Astra Zenecan rokotteen ja veritulpan välillä vaikuttaisi olevan lähinnä ajallinen yhteys, arvioi STM:n osastopäällikkö Tuija Kumpulainen

Myyntiluvan torstaina saanutta Johnson & Johnsonin rokotetta on tulossa EU:lle kevään aikana, mutta määrät eivät ole Kumpulaisen mukaan vielä tiedossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Tuija Kumpulainen oli torstaina Yle Aamun ja Radio 1:sen Ykkösaamun vieraana etäyhteydellä. Kuva on tammikuulta A-studiosta. Kuva: Yle

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Tuija Kumpulainen oli varhain perjantaina Ylen aamun ja Yle Radio 1:n Ykkösaamun etähaastattelussa. Kumpulainen sai vastata etenkin kysymyksiin Astra Zenecan rokotteen ylle ilmaantuneista uusista uhkakuvista.

Noin viikko sitten Itävalta oli keskeyttänyt yhden Astra Zenecan rokote-erän jakelun, sillä kaksi henkilöä oli saanut veritulpan rokotteen ottamisen jälkeen. Toinen heistä kuoli.

Euroopan lääkevirasto EMA on aloittanut selvityksen rokotteen, Itävallan rokote-erän ja veritulppariskin yhteydestä.

– Eilenhän EMA on asiaa katsonut ja pika-arviolla vaikuttaa siltä, että näitä veritulppatapauksia ei ole rokotteen ottaneilla enempää kuin väestössä yleensäkin. Silloin se on enemmänkin ajallinen yhteys, Kumpulainen sanoo Ykkösaamussa.

Kumpulainen havainnoillistaa, että mikäli esimerkiksi miljoonalla rokotteen ottaneella esiintyy saman verran veritulppatapauksia kuin miljoonalla ihmisellä normaalistikin, kyse olisi ajallisesta yhteydestä.

– Mutta ilman muuta on selvää, että rokotteeseen tai tiettyyn rokote-erään mahdollisesti liittyvät vaikutukset tulee asianmukaisesti selvittää, Kumpulainen lisää painokkaasti.

Myyntilupa on ehdollinen, rajoitukset perumista todennäköisempiä

Kumpulaisen mukaan EMA:n myyntilupa Astra Zenecalle ja muille nopealla vauhdilla kehitetyille ja arvioiduille koronavirusrokotteille on ehdollinen. Se voidaan siis perua, mikäli jotain hälyyttävää ilmenee.

EMA ei ole toistaiseksi tehnyt päätöstä, onko myyntilupaa tarpeen keskeyttää. Mutta mikäli Astra Zenecan rokotteen ja veritulpan väliltä löytyisi yhteys, toimintavaihtoehtoja olisi Kumpulaisen mukaan useita.

– Äärimmäisenä vaihtoehtona on pohtia, tapahtuuko myyntiluvalle jotain.

– Todennäköisempää on, että tulisi lisää varotoimia. Eli kyseistä rokotetta ei välttämättä annettaisi henkilöille, joilla on veritulppariskiä historiassaan tai muuten, Kumpulainen arvioi.

Kumpulainen myös muistuttaa, että Suomessa ei ole ollut myynnissä sitä Astra Zenecan rokotteen erää, jonka jakelun Itävalta keskeytti.

Johnson & Johnsonin rokote ei ole vielä Suomelle riemuvoitto

Eilen EMA myönsi myyntiluvan yhdysvaltalaisen lääkeyhtiö Johnson & Johnsonin koronavirusrokotteelle. Kyseessä on neljäs koronavirusrokote, joka on saanut EMA:n myyntiluvan. Aiemmin luvan ovat saaneet Pfizerin ja Biontechin rokote, bioteknologiayhtiö Modernan rokote sekä Astra Zenecan rokote.

Kumpulainen ei vaikuta Ykkösaamun haastattelussa pitävän uutista Johnson & Johnsonin myyntiluvasta riemuvoittona Suomelle ja EU:lle – ainakaan vielä.

– On tietysti hyvä, että rokotteita saadaan lisää, Kumpulainen aloittaa.

– Mutta Johnson & Johnson on yksi niistä valmistajista, joiden tuotantoluvut ovat alkuvaiheessa hyvin pieniä.

Kyseisen valmistajan rokotteiden saatavuus Euroopassa ei Kumpulaisen arviossa ole alkuvaiheessa välttämättä kovin suurta.

– Sitä (Johnson & Johnsonin rokotetta) on luvassa tämän toisen vuosineljänneksen aikana, mutta määrät ovat vielä auki.

Miksi Suomi ei ole kehittänyt omaa rokotetta hanakammin?

Ennen Ykkösaamua Kumpulainen oli Ylen aamun haastateltavana. Ylen aamun juontaja Totti Toivonen kysyi Kumpulaiselta, miksi Suomi ei ole edistänyt hanakammin kotimaista rokotevalmistusta.

Kumpulainen aloitti toteamalla, että Suomi kyllä rahoittaa kotimaistakin kehittelyä muun muassa Business Finlandin ja Suomen Akatemian kautta.

– Näissä on käsillä sama kysymys kuin muillakin rokotteilla. Kehityksen pitää edetä tutkimusvaiheisiin, laboratorioon ja sieltä ihmisiin. Se ei ole helppoa.

Esimerkiksi ihmisillä tehtävässä rokotteen testauksessa pitää Kumpulaisen mukaan löytää iso väkimäärä vapaaehtoisia testaajia, jotta rokotteen teho voitaisiin todeta.

– Ja isoilla toimijoilla on nämä reitit ovat jo olemassa. Testaukset tarvitsevat aika isot väestömäärät taakseen. Pelkästään Suomen systeemissä sitä ei pystyisi edes tekemään, Kumpulainen sanoi.