1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ilja Repin

Tämän näyttelyn saaminen kesti 25 vuotta: Volgan lautturit ja muut venäläisen Ilja Repinin merkkiteokset viimein Ateneumissa

Ateneumin taidemuseo haaveili 25 vuotta venäläismestarin teosten näyttelystä.

Taidemaalari Ilja Repiniä kutsutaan kansankuvauksen mestariksi. Teos Volgan lautturit (1870–1873) on uuvuttavan raadannan kuvaus. Kuva: Ilja Repin / Venäläisen taiteen museo

Etukumaraan kallistuvan miehen hartioita kiertää leveä hihna. Hän ja muut väsyneen näköiset miehet rääsyissään vetävät hihnojen avulla suurta lauttaa kohti yläjuoksua Volga-joella Venäjällä.

Isokokoinen maalaus on yksi kuuluisimmista venäläisen taiteilija Ilja Repinin (1844–1930) teoksista. Se on juuri ripustettu seinälle ja odottaa yleisöä Ateneumin taidemuseossa Helsingissä (siirryt toiseen palveluun), missä oli tarkoitus avata laaja Ilja Repinin taidenäyttely ensi viikolla.

Koronapandemian takia museo on kuitenkin suljettu eikä kukaan vielä tiedä, millon näyttely voidaan avata.

Siitä huolimatta Ateneumin intendentti ja näyttelyn kuraattori Timo Huusko voi huokaista helpotuksesta. Vuosien työ alkaa olla voiton puolella.

– Näyttely on tietyllä tapaa työurani huipentuma, hän toteaa.

– On hieno tunne, kun teokset ovat viimein Suomessa, ja näyttelyn ripustaminen on alkanut.

Ilja Repinin taidenäyttely jatkaa Suomesta Pariisiin. Teos nimeltään Mikä vapaus! (1903) on lainassa Venäläisen taiteen museosta Pietarista. Kuva: Ilja Repin / State Russian Museum, St. Petersburg

Marja Sakari: "Repinin näyttely on ollut valtava prosessi"

Ilja Repinin taidenäyttelyn rakentaminen on parhaillaan kiihkeimmillään Ateneumin ylimmässä kerroksessa. Osa teoksista on jo seinällä. Jossakin piilossa viimeiset teosten kuljetuslaatikot odottavat avaamistaan.

Museo noudattaa koronarajoituksia tarkoin sekä huolehtii teosturvallisuudesta. Kaikkea ei edes oma henkilökunta saa tietää, saati nähdä.

Yle pääsi kurkistamaan näyttelyn valmistumista virka-ajan ulkopuolella, kun näyttelymestarit ja muut näyttelyn kokoamiseen osallistuvat työntekijät olivat jo poistuneet.

Emme saaneet lupaa kuvata taulujen kuljetuslaatikoiden avaamista ja teosten siirtämistä laatikoista paikoilleen. Sen estävät tiukat sopimukset suomalaisten ja venäläisten välillä.

Näyttelyssä on esillä yli 130 maalausta. Teoksen Musta nainen Repin maalasi 1875-1876. Kuva: Ilja Repin / State Russian Museum, St. Petersburg

Ulkopuolisille ei voi paljastaa sitäkään, milloin ja millä kulkuvälineellä teokset ovat saapuneet Suomeen tai minkälaisissa säilytyslaatikoissa niitä ylipäätään kuljetetaan.

Edes näyttelyn teokset valinnut Timo Huusko ei tiedä yksityiskohtia.

Näyttely on ollut suuri logistinen urakka, jonka yksityiskohdat salataan mahdollisten varkauksien estämiseksi.

– Näkymättömän työn määrä on valtava. Ilja Repinin näyttely on työmäärältään valtava prosessi ja siksi spesiaalitapaus, toteaa Ateneumin taidemuseon johtaja Marja Sakari.

Venäläismuseoiden konservaattorit ovat tarkistaneet maalausten kunnon ja kuvanneet ne ennen siirtoa Suomeen. Ateneumin konservaattorit ovat toteuttaneet saman operaation Suomessa.

Kun näyttely on ohitse, sama tapahtuu vielä kerran: konservaattorit tutkivat, että teokset lähtevät yhtä hyväkuntoisina kuin ne olivat tullessaan.

Ateneumin taidemuseossa noudatettiin koronarajoituksia myös tätä kuvaa otettaessa. Näyttelysalissa oli samaan aikaan vain muutama henkilö. Kuvassa Marja Sakari ja Timo Huusko. Kuva: Mikko Koski / Yle

Arvoitukseksi jää, miten liki seinän kokoinen maalaus on saatu sisälle taidemuseoon.

Museonjohtaja Marja Sakari toteaa, että se vaatii insinööritason osaamista. Näyttelymestarit apuvoimineen mittaavat painavat teokset sekä tekevät laskelmat, miten suurta painoa seinät kestävät, jotta teokset pysyvät paikoillaan eivätkä romahda alas.

Ateneum sai Repinin kuuluisimmat teokset

Nykyisen Ukrainan alueella syntynyt Ilja Repin on Venäjän kuuluisin taidemaalari.

Hänen teoksiaan on ollut esillä Venäjän rajojen ulkopuolella vain hyvin harvoin. Näin kävi vuonna 1995, kun taiteilijan teoksista oli näyttely Taidekeskus Retretissä Punkaharjulla. Siitä lähtien Ateneumissa on tehty töitä, jotta taidemuseo voisi esitellä maailmankuulun taiteilijan elämäntyötä Helsingissä.

Nyt toteutunut näyttelyhaave on 2000-luvulla ensimmäinen Ilja Repinin koko uraa esittelevä katsaus Suomessa.

"Halusimme esille kaikki tärkeimmät teokset."

Timo Huusko

– Siksi halusimme esille kaikki tärkeimmät teokset, kuraattori Timo Huusko kertoo.

Volgan lauttureiden lisäksi näyttelyssä on muitakin taiteilijan tunnettuja teoksia kuten Zaporogit kirjoittamassa pilkkakirjettä Turkin sulttaanille ja Sadko vedenalaisessa valtakunnassa. Tauluista näet kuvat tässä jutussa.

Ateneumiin on saatu runsaat 130 maalausta ja paperipohjaista teosta yli kuudenkymmenen vuoden ajalta. Suurin osa on lainassa Tretjakovin galleriasta Moskovasta sekä Venäläisen taiteen museosta Pietarista. Osa on Ateneumin omista kokoelmista.

Repin maalasi teokseen Pyryharakka oman tyttärensä Veran (1884). Kuva: Ilja Repin / Tretjakovin galleria, Moskova

Esillä on myös Ilja Repinin maalaamia muotokuvia. Niitä hän maalasi uransa aikana yli 300. Mallina olivat omat perheenjäsenet ja merkkihenkilöt.

Timo Huusko laskee vuosien varrella käyneensä yli kymmenen kertaa Venäjällä perehtymässä Ilja Repinin taideteoksiin ja neuvottelemassa näyttelyjärjestelyistä.

– Tavallisestikin näyttelyiden saaminen Suomeen on kolmen vuoden ponnistus, mutta nyt meni paljon kauemmin.

Mies tuhosi Repinin taulun viiltelemällä

Näyttelyn järjestäjien varovaisuudelle on syynsä.

Ilja Repinin kuuluisaa maalausta Iivana Julmasta ja tämän pojasta vahingoitettiin vuonna 2018 (siirryt toiseen palveluun). Maalaus oli esillä Tretjakovin galleriassa Moskovassa. Mies rikkoi esillä olleen taulun suojalasin ja viilteli teosta.

Sama taulu on ollut tuhotöiden kohteena aiemminkin.

Näyttelyjä laadittaessa pitää ottaa huomioon monia eri asioita, ja monista pitää myös laatia sopimuksia ja raportteja.

Ateneumin näyttelystäkin edellytetään tarkkaa raportointia aina näyttelysalien kosteus- ja lämpöolosuhteista alkaen.

– Arvoteoksien liikuttamisessa on aina omat riskinsä. Jotta voimme saada näyttelyitä tulevaisuudessakin, on noudatettava tarkoin kansainvälisiä museoalan sääntöjä. Se takaa, että lainaaja voi turvallisin mielin lainata teoksiaan meille.

Ilja Repinin öljyvärimaalaus Zaporogit kirjoittamassa pilkkakirjettä Turkin sulttaanille. Avauduttuaan näyttely on avoinna 29.8.2021 saakka. Kuva: Ilja Repin / Venäläisen taiteen museo, Pietari

Jos Suomeen halutaan taiteilijakuuuisuuksien näyttelyitä, henkilökohtaisilla ja luottamuksellisilla suhteilla on usein iso merkitys.

– Jo minun edeltäjäni Ateneumissa aloittivat keskustelut venäläisten kanssa. Minä kerään nyt hedelmät, jotka putoavat syliini, museonjohtaja Marja Sakari myöntää.

Näyttelyn arvoa ei mitata rahassa

Tälläkään näyttelyillä ei ole hintalappua, jonka voisi paljastaa.

– Teokset ovat arvokkaita. Näyttelyllä on valtion takuu ja näin maksimoidaan turvallisuus, toteaa kuraattori Timo Huusko.

Marja Sakari muistuttaa, että kun kyse on maailmankuuluista mestareista, heidän teostensa arvoa ei edes pysty rahassa määrittämään.

"Teosten henkinen arvo on mittaamaton."

Marja Sakari

– Rahallisen arvon kertominen on täysin mahdotonta. Teosten henkinen arvo on mittaamaton, hän sanoo.

Pientä osviittaa teosten arvosta antaa huutokauppatieto vuodelta 2016. Silloin Bukowskin huutokauppa myi (siirryt toiseen palveluun) Ilja Repinin harjoitelmaa "Sadkoon".Ostaja maksoi teoksesta provisio mukaan lukien yhteensä 441 226 euroa.

Öljyvärimaalaus on kooltaan 61x51 cm. Se on harjoitelma suureen teokseen, jossa venäläisen eepoksen päähenkilö, kauppias Sadko, valitsee vaimon vedenkuninkaan tytärten joukosta. Taulu on esillä myös Ateneumin näyttelyssä.

Sadko vedenalaisessa valtakunnassa (1876) on yksi taiteilijan kuuluisimmista maalauksista. Kuva: Ilja Repin / Venäläisen taiteen museo, Pietari

Ilja Repin oli kuvataiteen Tolstoi

Ilja Repin vietti uransa aikana pitkiä aikoja Pariisissa, Pietarissa ja Moskovassa. Hänellä oli myös vahva side Suomeen ja suomalaisiin.

Taiteilijalla oli ateljeekoti Suomen puolella Terijoen Kuokkalassa vuosina 1903–1930. Kun bolshevikkivallankumous sulki Suomen ja Venäjän rajan vuonna 1918, Repin jäi emigrantiksi Suomeen.

Hän tunsi runoilija Eino Leinon ja taidemaalari Albert Edelfeltin. Taiteilija Akseli Gallen-Kallelasta hän maalasi muotokuvan.

Timo Huusko toteaa, että Ilja Repin vaikutti vahvasti siihen, mikä on yhä suomalaisten käsitys venäläisyyden olemuksesta.

– Tavallaan meidän käsityksemme venäläisyydestä on syntynyt hänen taulujensa kautta. Repinin merkitys on sama kuin suurten venäläisten kirjailijoiden.

– Repin on ikään kuin kuvataiteen Leo Tolstoi tai Nikolai Gogol, Huusko sanoo.

Ilja Repin maalasi tämän omakuvan vuonna 1887. Kuva: Ilja Repin / Tretjakovin galleria, Moskova

Takana on nyt siis monen vuoden suururakka, mutta näyttelyä ei voi koronatilanteesta johtuen avata katsojille suunnitelmien mukaisesti. Luulisi, että tunnelma on Ateneumissa vähintäänkin alakuloinen.

– Tottakai se tuntuu ikävältä ja surulliselta, mutta uskon, että koronarajoitukset purevat, ja näyttely voidaan avata huhtikuussa, Marja Sakari sanoo.

Myös Timo Huusko on luottavainen.

– Olen varma, että pandemia hellittää ja yleisö näkee taulut. Näyttely jatkaa Helsingistä Pariisiin elokuussa ja tulee saamaan paljon huomiota, hän uskoo.

Avauduttuaan näyttely on Ateneumin taidemuseossa Helsingissä 29.8.2021 saakka, minkä jälkeen se on esillä Pariisin Petit Palais’sa.

Lue lisää:

"Suurin satsaus ikinä" – Maailmankuulun kuvataiteilija Vincent van Goghin näyttely ensimmäistä kertaa Suomeen

Neuvostotaiteessa ihminen on arjen sankari – venäläinen taide esillä Helsingissä näkyvimmin 20 vuoteen