1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Talousvaikeudet

Teinitytön äidillä oli salaisuus, joka kertoikin liki 400 000 suomalaisen tarinan – kirjailijalle tulvii palautetta: "Karoliina pettää eniten itseään"

Kirjailija Annamari Marttinen kertoo saaneensa velkaantumisesta kertovasta kirjastaan enemmän palautetta kuin mistään aiemmasta.

Häiriömerkintä on Annamari Marttisen yhdestoista kirja. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

"Tarkistin ennen sisälle menoa ulkona olevalla automaatilla, että tililläni oli varmasti rahaa. Tuijotin plusmerkkiä kauan, siristelin silmiäni ja kallistin päätäni. Oliko se varmasti plus eikä miinus.

Annamari Marttisen Häiriömerkintä-kirja kertoo naisesta, joka joutuu kahden asunnon loukkuun ja työttömäksi. Velkaa alkaa kertyä, ja pian kierre on loputon.

Lappeenrannassa asuva Marttinen kiinnostui aiheesta nähtyään samantyylisiä elämänkohtaloita nettiartikkeleissa ja tv-haastatteluissa. Kirja ei kerro hänen omasta elämästään, mutta pientä kosketuspintaa aiheeseen löytyy muutaman vuoden takaa häneltäkin.

– Olin kahden asunnon loukussa. Halusin tarkastella kirjassa, mitä tapahtuisi, jos ihminen oikeasti joutuisi katastrofaaliseen tilanteeseen. Minua kiinnostaa kirjoittaa aiheista, joista ihmiset eivät hirveästi puhu muille, kertoo Marttinen.

Pelko muiden reaktioista johtaa salailuun

Kirjan päähenkilö Karoliina päätyy salaamaan taloudellisen ahdinkonsa teini-ikäiseltä tyttäreltään, ex-mieheltään ja ystävältään. Marttisen mielestä ratkaisu on hyvin inhimillinen.

– Suurin syy, mitä lukija ei ehkä tule ajatelleeksi, on ihmisten reaktio. Se voi lisätä omaa ahdistusta. Jos se toinen kauhistuu, niin hän ajattelee olevansa ihan hirveässä jamassa. Toki hän tietää sen, mutta ei kaipaa sitä enempää.

"Kaupassa keräsin kärryyni kaikkea samaa kuin muutkin. Nostaessani kärryyn porkkanapussia ja puolikasta lanttua mietin, olivatko rahat edelleen tilillä vai olivatko ne hävinneet sieltä jotenkin sinä aikana kun olin ollut kaupassa."

Annamari Marttinen kertoo Häiriömerkintä-kirjansa synnystä ja siitä, millaista palautetta kirja toi. Kirjailijaa haastattelee Sirkka Haverinen.

Marttinen arvelee, että rahavaikeuksiin joutunut on ehkä myös niin lamaantunut, ettei jaksa selostaa tarinaansa kenellekään. Hän saattaa myös vältellä ihmisten tapaamista säästääkseen muita ihmisiä totuudelta.

– Hän ei halua asettaa itseään tilanteeseen, jossa pitäisi jättää kertomatta. Siksi hän jättää myös tapaamatta. Ehkä hän ei halua myöntää itselleenkään todellista tilannetta.

Velkaantunut tuntee usein häpeää ja syyllisyyttä. Marttinen halusi nostaa Karoliinan kautta esiin myös itsepetoksen.

– Karoliina pettää itseään eniten, kun antaa tilanteen mennä tilanteen niin pahaksi. Hän pitää sitä kulissia enemmän itsensä edessä kuin muiden. Hän pelkää vähän itseään, että kuinka paljon kestää.

Pikavippien kierre

Karoliinan viimeinen hätäapu ovat pikavipit, joilla hän selviää muutaman päivän tai edes muutaman tunnin eteenpäin. Pikavipit menevät laskujen maksuun, eivät juhlimiseen.

Ne auttavat selviytymään, mutta jokainen pikavippi vie yhä syvemmälle velkakierteeseen.

"Menin kassajonoon seisomaan. Suurin osa ihmisistä näytti erittäin stressaantuneilta, eivät iloisilta vaikka heidän kärrynsä olivat täynnä erikoisherkkuja, joita he eivät normaalisti syöneet. Kuten aftereightiä, kuorellisia pähkinöitä, punajuurta, juustolajitelmia ja vihreitä kuulia. Korttini meni läpi maksupäätteellä."

Karoliinan tilanteeseen ajautuminen on helppoa. Pikavippiongelmien laatua ja laajuutta tutkinut Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Anu Raijas kertoi viime vuonna Ylelle, että luottokelpoisuudesta saatetaan tinkiä, kun pikavippejä ottaa muuta kautta kuin pankista.

– On paljon nähtävissä pikavippien ketjuttamista. Otetaan luottoa, kun ei ole varaa maksaa edellisiä luottoja. Elämänkriisi, yllättävä elämänmuutos, avioero tai muusta syystä johtuva äkillinen tulojen romahdus ovat taustalla, toteaa tutkimuspäällikkö Anu Raijas.

Maksuhäiriöisiä enemmän kuin koskaan

Tosielämässä Karoliinan tilanteen jakavat sadattuhannet ihmiset Suomessa. Yle Uutiset kertoi tammikuussa, että maksuhäiriömerkintöjä luottotietoihinsa saaneiden määrä on kasvanut jatkuvasti jo yli kymmenen vuoden ajan.

Viime vuoden lopussa maksuhäiriöisiä kuluttajia oli Suomessa kaikkiaan 392 200. Asiakastiedon mukaan joukko on suurempi kuin koskaan ennen, mutta koronan vaikutukset eivät olleet kovin suuret.

– Se kasvoi ehkä yllättävänkin vähän. Näyttää siltä, että suomalaiset ovat pääosin onnistuneet sopeuttamaan menojaan, jos tulot ovat olleet yllättävien lomautusten tai työttömyyden takia entistä epävarmempia, kertoo mediayhteyshenkilö Ville Kauppi Asiakastiedosta.

Lähes sata palautetta

Kun Häiriömerkintä-kirja julkaistiin tammikuun lopulla, Annamari Marttiselle alkoi tulvia palautetta. Tähän mennessä palautetta on tullut lähes sadalta ihmiseltä.

– Se on ollut ihan mieletöntä, ja sitä on tullut enemmän kuin mistään muusta kirjastani. Palautetta on tullut myös hirveän erilaisilta lukijoilta: tavallisilta lukijoilta, bloggareilta, kritiikkien kirjoittajilta, kollegoilta ja ystäviltä, kertoo Marttinen.

Tärkein yhteinen asia, joka palautteissa nousee esiin, on samaistuminen.

– Se oli yllätys, varsinkin niiltä jotka ei ole kokeneet tämmöistä. Mutta eihän sen tarvi olla juuri sama ahdinko. Moni on ehkä ollut myös ohimenevästi tilanteessa, jossa ei tiedä millä rahalla ostaa ruokaa tänään.

Kun pohja tulee vastaan, Karoliina menee lopulta velkaneuvojalle. Samalla hän oivaltaa, että sen olisi voinut tehdä paljon aikaisemmin.

"Olen hakenut apua. Lauseen sanominen oli naurettavan helppoa. Yhtä helppoa kuin oli ollut sanoa: Tarvitsen apua."

Lue lisää: Nuoret valitsivat vuoden parhaan kotimaisen kirjan: "Koskettava kasvutarina poikkeavuudesta ja normaaliudesta"

Kursivoidut kohdat jutussa ovat otteita Annamari Marttisen Häiriömerkintä-kirjasta.