on olemassa.

Silti yksityiset unikonsultit myös huolettavat häntä.

Ensinnäkin maksulliset palvelut voivat epätasa-arvoistaa perheitä, sillä kaikilla ei ole varaa useita kymmeniä, jopa satoja euroja maksaviin konsultointeihin.

Toiseksi Paavosta huolettaa, millä pätevyydellä uniohjeita jaetaan.

– Tiedän, että jotkut ovat käyneet kansainvälisiä univalmentajan koulutuksia, mutta koulutusten sisältö voi olla monenkirjavaa. Liikkeellä voi olla strategioita, jotka eivät perustu tieteelliseen näyttöön. Se voi olla aika villi kenttä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen dosentti Juulia Paavonen.
THL:n dosentti ja tutkimuspäällikkö Juulia Paavonen muistuttaa, että uniohjauksessa ei saa unohtaa sitä, miten erilaisia lapset ja vanhemmat ovat. Se mikä toimii yhdellä, ei välttämättä toimi toisella.THL

Unikoulukeskustelu on muuttunut parissa vuodessa

Eeva Kalmanlehdon nyt 3-vuotias esikoinen heräili vauvana öisin pahimmillaan tunnin tai parin tunnin välein. Toisin kuin Wallenius-Väisänen, Kalmanlehto sai neuvolasta apua.

Hänelle tarjottiin uniohjausta, jossa käytiin tarkasti läpi perheen tilanne, vanhempien jaksaminen sekä vauvan nukkumiseen liittyvät rutiinit, tavat ja ympäristö. Keskustelun lisäksi uniohjaaja tarjosi mahdollisuutta kotikäyntiin.

– Tuomio oli, että teimme vauvan unta tukeaksemme kaiken ihan oikein ja aika korjannee tilanteen. Aika tosiaan korjasi ja yöunet paranivat itsestään vauvan opittua kävelemään, Kalmanlehto kertoo.

Kuopuksen synnyttyä Kalmanlehto kertoo seuranneensa erilaisia someryhmiä ja niissä käytävää unikoulukeskustelua ihmeissään. Kalmanlehdon mukaan kahdessa ja puolessa vuodessa on tapahtunut valtava muutos.

– Onneksi esikoisen vauva-aikana ei ollut tuollaista unikoulumarkkinointia. Olin silloin huomattavasti epävarmempi ja paljon väsyneempi vanhempi. En tiedä, mihin olisin tarttunut.

Vaikka Kalmanlehdolla oli kokemusta uniohjauksesta ja kuopus nukkui hyvin, hänelle tuli unikoulukeskustelusta silti tunne, että hän tekee jotain väärin. Erityisesti ohje, että vauvojen olisi hyvä nukkua klo 19–07 välillä hämmensi biologiaa opiskellutta Kalmanlehtoa.

– Tuli sellainen olo, että pitääkö minun lähteä muuttamaan jotain, kun oma vauvani nukkuu eri tavalla. Harkitsin myös tissille nukuttamisen poisjättämistä, kun ajattelin, että vauva menee siitä jotenkin kieroon ja sitten olemme pulassa. Mutta sitten totesin, että eihän tämä näin voi mennä, tämähän on minun lapseni.

Eeva Kalmanlehto katselee sohvalla makaavaa vauvaansa, jolle hän on juuri pukenut ulkovaatteet.
Eeva Kalmanlehto kertoo, että nyt kahdeksan kuukautta vanha kuopus on ihan erilainen nukkumistavoiltaan ja luonteeltaan kuin esikoinen. Siksi yksioikoiset uniohjeet tuntuivat hänestä liian hyviltä ollakseen totta.Hanna Terävä / Yle

Haitallisia ja väärinymmärrettyjä ohjeita

Myös lastenpsykiatri Juulia Paavonen kertoo törmänneensä ohjeeseen, jonka mukaan klo 19 on sopiva nukkumaanmenoaika kaikille lapsille.

– Jos tällaisia ohjeita todella annetaan, sillä ei ole mitään tieteellistä pohjaa. Toiset ovat aamuvirkkuja, toiset iltavirkkuja, toiset pitkäunisia ja toiset lyhytunisia. Perheillä on erilaisia tilanteita ja tarpeita. Tällaiset ohjeet voivat olla suorastaan haitallisia, Paavonen sanoo.

Jos uniasioita on opittu oman lapsen kautta, voi Paavosen mukaan helposti unohtua, että lapset ja vanhemmat ovat hyvin erilaisia. Se, mikä toimii yhdellä, ei välttämättä toimi toisella.

– Tämä on yksi haaste, jos unikonsultilla ei ole muuta terveydenhuoltoalan peruskoulutusta. Hyvä uniohjaus huomioi kokonaisuuden ja rakentaa hoitosuunnitelman niiden realiteettien varaan, missä perhe elää.

Vuonna 1998 unitutkimuksen parissa aloittanut Paavonen sanoo, että ihmisten tietoisuus unen tärkeydestä on kasvanut parin vuosikymmenen aikana. Samalla tietoisuus on lisännyt huolta siitä, nukkuuko oma lapsi riittävän hyvin.

Tämä näkyy somekeskusteluissa, joita Paavonenkin on seurannut. Esimerkiksi ikänsä puolesta päiväunia ehdottomasti tarvitsevien vauvojen ja lasten päiväunia saatetaan joskus rajoittaa liikaa yöunen laadun heikkenemisen pelossa.

Paavonen muistuttaa, että kukaan ei toimi kellontarkkuudella.

– Lapsentahtisuus on tärkeää. Voi olla, että jonain päivänä lapsi tarvitsee viisi tuntia päiväunia ja toisena päivänä riittää pari tuntia. Joustoa pitää olla.

Paavosen mukaan hyvä nyrkkisääntö on, että jos vauva hereillä ollessaan voi hyvin ja on virkeä sekä tyytyväisen oloinen, silloin hän todennäköisesti nukkuu riittävästi.

– Usein onkin niin, että lapsi kyllä nukkuu oman unentarpeensa mukaisesti riittävästi. Mutta vanhemmat uupuvat, jos lapsen unirytmi on kovin erikoinen. Sitten me yritämme mahdollisuuksien mukaan sovittaa vanhemman ja lapsen unirytmiä enemmän yhteen erilaisilla ohjeilla. Jos vanhemmat ovat ihan lopen uupuneita, meillä HUSissa ensimmäisenä mietitään, miten vanhemmat pääsevät lepäämään, eikä mennä alkuvaiheessa vauvan tasolle ollenkaan.

Eeva Kalmanlehto pukee vauvalleen villasukkia.
Hyvä nyrkkisääntö on, että jos lapsi on hyvävointisen oloinen, virkeä ja tyytyväinen hereillä ollessaan, silloin hän luultavasti nukkuu riittävästi.Hanna Terävä / Yle

"Rääkkäsinkö lastani ihan turhaan?"

Eve Wallenius-Väisänen päätti kokeilla vauvalleen pistäytymisunikoulua, sillä hän luki netistä, että se sopii parhaiten temperamenttisille lapsille.

Pistäytymisunikoulussa lapsi laitetaan omaan sänkyynsä tämän ollessa vielä hereillä, sanotaan hyvää yötä ja poistutaan paikalta. Jos lapsi alkaa itkeä, häntä mennään rauhoittelemaan vasta parin minuutin kuluttua. Lapsen syliin nostamista kuuluu välttää. Lapsen rauhoituttua poistutaan jälleen huoneesta. Jokaisen rauhoittelukerran jälkeen huoneessa pistäytymistä viivästytetään minuuttilla tai parilla.

– Pistäytymisunikoulu tuntui ihan hirveältä meistä molemmista vanhemmista. Vauva huusi hätäänsä ja mietin, kuuluuko tämän tuntua näin pahalta, Wallenius-Väisänen kertoo.

Pistäytymismenetelmällä vauvan nukahtaminen saattoi kestää 45 minuuttia.

Parin illan jälkeen Wallenius-Väisänen kyseli someryhmästä muiden äitien kokemuksia pistäytymisunikoulusta. Hän sai satoja kommentteja. Osa äideistä kehotti jatkamaan, toiset neuvoivat luottamaan omaan vaistoon ja lopettamaan.

– Tuli hölmö ja harhaanjohdettu olo. Tuli myös paha mieli, että rääkkäsinkö lastani ihan turhaan, Wallenius-Väisänen sanoo.

Vauvoille tehdään unikouluja myös tarpeettomasti

Juulia Paavonen muistuttaa, että on täysin normaalia, ettei puolivuotias osaa vielä nukahtaa itse.

Lapselta ei voi myöskään edellyttää yhtäjaksoista yöunta ennen kuin lapsi on kypsä siihen. Alle neljän kuukauden ikäinen vauva nukkuu omaan tahtiinsa eikä siihen voi kovin paljon vaikuttaa.

Sen jälkeen vuorokausirytmi alkaa vähitellen löytyä ja uni asteittain parantua. Muutokset ovat hitaita ja tapahtuvat pikkuhiljaa, mikä voi olla vanhemmille haastavaa.

Suomessa keskustelu lasten unihäiriöiden hoidosta on painottunut liikaa unikouluihin. Unikoulua ei yleensä ensimmäisenä tarvita.

Juulia Paavonen, dosentti, THL

Unikouluja ei voi pitää väkisin ennen kuin lapsi on riittävän kypsä sellaiseen eikä unikoululle ole usein edes tarvetta, Paavonen sanoo.

– Suomessa keskustelu lasten unihäiriöiden hoidosta on painottunut liikaa unikouluihin. Unikoulua ei yleensä ensimmäisenä tarvita. Tarvitaan muita ohjeita, neuvoja ja tukea. Se on pieni osa lapsista, jotka tarvitsevat unikoulua jossain sopivassa kohtaa.

Paavonen ei ylipäätään pidä unikoulutermistä, sillä siitä tulee mielikuva, että lapsen pitää oppia jotain tai lapsella on jokin ongelma.

– Usein hoito on sitä, että me muokkaamme ympäristöä, jossa vauva elää ja sitä kautta helpotamme nukkumista. Vauvan ei välttämättä tarvitse oppia mitään.

Eeva Kalmanlehto pukee vauvalleen ulkovaatteita.
Eeva Kalmanlehto toivoo, että vanhemmat eivät ottaisi kaikkia vinkkejä niin kirjaimellisesti. – Jokainen vanhempi on oman vanhemmuutensa asiantuntija, siihen kasvetaan vuorovaikutuksessa oman lapsen kanssa. Hanna Terävä / Yle

Korona-aikana neuvoloiden tuki on erityisen tärkeää

Eve Wallenius-Väisänen lopetti pistäytymisunikoulun neljän päivän harjoittelun jälkeen.

Hän alkoi nukuttaa lasta silittelemällä, koska se tuntui sekä hänestä että vauvasta hyvältä. Sillä tavalla lapsi nukahtaa nyt omaan sänkyynsä pääsääntöisesti muutamassa minuutissa.

Wallenius-Väisänen uskoo, että myös korona-aika vaikutti siihen, että hän otti netin ja someryhmien neuvot niin kirjaimellisesti. Koronan vuoksi hänen sosiaaliset kontaktinsa ovat olleet hyvin vähäiset ja myös kunnan tarjoama perhevalmennus jäi väliin.

– Olen ehkä ahdistuneempi kuin olisin ilman koronaa ja ehkä vähän ylivirittynyt. En osannut kyseenalaista netistä lukemiani ohjeita samalla tavalla kuin olisin ehkä tehnyt, jos olisin saanut kommentteja joltain ihmiseltä livenä.

Siksi neuvolan ohjeille olisi ollut entistä enemmän tarvetta, Wallenius-Väisänen arvioi.

– Tavallaan neuvolan täti oli ihan oikeassa. Mutta olisin kaivannut vähän järkevämpää neuvontaa ja tietoa. Olisi ollut hyvä tuoda esiin, että on olemassa erilaisia unikouluja, mutta niitä ei tarvitse käyttää. Ja on olemassa lempeämpiäkin vaihtoehtoja.

Tieto auttaisi arvioimaan paremmin erilaisia vinkkejä

Juulia Paavonen toivoo, että vanhemmille tarjottaisiin jo raskausaikana paremmin tietoa siitä, mikä on normaalia vauvan unta, mitä voi odottaa, mihin voidaan vaikuttaa ja missä iässä kannattaa kiinnittää huomiota mihinkin.

Unesta olisi hyvä keskustella neuvoloissa säännöllisesti lapsen eri ikävaiheissa.

Paavonen on pyrkinyt kollegoidensa kanssa kymmenen vuoden ajan lisäämään tietoa ja tiedon saatavuutta. Viimeisimpänä hän on ollut mukana kehittämässä THL:n Lapsen uni -sivustoa (siirryt toiseen palveluun). Tietopaketti julkaistiin viime vuonna ja se keräsi ensimmäisten viikkojen aikana yli 10 000 lukijaa.

Myös Eeva Kalmanlehto näkee tiedon jakamisen tärkeänä. Etenkin sosiaalisessa mediassa voi hämärtyä käsitys siitä, mikä vinkki on oikeasti hyvä ja mikä kannattaa suosiolla ohittaa.

– Jotkut äidit kokevat olevansa itse asiantuntijoita, kun he ovat käyneet jonkin unikonsultaation oman vauvansa kanssa ja jakavat ohjeita eteenpäin. Alkuperäinen ohje voi matkan varrella vääristyä tai siitä voi jäädä jotain oleellista pois.

Tieto auttaisi arvioimaan netissä jaettavien vinkkien lisäksi myös maksullisia palveluita paremmin.

– Jos ei tiedä vauvan unesta mitään, miten voi arvioida, onko jokin asiantuntijalta kuulostavan ihmisen myymä vinkki oikeasti pätevä, Kalmanlehto miettii.

Lisää aiheesta:

Nukkuuko lapsesi hyvin? Tutkijat selvittivät pikkulasten unta ja ohjeistavat, milloin uniongelmiin kannattaa hakea apua

Lapsiperheitä valvottavista unipulmista uutta tietoa: unirytmi on aiemmin tiedettyä tärkeämpi, myös valaistuksella iso merkitys

Lisää unitietoa:

THL:n Lapsen uni -sivusto (siirryt toiseen palveluun)

Lue myös:

Äidit jakavat söpöjä vauvakuvia ja kyseenalaisia neuvoja lääkkeistä – tällaisia ovat somen äitiryhmät hyvässä ja pahassa

Uupumus pakotti äidin sairauslomalle omasta perheestään – Uusi suomalaistutkimus: Muiden odotukset suurin syy vanhemmuudessa uupumiseen

"Lapsi söi ja nukkui kellontarkasti, unohdin itseni täysin" – Uupumus ja yksinäisyys ovat nykyvanhemmuuden pahimmat vitsaukset

Kuuntele Yle Areenasta:

Unten mailla -sarjassa puhutaan nukkumisesta, unesta ja unen puutteesta. Suomikin alkaa olla yhä enemmän 24/7 -yhteiskunta, kuinka käy unemme? Sarja on vuodelta 2015 ja sen toimittaa Salme Unkuri.

Lue seuraavaksi