1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. syntyvyys

Yhdeksän kuukautta koronapandemian alusta: joulukuun syntyvyysluvut romahtivat lähes kaikissa kehittyneissä maissa  – mutta eivät Suomessa

Sairastumisen uhka ja taloudellinen kriisi saivat perheitä lykkäämään lapsen hankintaa. Suomi erottuu harvinaisena poikkeuksena.

Sairaanhoitaja huolehti kolme kuukautta vanhasta vauvasta, jonka äiti (taustalla) näki lapsensa ensimmäistä kertaa 28. huhtikuuta Belgian Namurissa. Äidillä diagnosoitiin koronavirus ja hän joutui olemaan kaksi viikkoa erossa lapsestaan. Kuva: Olivier Hoslet / EPA

Koronapandemian alkamisesta on nyt kulunut niin kauan, että ensimmäiset tiedot sen vaikutuksesta syntyvyyteen on saatu. Useimpien kehittyneiden maiden joulukuun väestötilastot kertovat, että korona on romahduttanut synnytysten määrän.

Toistaiseksi epävirallisten lukujen mukaan suurin romahdus tapahtui Italiassa, jossa viime joulukuussa syntyi peräti 21,6 prosenttia vähemmän vauvoja kuin vuoden 2019 joulukuussa, kertoo The Wall Street Journal -lehti. (siirryt toiseen palveluun) Tilastotieto perustuu Italian 15 suurimman kaupungin lukuihin.

Vuoden 2020 kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana syntyvyyden lasku oli edellisvuoden vastaaviin lukuihin verrattuna keskimäärin 3,3 prosenttia.

Italian väestö supistui viime vuonna selvästi, sillä maassa kuoli koko vuoden aikana lähes kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin syntyi.

Espanjassa joulukuun syntyvyys väheni edellisvuodesta 20,4 prosenttia ja Ranskassa tammikuun lukujen mukaan 13,5 prosenttia. Japani on jo vuosia taistellut väheneviä lapsilukuja vastaan. Silti sielläkin joulukuun lapsiluku putosi 9,3 prosenttia edellisvuodesta.

Saksassa väestö ei viime vuonna kasvanut lainkaan ensimmäisen kerran siten vuoden 2011. Tähän vaikuttaa myös vähentynyt maahanmuutto, joka aiempina vuosina on nostanut Saksan väkilukua.

Vastasyntyneiden hoitaja Kirsty Hartley (oikealla) tarkisti miten äiti Kirsty Anderson ja keskosena syntynyt poika Theo voivat 15. toukokuuta Britannian Blackburnissa. Kuva: Hannah McKay / EPA

Myös Yhdysvalloissa syntyi viime vuonna 300 000 lasta vähemmän kuin edellisvuonna.

Suomi oli vauvatilastossa harvinainen poikkeus, koska meillä syntyvyys osoitti lievää nousua.

Syntyvyys Uudellamaalla kääntyi nousuun ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen – HUS: Koronan vaikutuksia on ennenaikaista arvioida

Italialainen tutkimuslaitos Osservatorio Giovani teki maalis-huhtikuussa kyselytutkimuksen viidessä suurimmassa Euroopan maassa. Vastausten mukaan kaksi kolmasosaa niistä, jotka olivat suunnitelleet hankkivansa lapsen lähiaikoina, olivat lykänneet tai hylänneet suunnitelmansa, kertoo The Wall Street Journal.

Paljon syitä epäröidä lasten hankkimista

– Jotkut ovat luulleet, että vauvoja syntyisi lisää, kun ihmiset viettävät aikaa kotona, mutta ei se niin mene. Luvut laskevat, sanoo al-Jazeera-uutiskanavan (siirryt toiseen palveluun)haastattelema Tukholman yliopiston väestötieteen professori Gunnar Andersson.

– Pandemia ei synnytä luottamusta tulevaisuuteen ja se on heikentänyt työmarkkinoita. Se saa ihmiset odottamaan, että paluu normaalitilaan tapahtuisi, Andersson jatkaa.

Työnsä menettäneet tai menettämistä pelkäävät ihmiset epäröivät suuria perhettä koskevia ratkaisuja.

Tähän liittyvät myös hallitusten päätökset. Lasten hankkimisesta saatetaan luopua, jos on odotettavissa, että perheiden tuki tai sosiaaliturva ovat heikkenemässä.

Pandemia on myös haitannut perheiden perustamista. Kun ravintolat ja muut kohtaamispaikat on suljettu, tai maassa vallitsee jopa ulkonaliikkumiskielto, lapsenhankkimisiässä olevat ihmiset eivät kohtaa toisiaan. Tätä vahvistaa nopeasti yleistynyt etätyö.

– Vihkimisiä on lykätty ja yhä useammat nuoret parit ovat työttömänä. Ihminen, joka on menettänyt työnsä, ei voi ajatella tulevansa raskaaksi, sanoo Italian kätilöiden yhdistyksen puheenjohtaja Maria Vicario The Wall Street Journal -lehdelle.

Onko vaikutus pysyvä?

Väestötieteilijät pitävät mahdollisena, että syntyvyyden väheneminen pandemian seurauksena saattaa kestää paljon kauemmin kuin itse pandemia.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa syntyvyys kasvoi jatkuvasti aina vuoteen 2007 saakka. Vuonna 2008 koettiin talouskriisi, jonka jälkeen syntyvyys on laskenut, eikä se ole missään vaiheessa kääntynyt enää kasvuun.

Vaikka kuolleisuus tasaantuukin pandemian hellittäessä, syntyvyys ei ehkä siis palaa entisiin lukemiin. Monessa maassa on ollut tekijöitä, jotka heikentävät syntyvyyttä, ja jotka pandemia on nyt nostanut vahvemmin esille.

Äiti rakensi tyttärensä kanssa lumiukkoa Italian Milanossa 28. joulukuuta. Kuva: Daniel Dal Zennaro / EPA

Näitä tekijöitä ovat nuorisotyöttömyys, digitaalinen vallankumous ja asuntojen hinnannousu, kertoo al-Jazeeran haastattelema Wienin Väestöinstituutin johtaja Tomas Sobotka.

Uusien sukupolvien kutistuminen on myrkkyä kehittyville talouksille. Nuoret ovat korvaamattomia innovaatioiden lähteitä ja talouskasvun moottoreita. Heitä tarvitaan myös ikääntyvän väestön eläkkeiden maksajiksi ja terveydenhuollon työntekijöiksi.

Sobotkan mukaan väestön ikääntyminen saattaa aiheuttaa eriytymistä Euroopan osien välille ja myös maiden sisälle.

– Kaakkois-Euroopassa, kuten Bulgariassa ja Romaniassa, syntyvyysluvut ovat erittäin pienet ja väestöä muuttaa pois maasta. Matala syntyvyys liittyy Etelä-Eurooppaan. Pohjois-Euroopassa on toisin, koska niihin maihin muutetaan ja väestön supistuminen ainakin pitkällä aikavälillä on vähäisempää.

Sobotka huomauttaa samalla, että suurissa kaupungeissa, kuten Wienissä, Lontoossa ja Zürichissä väestön ennustetaan joka tapauksessa jatkavan kasvuaan, koska niissä on työpaikkoja.

Pohjoismainen apukeino

Koronapandemian tuoma myös syntyvyyden lasku liittyy sukupuolten tasa-arvoon, sanoo Oxfordin yliopiston sosiaaliväestötieteen apulaisprofessori Ridhi Kashyap al-Jazeeralle.

Naiset kantavat usein kaksinkertaisen työtaakan, sillä he tekevät työpäivänsä ohella valtaosan kotitöistä.

– Hallitusten tulisi hoitaa koronaongelmaa siten, että ihmiset voisivat ajatella pidemmälle kuin vain välittömiä lyhyen tähtäimen ongelmia, Kashyap sanoo.

Hänen mukaansa hallitusten koronatukitoimen tulisi olla sukupuolten kesken tasapainoisia. Tukitoimilla olisi tehtävä lasten hankkimisesta taloudellisesti helpompaa ja vaivattomampaa.

– Tällä tavoin Pohjoismaat ovat onnistuneet välttämään syntyvyyden laskun, arvioi apulaisprofessori Ridhi Kashyap.

Kuuntele myös Takaisin Pasilaan -podcast:

Lue lisää:

Suomen syntyvyys kävi Pohjoismaiden historian alhaisimmalla tasolla, mutta huolipuhe ei tarjoa käännettä – selvitys: Lapsen on oltava tervetullut