1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kouluruoka

Koulun ruokalista lupasi puuroa, marjakiisseliä, tuorejuustoa ja vihanneksia – tällainen annos tuli: "Olen syönyt, mitä kotoa on löytynyt"

Etäkoululaisten ruoka-annokset ovat herättäneet kiivasta keskustelua Kotkassa ja Vantaalla.

Kotkan yläkoululaisten kahden päivän ateriapaketti näytti keskiviikkona tältä. Kuva: Katri Mannonen / Yle

Etäoppilaiden kouluruuat ovat herättäneet paljon keskustelua ensimmäisen etäopetusviikon aikana.

Yläkoululaiset siirtyivät opiskelemaan koteihinsa suuressa osassa maata viime maanantaina. Etäopetusjakso kestää kolme viikkoa.

Ilta-Sanomat (siirryt toiseen palveluun) kertoi torstaiaamuna, että yläkoululaisille jaettujen ruokakassien sisältö on herättänyt vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Vantaalainen isä Jussi Pennanen oli ihmetellyt, miten ruokakassin sisältö riittää kasvaville teineille. Hänen mielestään esimerkiksi puuro ei riitä lämpimäksi ruoaksi.

Kouluruoka on herättänyt tunteita myös Kotkassa. Aiheesta on käyty vilkasta keskustelua esimerkiksi Facebookissa Puskaradio Kotka -ryhmässä. Osa vanhemmista on ollut tyytymättömiä ruoka-annoksiin. Toiset taas ovat puolustaneet ruoka-annoksia ja moittineet muita siitä, että he kehtaavat valittaa ilmaisesta kouluruuasta.

300 grammaa puuroa

Ihmettelyä Kotkassa on herättänyt erityisesti keskiviikon ruoka-annos. Se sisälsi ohrapuuroa 300 grammaa. Mukana ei tullut koulujen ruokalistalla mainittuja mustikka-vadelmakiisseliä, tuorejuustoa eikä tomaatti- ja kurkkuviipaleita.

Seiskaluokkalaisen oppilaan äiti Saila Aro on huolissaan jaettujen annosten ravintoarvoista. Hän toivoo, että ruoka olisi monipuolisempaa ja annoskoot suurempia.

– Moni teinipoika voi olla jo 180–190-senttinen ja painaa 80–90 kiloa. Vähän vaikea kuvitella, että reilu desi jotain puuroa pitäisi sen ikäisen pojan nälän kovinkaan kauan pois, Saila Aro toteaa.

Saila Aro ja 7.-luokkalainen Eevi Niemi ihmettelivät tämän viikon ruoka-annoksia toimittaja Kirsi Lönnbladin haastattelussa.
Seiskaluokkalainen Eevi Niemi on yleensä pitänyt kouluruuasta. Vieressä äiti Saila Aro Kuva: Kirsi Lönnblad/Yle

Kouluruokia valmistavan Kymijoen ravintopalveluiden ravitsemussuunnittelija Anu Mikkola myöntää, että ohrapuuro yksinään ei riitä kattamaan ravintosuosituksia.

– Ei se riitä, vaan lisukkeet tarvitsee olla kotona: maidot, leivät, levitteet ja tuorepalat, Anu Mikkola sanoo.

Kymijoen ravintopalveluiden toimitusjohtaja Kari Turkia sanoo, että yritys on sopinut Kotkan opetustoimen kanssa siitä, ettei lisukkeita toimiteta.

– On ajateltu, että ne löytyvät sieltä kotoa. Tämä on nyt valittu toimintamalli tällä kertaa, Kari Turkia sanoo.

Turkian mukaan keskiviikon ruokalistalla mainittua kiisseliä ei voitu toimittaa ohrapuuron mukana, koska se oli tuote, jota ei hänen mukaansa voitu jakaa lämpimän ruuan kanssa.

Kourallinen palautteita

Toimitusjohtaja Kari Turkian mukaan Kymijoen ravintopalvelut on välttynyt suoralta palautevyöryltä, vaikka kouluruoka on herättänyt paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Torstaiaamuun mennessä yhtiö oli saanut virallisia reittejä pitkin alle viisi palautetta. Ne koskivat esimerkiksi sitä, miksei annosten mukana ollut lisukkeita.

Toinen palautteen aihe oli ruokienjakorytmi. Yläkoululaiset saavat hakea ruoka-annoksia kolme kertaa viikossa: maanantaisin ja keskiviikkoisin kahden päivän annokset sekä perjantaisin yhden annoksen.

– Toisille perheille tuo haasteita noutaa ruoka kolme kertaa viikossa, Kari Turkia sanoo.

Kotkalaisäiti Saila Aro jakaa muiden vanhempien huolen. Hän itse asuu kävelymatkan päässä koulusta ja pääsee hakemaan seiskaluokkalaisen Eevi Niemen ateriat, mutta kaikilla vanhemmilla ei ole sama tilanne.

– Monilla muilla on se ongelma, että he ovat aamukahdeksasta iltapäiväneljään töissä. Ei sieltä välttämättä niin vain lähdetä hakemaan ruokaa. Jos nuori lähtee itse hakemaan, menee bussilla ja odottelee, että pääsee kotiin, niin johan ruoka on kylmää.

Uudet ohjeistukset

Saila Aro on sitä mieltä, että ruokajakelu toimi hyvin vielä viime keväänä, jolloin koululaiset jäivät edellisen kerran etäopetukseen. Silloin Kotkassa jaettiin etäkoululaisille kerran viikossa ruokakassit, jotka sisälsivät ruokatarvikkeita viikoksi.

– Ruoka oli laadullisesti parempaa, kun se tuli tarvikkeina eikä valmiina annoksina. Silloin pystytään huomioimaan paremmin annoskoot lapsen ruokahalun mukaan, Saila Aro sanoo.

Aron mukaan ruokaa pystyy myös paremmin muokkaamaan lapsen maun mukaiseksi, kun se tulee tarvikkeina. Samaa mieltä on tytär Eevi Niemi. Häneltä ruoka on jäänyt tällä kertaa syömättä, vaikka koulussa ruoka on maistunut.

– Olen syönyt, mitä kotoa on löytynyt, Eevi Niemi sanoo.

Vertailun vuoksi: tältä näytti kolmen päivän ateriapaketti Lappeenrannassa Kimpisen koululla. Kuva: Petri Kivimäki / Yle

Kari Turkian mukaan Opetushallitus tarkensi viime kesänä etäopetusruokien ohjeistusta. Uusien ohjeiden mukaan perusopetuksessa oleville oppilaille pitää olla valmis ateria ja niissä pitää huomioida erityisruokavaliot.

– Sen takia päätettiin, että etäopiskelijoille jaettava ruoka on sitä samaa ruokalistan mukaista ruokaa kuin mitä kouluilla muutenkin on ja sitä jaetaan lämpöisenä, Turkia sanoo.

Opetushallituksen mukaan vaihtoehtona aterian tarjoamiselle voi olla ruokatarvikekassi, jos huoltajat tähän suostuvat. Vuoden alussa julkaisemissaan ohjeissa (siirryt toiseen palveluun) Opetushallitus määrää, että huoltajilta on kuitenkin saatava suostumus huoltajilta ruokatarvikekassin vastaanottamiseen.

Erityisruoat ongelmana

Kotkassa etäkoululaisten ruoka valmistetaan samalla tavalla kuin muulloinkin, eli se toimitetaan koulujen keittiöille esivalmisteltuna ja valmistetaan loppuun kouluilla. Ruokia voi noutaa pääsääntöisesti iltapäivällä, jolloin lämmin ruoka on annosteltu lämpimänä valmiiksi astioihin.

Viime keväänä etäoppilaille jaetut ruoat olivat pääosin laktoosittomia ja niitä jaettiin myös gluteenittomina.

– Muut erityisruokavaliot hoidettiin muilla tavoin, esimerkiksi rahallisin korvauksin kaupungin kautta. Sitä ei uuden ohjeistuksen mukaan voi tehdä. Erityisruokien pitää olla valmiina ruokina, Kari Turkia kertoo.

Tällä hetkellä lukiolaisille jaetaan Kotkassa pääsääntöisesti teollisesti valmistettuja valmisaterioita. Kari Turkia on sitä mieltä, että erityisruokien järjestäminen ei onnistu, jos yläkouluissakin pitää turvautua teollisiin tuotteisiin.

– Myös teollisuuden toimituksissa ja toimitusvarmuudessa on suuria haasteita, kun samantyyppisiä tuotteita kysyvät nyt monet toimijat ympäri maata. Se on huomattu lukioiden ateriapaketeissa, että on jouduttu tekemään ihan viime hetken muutoksia, kun jotain tuotetta ei vain yksinkertaisesti saa.

Alle puolet hakee ruuan

Kymijoen ravintopalveluiden toimitusjohtaja Kari Turkia kertoo, että Kotkassa alle puolet yläkoululaisten huoltajista on ilmoittanut hakevansa etäkoululaiselle ruuan koululta.

– Käsittääkseni suurin piirtein sama määrä on myös hakenut ruokaa. Muutama on sanonut, että toimitusrytmin vuoksi he eivät jatkossa hae ruokaa.

Turkian mukaan lisukkeiden puuttuminen saattaa nousta puheeksi perjantaiaamuna, jolloin Kymijoen ravintopalvelut pitää säännöllisen palaverin Kotkan opetustoimen kanssa.

Sen sijaan lämpimän ruuan jakorytmin muuttaminen esimerkiksi kerta viikkoon on Turkian mukaan mahdotonta.

– Sitten pitäisi vaihtaa ateriapakettijakoon, mikä tarkoittaa, että olisi kylmiä ruokia esimerkiksi viikoksi. Lämmintä ruokaa ei voi asiakkaille jakaa enempää kuin kahden päivän annoksia tuoteturvallisuuden takia.

Lisukkeiden lisääminen annokseen voisi Turkian mukaan olla mahdollista.

– Täytyy tilaajan kanssa keskustella, että mitä jatkossa tehdään, Kari Turkia sanoo.

Kotkalaisäiti Saila Aro toivoo, että ruokien jakelussa voitaisiin palata kerta viikossa -malliin jo ihan koronan tartuttavuuden takia.

– Jos koulussa käy jokaisesta perheestä joku kolme kertaa viikossa hakemassa annokset, niin mielestäni etäkoulun idea omalla tavallaan kaatuu siihen, että riski saada tartunta on kuitenkin olemassa.

Voit keskustella aiheesta 12.3.2021 kello 23.00 saakka.