1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. virkavirheet

Hovioikeus: Ylin poliisijohto ei syyllistynyt rikoksiin Suomen suurimmassa poliisirikosjutussa – Helsingin ex-päällikölle sakkoja

Helsingin hovioikeuden mukaan Helsingin poliisilaitoksella meneteltiin lainvastaisesti kun tietolähteitä ei rekisteröity.

Helsingin hovioikeus hylkäsi entisen poliisiylijohtajan Mikko Paateron (vas.), keskusrikospoliisin päällikön Robin Lardotin, Helsingin poliisilaitoksen päällikön Lasse Aapion virkarikossyytteet. Sen sjaan hovioikeus katsoi Helsingin eläköityneen poliisikomentajan Jukka Riikosen ja Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion syyllistyneen laiminlyönteihin tietolähteiden rekisteröinnissä ja valvonnassa. Kuva: Lehtikuva / Yle

Helsingin hovioikeus on hylännyt ylimmän poliisijohdon syytteet Suomen laajimmassa poliisirikosjutussa.

Syyttäjä vaati ehdollisia vankeusrangaistuksia tai vähintään sakkoja usealle nykyiselle tai entiselle poliisijohtajalle virkarikoksista.

Syytteestä vapautettiin entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot ja Helsingin poliisilaitoksen nykyinen päällikkö Lasse Aapio.

Myös Poliisihallituksen rikollisuuden torjunnan vastuualueen esimiehen ja Helsingin poliisilaitoksen rikosylikonstaapelin syyte hylättiin.

Sen sijaan Helsingin poliisilaitoksen entinen komentaja Jukka Riikonen ja Helsingin huumepoliisin rikostarkastaja tuomittin virkarikoksista sakkoihin.

Hovioikeuden mukaan myös Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio syyllistyi virkarikokseen. Oikeus katsoi, että Aarnion aiemmin muista rikoksista saamat tuomiot ovat hänelle riittävä rangaistus.

Lardot toimi syyteaikana Poliisihallituksen rikostorjuntayksikön päällikkönä ja Aapio Helsingin apulaispoliisipäällikkönä.

Hovioikeus: Estettä tietolähteiden rekisteröinnille ei ollut

Hovioikeus arvioi tuomiossaan, olivatko poliisimiehet syyllistyneet virkarikokseen sen vuoksi, että Helsingin poliisilaitoksessa ei ollut syytteiden tekoaikoina rekisteröityjä tietolähteitä.

Hovioikeus katsoi samoin kuin Helsingin käräjäoikeus aiemmin, että Helsingin poliisilaitos käytti tietolähteitä, mutta laitoksessa ei ollut noudatettu sääntelyn edellyttämää tietolähteiden hyväksymistä, rekisteröimistä ja tietojen kirjaamista.

Oikeuden mukaan raportointivelvollisuus tietolähdetoiminnasta poliisin ylijohdolle Poliisihallitukseen ei myöskään ollut toteutunut.

Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että syytteiden mukaisina tekoaikoina ei ollut oikeudellista tai käytännön estettä tietolähdetietojen rekisteröimiselle. Syytteitä ei siten tullut käräjäoikeuden katsomin tavoin hylätä.

Hovioikeuden mukaan tietolähdetoiminnan sääntelyyn liittyvistä tulkinnanvaraisuuksista huolimatta siitä syntyi rikosoikeudellinen vastuu.

Riikonen laiminlöi valvonnan laitoksella

Jupakassa on kyse tavasta, jolla Helsingin huumepoliisi toimi alamaailman tietolähteiden kanssa vuosina 2008–2013.

Hoviolkeus katsoi, että Jukka Riikonen laiminlöi Helsingin poliisipäällikkönä velvollisuutensa valvoa laitoksen tietolähdetoimintaa.

Hovioikeuden mukaan hän ollut toteuttanut tietolähdetoiminnan valvonnan osalta sellaisia järjestelyjä, jotka olisivat mahdollistaneet tietolähteiden käytön kokonaistilanteen seurannan ja hallinnan sekä raportoinnin.

Oikeus ei pitänyt tekoa tahallisena ja Riikonen tuomittiin 50 päiväsakon rangaistukseen.

Jari Aarnion puolestaan olisi pitänyt esimiehenä huolehtia, että huumerikosyksikön yleisimmin käyttämät tietolähteet rekisteröidään.

Aarnio ei myöskään puuttunut alaistensa virheisiin tietolähteiden käytön kirjaamisessa. Tämän vuoksi toiminnan valvonta oli vaikeutunut. Oikeus katsoi myös hänen toimineen huolimattomasti.

Aarnion alaisena toimineen rikostarkastajan olisi oikeuden mukaan pitänyt muun muassa päättää tietolähteiden hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä.

Hänet oli ilmoitettu vastuuhenkilöksi järjestelmällisen tietolähdetoiminnan toteuttamisessa, mutta hänen asemansa jäi muodolliseksi.

Päätäntävalta jäi yksittäisille tutkinnanjohtajille ja jopa yksittäisille tutkijoille, toteaa hovioikeus. Poliisimies sai ankarimman rangaistuksen, 100 päiväsakkoa.

Apulaispäällikkönä toimineella Lasse Aapiolla ei oikeuden mielestä ei ollut sellaista asemaa eikä tietoja, että hänellä olisi ollut aihetta epäillä lainvastaisuuksia.

Oikeus: Poliisihallituksessa ei tietoa lainvastaisuuksista

Hovioikeuden mukaan Poliisihallituksen rikostorjuntayksikön päällikkönä toimineen Robin Lardotin ja vakavan rikollisuuden torjunnan vastuualueen esimiehen tietoon ei ollut tullut seikkoja, joiden vuoksi heillä olisi ollut perusteltua aihetta epäillä Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoiminnassa olleen lainvastaisuuksia.

Hovioikeus arvioi, että poliisiylijohtajana toimineen Mikko Paateron tietoon ei liioin ollut näytetty tulleen sellaisia seikkoja, joiden vuoksi hänen olisi tullut syytteessä väitetyin tavoin ryhtyä toimenpiteisiin.

– Poliisihallituksen laillisuusvalvonta ei ollut esitellyt Paaterolle Helsingin poliisilaitoksen laillisuusvalvontatarkastuksen johdosta mitään toimenpiteitä eikä ollut muutoinkaan saattanut Paateron tietoon mitään epäkohtia Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoimintaan liittyen, toteaa oikeus.

Hovioikeus katsoi, että Poliisihallituksen käytössä olleiden tietojen perusteella tietolähdetoiminnan ongelmat olivat koskeneet vain käsitteiden tulkinnanvaraisuuksia ja menettelytapojen epäyhtenäisyyttä.

Hovioikeus piti Poliisihallituksen kannalta riittävänä toimenpiteenä sitä, että poliisiylijohtajan alaiset olivat pyrkineet yhtenäistämään käytäntöjä päivittämällä salaista tiedonhankintaa koskevaa ns. Salpa-määräystä.

Valtakunnansyyttäjä: Kyse yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on tyytyväinen päätökseen Helsingin poliisilaitosta koskevilta osin.

– Olen tyytyväinen siihen, että hovioikeudessa on nyt vahvistettu se, että Helsingin poliisilaitoksella on tosiaan menetelty lainvastaisesti tietolähdetoiminnan järjestämisessä. Mielestäni Helsingin poliisilaitoksen osalta perustelut ovat asialliset ja hyväksyttävät.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen puolustaa vuosia kestänyttä tutkintaa ja oikeudenkäyntejä. Syyttäjä valitti Helsingin käräjäoikeuden päätöksestä kaikilta osin hovioikeuteen. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Sen sijaan silloisia Poliisihallituksen vastuuhenkilöitä koskevilta osin Toiviainen aikoo perehtyä päätökseen tarkoin.

Oikeus hylkäsi Paateron ja Lardotin sekä rikollisuuden torjunnan vastuualueen esimiehen syytteet, koska syyttäjä ei kyennyt näyttämään, että he olivat tietoisia lainvastaisuuksista.

Tässä on ollut erittäin iso selvittämisintressi.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen

Toiviainen ei vielä osaa sanoa, tuleeko hän hakemaan valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

Toiviaisen mielestä vuosia kestänyt rikostutkinta ja massiivisiet oikeudenkäynnit ovat olleet perusteltuja.

– Hovioikeuskin on tuomiossaan todennut, että kysymys on yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta ja poliisitoiminnan sisällä hyvin merkittävästä asiasta. Joten tässä on ollut erittäin iso selvittämisintressi.

– Mielestäni on ollut perusteltua, kuinka tässä on toimittu. Tietysti aikaa on kulunut paljon.

Entinen poliisiylijohtaja on helpottunut

Keskusrikospoliisin päällikkönä vuodesta 2013 lähtien työskennellyt Robin Lardot arvostelee syyttäjän menettelyä.

– Kun tutkinnanjohtaja oli sitä mieltä, että ei ollut rikosta, kun käräjoikeus oli sitä mieltä ja kun hovioikeus oli sitä mieltä, että ei ollut rikosta minun osaltani, niin tarvittiinko tähän tällainen kolmevuotinen prosessi?

Lardot ja Aapio hyllytettiin viroistaan kuukausiksi käräjäoikeuskäsittelyn aikana.

Tarvittiinko tähän tällainen kolmevuotinen prosessi?

Keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot

Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero on helpottunut syytteen hylkäämisestä.

– Suurin tunnelma on helpottava. Olin prosessissa lähes neljä vuotta. Tämä asia on ollut minulla mielessä joka päivä, joka yö. Jokainen voi miettiä, minkälaista aikaa tämä on ollut. Sen kanssa on pitänyt vaan pärjätä.

Paatero sanoo, että hänellä on vakaa käsitys siitä, että Poliisihallituksessa ei kenelläkään ollut tietoa laittomuuksista, joihin siihen aikaan olisi pitänyt heti puuttua.

Uskoni oikeuslaitokseen pysyi.

Ex-poliisiylijohtaja Mikko Paatero

Hän on pahoillaan, että hovioikeus tuomitsi Helsingin poliisilaitoksen työntekijöitä.

– Onhan se surullista. Aina kun poliisi tuomitaan jostakin, niin se on jonkunlainen tappio. Mutta 10 000 hengen organisaatiossa tapahtuu kaikennäköistä.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi Riikosen menettely ei oikeuden mukaan ollut tahallista.

– Uskoni oikeuslaitokseen pysyi.

Aarnio aikoo valittaa korkeimpaan oikeuteen

Jari Aarnio aikoo hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, kertoo Aarniota avustava asianajaja Mikko Ruuttunen.

– Aarnio toteaa olevansa tyytyväinen siihen, että suurin osa syytteistä hylättiin.

Aarnio kuitenkin toivoo korkeimman oikeuden ottavan kantaa laillisuusperiaatteeseen.

Aarnion puolustuksen mukaan tietolähteiden rekisteröintiä koskevat säädökset olivat keskenään ristiriitaisia eikä ollut riittävän selvää, miten niitä olisi pitänyt noudattaa.

Helsingin entinen poliisipäällikkö Jukka Riikonen ei kommentoinut tuomiota Ylelle.

Aarnio toteaa olevansa tyytyväinen siihen, että suurin osa syytteistä hylättiin.

Asianajaja Mikko Ruuttunen

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet kesäkuussa 2019.

Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että kukaan syytteessä olleista ei ollut rikkonut virkavelvollisuuttaan, koska syyteaikana ei ollut valtakunnallista tietolähderekisteriä.

Tutkinta tietolähteiden käyttöön liittyvistä virkarikosepäilyistä alkoi marraskuussa 2013 kun sisäministerinä toiminut Päivi Räsänen (kd.) teki tutkintapyynnön valtakunnansyyttäjänvirastolle.

Poliisihallitus on tiukentanut käytäntöjä

Poliisihallitus on viime vuosina tarkastellut ja uusinut lukuisia poliisitoiminnan käytäntöjä ja valvontamekanismeja siten, ettei vähäisimmällekään väärinkäytökselle jäisi mahdollisuutta.

– Aarnion tapaus kaikkine haaroineen on Suomen poliisin historian vakavin paikka. Luottamuksen kannalta on ollut tärkeää, että myös valvontaa koskeva kokonaisuus on selvitetty perusteellisesti, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo Poliisihallituksen tiedotteessa.

– Uusi ohjeistus ei jätä toiminnalle tulkinnan varaa.

Lue myös:

Suomen suurin poliisirikosoikeudenkäynti alkoi hovioikeudessa kovalla väännöllä – syyttäjä tiukkana: "Jos on sitä mieltä, tänne ei tarvitse tulla"

Suomen suurin poliisirikosjuttu etenee hovioikeuteen – syytettyinä olivat muun muassa Jari Aarnio ja Mikko Paatero

Päivi Happonen: Juhannuskokko roihahti syyttäjälle jo tänään – Pahin painajainen toteutui, kun poliisipomojen kaikki syytteet hylättiin

Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero Ylelle: "Kaksi viime vuotta oli elämäni raskainta aikaa" – Näin käräjäoikeuden ratkaisua on kommentoitu

Syyttäjälle täystappio: Kaikki syytteet nurin Suomen suurimmassa poliisirikosjutussa – Valtiolle yli 600 000 euron kulut