1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ruokahuijaukset

MOT testasi, olivatko elintarvikkeet sitä mistä maksettiin ja heti "tärppäsi" – ruokahuijaus kannattaa, sillä siitä selviää Suomessa usein sakoilla

Havainnot elintarvikepetoksista kasvavat myös Suomessa. Tuntuvia rangaistuksia ei kuitenkaan toistaiseksi ole annettu.

Ruokahuijaukset
MOT vei 10 elintarviketta laboratorioon.
Väärennettyä ruokaa saattaa päätyä lautasillemme enemmän kuin ymmärrämme.Terhi Liimu / Yle

Pane keskilaatuista oliiviöljyä pulloon, jossa lukee ”ekstraneitsyt-oliiviöljyä”.

Näin yksinkertaista on tehdä yksi maailman tuottoisimmista elintarvikepetoksista.

Tässä kotimainen versio: myy torilla ”kotimaista” mansikkaa, joka onkin tuotu Espanjasta.

Ylen MOT-toimituksen selvitys osoittaa, että ruualla huijaaminen on Suomessa matalan riskin rikollisuutta, jossa rangaistukset ovat pieniä, mutta mahdollinen rikoshyöty suuri.

Onko luomuksi mainostettu oikeasti luomua tai pakkauksen lupaus paremmasta ruokaöljystä totta?

Teimme myös testin tutkituttamalla laukullisen elintarvikkeita. Näin pienessä määrässäkään kaikki ei ollut sitä mistä maksettiin.

On mahdollista, että väärennettyä ruokaa päätyy lautasillemme enemmän kuin ymmärrämme.

MOT vei elintarvikkeita laboratorioon – paljastui ongelma, joka johti valmistuttajan selvitykseen

Kuluttajat ovat yhtä tarkempia siitä mitä syövät. Korkealaatuisesta, kotimaisesta tai luonnonmukaisesti tuotetusta ruuasta, ollaan valmiita maksamaan enemmän.

Tästä syystä näiden ominaisuuksien väärentäminen on rikollisille tuottoisaa. Elintarvikepetosten arvioidaan maksavan kansainväliselle ruokateollisuudelle kymmeniä miljardeja euroja vuodessa.

Petosten havaitseminen on kuitenkin vaikeaa. Laadukkaaksi väärennetty tavallinen oliiviöljy on hyvä esimerkki. Huijauksen paljastaminen vaatii laboratoriossa tehtyä analyysiä.

Testasimme tätä käytännössä.

Ostimme suomalaisista kauppaketjuista kaksi suosittua ekstraneitsyt-luokan oliiviöljypulloa ja veimme ne Eurofinsille. Eurofins on ilmoituksensa mukaan maailman johtava analyysipalveluita tarjoava yritys.

Täytimme samalla vaivalla kylmälaukun 8 muulla elintarvikkeella.

MOT testasi elintarvikkeita
Camilla Arjasmaa / Yle

Kymmenestä elintarvikkeesta yhdeksän oli sitä, mitä pakkauksessa luvattiin.

Toisesta lähettämästämme oliiviöljystä ilmeni kuitenkin vika.

Laboratorioanalyysin mukaan öljy ei täyttänyt pulloon merkityn extraneitsyt-luokan vaatimuksia. Aistinvaraisessa testissä öljyssä havaittiin myös tunkkainen maku.

Eurofinsin mukaan selitys on mahdollisesti se, että öljyn valmistuksessa käytetyt oliivit olivat päässeet käymään tai homehtumaan.

Vika on Eurofinsin mukaan terveydelle vaaraton, mutta EU:n oliiviöljyä koskevan asetuksen vastainen.

Oliiviöljyä pullossa
Oliiviöljyn väärentämisen arvioidaan olevan maailman yleisimpiä elintarvikepetoksia. Rikollisuudesta kärsivät etenkin öljyn tuottajat, joiden on vaikea kilpailla samoilla markkinoilla olevien halpojen väärennösten kanssa. Terhi Liimu / Yle

Toistaiseksi emme tiedä, koskiko vika vain lähettämäämme pulloa vai suurempaa erää. Tai sitä, oliko kyseessä vahinko vai tahallinen yritys myydä öljyä laadukkaampana kuin se on.

Tämän vuoksi emme mainitse öljyn merkkiä ennen kuin valmistuttaja on selvittänyt ongelman syyn.

Oliiviöljy on joka tapauksessa hyvä esimerkki elintarvikkeesta, jonka myötä kansainvälinen elintarvikerikollisuus ulottuu myös suomalaisten ruokakoriin.

Mutta osataan sitä Suomessakin.

“Suomalaisia” ihmemustikoita ja väärennettyjä parasta ennen -merkintöjä

MOT selvitti, millaisia elintarvikepetoksia Suomen käräjillä on käsitelty.

Löysimme aikavälillä 2000–2020 vain seitsemän käräjäoikeuksien tuomiota, jotka koskivat elintarvikepetosta.

Osa rangaistuksista on silmiinpistävän pieniä.

Pari esimerkkiä:

Joulukuussa 2019 Pohjois-Karjalan käräjäoikeus antoi tuomion yrittäjälle, joka oli vuosien ajan markkinoinut myymiään marja- ja sienituotteita suomalaisena luomuruokana, joka “neutralisoi mm. tupakoinnista aiheutuvia haittavaikutuksia”. Elintarvikkeet olivat kuitenkin venäläisiä ja niiden luomuleimat oli väärennetty.

Rangaistus markkinointirikoksesta oli 300 euron suuruinen päiväsakko.

Elokuussa 2017 Pirkanmaan käräjäoikeus antoi tuomion ruokakauppiaalle, joka oli väärentänyt elintarvikkeidensa parasta ennen -merkintöjä. Tuhansia kiloja ruokaa oli näin väärennetty useilla vuosilla todellista tuoreemmaksi.

Rangaistus terveysrikoksesta oli 3600 euron suuruinen päiväsakko.

– Ymmärrän kyllä, että rangaistukset tuntuvat vaatimattomilta. Siltä ne itsestäkin usein tuntuvat, sanoo erikoissyyttäjä Jarmo Rintala Länsi-Suomen syyttäjänalueelta.

Rintala on harvoja suomalaisia syyttäjiä, joilla on vuosien kokemusta elintarvikerikoksista.
Jos elintarvikepetoksista ei anneta kovempia rangaistuksia, rikollisuus saattaa näyttäytyä houkuttelevana, sanoo erikoissyyttäjä Jarmo Rintala.Terhi Liimu / Yle

Rintala on harvoja suomalaisia syyttäjiä, joilla on vuosien kokemus elintarvikerikollisuuteen liittyvistä tapauksista.

Pieniä rangaistuksia selittää Rintalan mukaan puutteellinen rikostutkinta.

Elintarvikkeiden valvonta on perinteisesti keskittynyt siihen, ovatko elintarvikkeet turvallisia syödä. Elintarvikkeesta löytyvää ongelmaa – kuten virheellisestä alkuperämerkintää – ei osata epäillä tahalliseksi huijaukseksi.

Silloinkin kun tahallinen huijaus vaikuttaa ilmeiseltä, rikoksella saavutettua taloudellista hyötyä ei aina selvitetä.

– Elintarviketurvallisuuteen liittyvät rikokset eivät aina päädy tutkinnassa sellaisiin yksiköihin, joissa olisi rutiinia siihen taloudellisen hyödyn selvittämiseen, Rintala sanoo.

Kun huijauksella saavutettua rikoshyötyä ei kyetä osoittamaan oikeussaleissa, rangaistukset pysyvät vaatimattomina.

Tähän saattaa olla tulossa muutos.

Harvinainen riistalihaväärennösepäily odottaa oikeuden päätöstä

Poliisi saa merkittävän osan elintarvikkeita koskevista tutkintapyynnöistään kuntien elintarvikevalvojilta, jotka valvovat paikallisia tuottajia, kauppiaita ja ravintoloita.

Joskus mahdollisten elintarvikepetosten havaitseminen kysyy hoksottomia.

Virpi Ala-Riskulla on tästä tuore esimerkki. Hän on Ilmajoen Kurikan, Jalasjärven ja Jurvan terveysvalvonnan johtaja.

Marraskuussa 2019 Ala-Risku bongasi mielenkiintoisen mainoksen: juuri avatun Seinäjoen Ideaparkin Citymarketissa tarjoiltiin “tuoretta alajärveläistä hirvenlihaa”.

Tarjous herätti Ala-Riskussa epäilyksiä.

Hän tiesi, että paikalliselle teurastajalle oli hiljattain tuotu vain yksi ruho. Siitä huolimatta Citymarketissa oli tarjoiltavana suuria määriä tuoretta hirvenlihaa.

Lisäksi Ala-Risku tiesi, että lihaa tarjoilleella yrityksellä oli lupa ainoastaan pakasteiden eikä tuoretuotteiden myyntiin.

Virpi Ala-Risku
Terveysvalvonnan johtaja Virpi Ala-Riskun havainto johti poikkeukselliseen hirvenlihaa koskevaan väärennösepäilyyn. Seinäjoen Citymarket oli yksi monista kaupoista, joissa lihaa oli tarjolla. Citymarketin kauppias ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle.Terhi Liimu / Yle

Ala-Risku tarkasti lihayrittäjän tuotantolaitoksen. Sieltä hän löysi tuhansia kiloja riistaa, kuten uusiseelantilaista saksanhirveä. Se oli outoa, koska tarkastajien havaintojen mukaan Citymarketissa tarjolla ollut liha oli nimenomaan kotimaista.

– Epäsuhta varastossa olleiden lihojen ja ostokirjanpidon, sekä myynnissä olleen lihan välillä oli oli niin iso, että aloin epäillä laajempaakin petosta.

Ala-Risku teki tutkintapyynnön poliisille. Nyt poliisi epäilee Joupin Meklari -nimisen yrityksen myyneen tuhansia kiloja riistalihaa, jonka alkuperä on väärennetty ulkomaisesta kotimaiseksi.

Kaikki rikosepäilyä koskeva riista vedettiin hyllyiltä ja hävitettiin. Ennen kuin asia huomattiin, lihaa oli kuitenkin päätynyt ravintoloihin ja ruokakauppohin ympäri maata.

"Jos lihan alkuperä on väärennetty, niin herää kysymys, että mitä kaikkea muuta siinä voi olla väärennetty"?

Terveysvalvonnan johtaja Virpi Ala-Risku

Tapausta ei ole vielä käsitelty oikeudessa. Joupin Meklarin toimitusjohtaja ei halunnut kommentoida keskeneräistä asiaa Ylelle.

Rikosepäily on suomalaisittain harvinainen. Myös rikosnimikkeet ovat poikkeuksellisen kovia: yrittäjää epäillään törkeästä petoksesta, terveysrikoksesta, markkinointirikoksesta ja elintarvikerikkomuksesta.

Tähän on hyvät perusteet, sanoo erikoissyyttäjä Jarmo Rintala, jonka pöydällä tapaus on.

– Jos jossain rikoslajissa seuraamukset ovat ankaria ja jossain toisessa vähemmän ankaria, ja kummallakin alalla on saatavissa samanlaiset rikoshyödyt, niin on ihan selvää, mihin rikollisen bisneksen tekijät suuntaavat.

Moni asia viittaa siihen, että rikollisen bisneksen tekijät ovat haistaneet tämän hyödyn.

Väärennetty naudanliha avasi valvojien silmät

Elintarvikkeet liikkuvat EU-maiden sisällä vapaasti. Tämän vuoksi ruokaa valvovat viranomaiset varoittavat toisiaan kun maasta toiseen liikkuneesta ruuasta havaitaan ongelma.

Pieni osuus ilmoituksista koskee elintarvikepetoksia. Niiden määrä on kuitenkin kasvanut nopeasti.

Havaintojen kasvu ei automaattisesti tarkoita sitä, että rikoksia tehdään enemmän.

– Tällaista johtopäätöstä ei voi vetää. Syy on viranomaisten tietotason lisääntyminen, sanoo Ruokaviraston johtava juristi Hanna Brotherus.

Ruokahuijauksiin havahduttiin Euroopassa kunnolla vuoden 2013 hevosenlihaskandaalin myötä. Tuolloin brittiläinen lihakauppias sekoitti naudanlihan joukkoon kymmeniä tuhansia kiloja halvempaa hevosenlihaa ja myi sen eteenpäin sataprosenttisena naudanlihana. Lihasekoitusta päätyi lihajalostamoiden tuotteisiin ympäri Eurooppaa.

Kohun seurauksena elintarvikkeiden valvonta alkoi keskittyä vastaavien huijausten havaitsemiseen.

Nyt Euroopan komissio arvioi, että elintarvikepetokset maksavat kansainväliselle ruokateollisuudelle 30 miljardia euroa vuodessa.

Valtavaan summaan nähden EU-maiden tekemät 292 elintarvikepetosilmoitusta kuulostavaa pieneltä. Suomessa annetuista vähäisistä tuomioista puhumattakaan.

Epäsuhta johtuu siitä, että valtaosa tapauksista jää edelleen pimentoon.

– Tämä on piilorikollisuutta, sanoo Brotherus.

Hanna Brotherus
Ruokaviraston johtava lakimies Hanna Brotherus on kouluttanut Suomen viranomaisia tiedostamaan elintarvikepetoksien olemassaolon. Terhi Liimu / Yle

Suomessa ruokaa valvovat Ruokaviraston ja kuntien lisäksi Tulli sekä ruokaa myyvät kauppaketjut omavalvontansa kautta.

Ongelmallisista elintarvikkeista tehdään vuosittain satoja havaintoja.

Esimerkiksi Tulli toteaa vuosittain 7–8 prosenttia tarkastamistaan elintarvikkeista määräystenvastaiseksi.

Pieni osa havaituista ongelmista päätyy rikosepäilyyn. Ruokaa valvovat viranomaiset tekivät poliisille viime vuonna 21 elintarvikerikollisuuteen liittyvää tutkintapyyntöä.

Tapauksia on todennäköisesti huomattavasti enemmän. Niiden havaitseminen on kuitenkin vaikeaa jo elintarvikkeiden valtavan määrän vuoksi. Ruuan valvonta perustuu pistotarkastuksiin, joihin päätyy korkeintaan muutama prosentti suomalaisten syömästä ruuasta.

Kunnan elintarvikevalvojan tarkkailtavana voi olla satoja elintarvikealan yrittäjiä. Epärehellisten toimijoiden kiinnijäämisriski on pieni, sanoo Etelä-Pohjanmaalla elintarvikevalvontaa johtava Virpi Ala-Risku.

– Harvimmillaan ravintoloissa käydään kolmen vuoden välein. On yrityksiä, joissa käydään kerran vuodessa.

Esimerkiksi Tanskalla on kymmenistä viranomaisista koostuva yksikkö, joka keskittyy vain elintarvikepetoksiin. Suomessa vastaavaa yksikköä ei ole. Ruokaviraston ensimmäinen elintarvikepetoksiin liittyvä rekrytointi on tehty vasta kuluvana vuonna.

Mittavaa lisäpanostusta asiaan on tuskin on luvassa, sanoo Ruokaviraston Brotherus.

– Viranomaisten resurssit eivät juuri missään lisäänny. Jos petostorjuntaan resursoidaan Ruokavirastossa, niin se on sitten aina jostain toisesta tärkeästä valvontakohteesta pois.

Uusi analyysimenetelmä paljastaa mansikkaväärennökset

Työtä ruokahuijauksien ehkäisemiseksi kuitenkin tehdään.

Hanna Brotherus on vuosien ajan kouluttanut paikallisia viranomaisia tiedostamaan elintarvikepetosten olemassaolon. Tuoreet ja rikosnimikkeiltään vakavat rikosepäilyt ovat osin juuri tämän työn tulosta.

Myös uusia työkaluja on otettu käyttöön. Ruokavirasto on kehittänyt analyysimenetelmän, jolla voidaan varmistaa mansikoiden alkuperä. Menetelmä kehitettiin, koska kunnissa on tehty säännöllisesti havaintoja ulkomaalaisista mansikoista, joita myydään toreilla kotimaisina.

Valvonnan terästäytyminen johtaa todennäköisesti siihen, että ruokahuijauksia tulee jatkossa enemmän ilmi.

– Tässä voi olla sellainen vaihe meneillään, että nyt tulee paljon lisäystä. Ja sitten jossain kohtaa ilmi tulleiden tapausten määrä tasaantuu, toteaa Brotherus.

Korjaus 15.3.2021 klo 21:40: Jutussa luki, että Seinäjoen Citymarketissa tarjoiltiin mainoksen mukaan “tuoretta ilmajokelaista hirvenlihaa”. Kyseisessä mainostekstissä puhuttiin kuitenkin alajärveläisestä hirvestä.

Päivitys 15.3.2021 klo 17:36: Jutun grafiikkaan on tehty muutos. Laboratoriotestin tulosta koskeva kuvailuteksti muutettu muotoon "tuote pakkauksen mukainen". Aiemmin kohdassa luki "tulos".

Oletko törmännyt väärennettyyn elintarvikkeeseen? Ota yhteyttä toimittajaan: eero.mantymaa@yle.fi

Katso myös:

Tarvitaanko eläintä, kysytään sarjan kolmannessa osassa. Neljäkymmentä tieteentekijää on kehittänyt planeetan pelastavan ruokavalion.

Lisää aiheesta:

Ulkomaista lihaa myyty kotimaisena – eteläpohjalaista yritystä koskevan petosepäilyn esitutkinta valmistunut

Lue seuraavaksi